Liikenneministeriön sivuilla (www.mintc.fi) kohdasta viestintätietoa ja edelleen joukkoviestintä sekä televisio- ja radiotoiminnan toimintalinjoja todetaan, että televisio- ja radiotoiminta kaapeliverkoissa muuttuu toimiluvanvaraisesta toiminnasta ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi.Mikäli tarkoitus on välittää pelkästään ulkomaisia satelliittiohjelmia, siitä ei tarvita edes ilmoitusta.
Muutos on tullut voimaan jo vuoden 1999 alusta. Ilmoitus toiminnasta tehdään
Telehallintokeskukselle (www.thk.fi). Tietoa en löytänyt THK:n sivulta, mutta sieltä asiaa kannattaa tiedustella.
En löytänyt tämän aikoinaan varsin suositun laulun sanoja internetistä, mutta ainakin ne sisältyvät monena painoksena julkaistuun mieskuorolaulukokoelmaan Perusmerkkilauluja (Suomen Mieskuoroliitto, uusin painos 2013). Se löytynee ainakin isommista kirjastoista.
Tämä Joseph Hartman Stuntzin laulusta Heldengesang in Walhalla tehty suomennos ("Kaikukohon laulu maamme", Eeli Kivinen) on julkaistu myös monissa laulukirjoista, joita myös voi tiedustella kirjastoista. Laitan tähän luetteloa uudemmista kokoelmista, joissa se ainakin on:
Kansanopiston laulukirja : Nuottipainos (Otava 1947)
Kouun laulukirja (WSOY 1961)
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (Tammi 2008)
Laulumatti (WSOY 2004)
Heikki Poroila
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Kysymyksesi on varsin laaja kun etsit tietoa niin monelta eri elämänalueelta. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-tietokannasta www.helmet.fi voit etsiä tietoa aiheesta seuraavalla tavalla: hakutapa sanahaku. Hakulause voisi olla esim. seuraavanlainen: nuoret and naiset and not (kaunokirjallisuus or romaanit). Hakua voi rajata vielä aineistotyypin (esim. kirjat) ja kielen (esim. suomi) mukaan. Näin saat rajattua haun tietokirjallisuuteen, jossa asiasanoina on käytetty sanoja naiset ja nuoret. Hakutuloksessa ovat mm. teokset Kuuntele minua!: nuorten naisten elämää monien kulttuurien Suomessa ja Pysy nuorena -elä kauemmin: tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voit uusia Internetissä HelMet-verkkokirjastossa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa linkkiä ”Omat tiedot”. Sen jälkeen pääset kirjautumaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Jos sinulla ei ole pin-koodia, sen saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kirjauduttuasi voit rastia haluamasi lainat ja painaa ”Uusi merkityt lainat”, niin uusittaville lainoille tulee lisää laina-aikaa, mikäli niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu jo kolmea kertaa. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainat, voit painaa sivun alareunassa...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottina Erna Tauron säveltämä Helsingfors-Helsinki. Nuotissa ovat sanat ruotsiksi ja suomeksi, melodia sekä kitaran soinnut. Vastausta kirjoitettaessa nuotti oli saatavana Pasilan, Rikhardinkadun sekä Töölön kirjastoissa. Saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi/.
Pasilan kirjastossa pitäisi olla kyseinen lehti mikrofilmattuna. Sitä voi käydä lukemassa paikan päällä ja siitä voi saada tarvittaessa maksullisia kopioita.
Lehti löytyy myös mikrofilmattuna Suomen kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta.
Mirkka Salon runokirjan nimi on Olen niinkuin Pierrot, mutta tapiirirunoa siinä ei ole. Michel Tournierin kuvakirja on nimeltään Pierrot ja yön salaisuudet, mutta se ei ole runomuotoinen eikä siinäkään ole tapiiria. Valitettavasti muita suomenkielisiä kirjoja, joiden nimessä olisi Pierrot, emme löytämeet.
Suomalaisen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finton mukaan Amerikkojen alkuperäiskieliin kuuluvat kielet, joita puhuvat alkuperäiskansat Etelä-Amerikan eteläkärjestä Alaskaan ja Grönlantiin saakka. Intiaanit on perinteinen nimitys, joka yhdistää Amerikan alkuperäiskansat ja heistä polveutuvat ihmiset. Wikipedian mukaan Amerikan alkuperäiskielet kattavat nykyisin noin tuhat kieltä.
Suomen kirjastoista suuri osa näitä kieliä käsittelevä aineisto sijaitsee Helsingin yliopiston kirjastossa. Esimerkiksi finna.fi-palvelussa haettaessa kielillä Etelä-Amerikan intiaanikielet, Keski-Amerikan intiaanikielet, Pohjois-Amerikan intiaanikielet sekä aineistotyypillä kirja hakutulokseksi tulee 159 tietuetta:kielioppikirjoja,...
Yrjö Jylhän suomennos Alfred Lord Tennysonin runosta The Charge of the Light Brigade ilmestyi tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1933 julkaistussa teoksessa Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Se kuuluu eri kielistä kirjallisuutta esittelevään sarjaan Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Teoksen on toimittanut ja kirjailijaesittelyt kirjoittanut Eino Railo ja sen on kustantanut WSOY. Lähde: Wikipedia
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Aylan poika Durc ei esiinny sarjassa enää ensimmäisen osan jälkeen, vaikka hän Aylan ajatuksissa toki onkin. Mammutin metsästäjät -kirjassa Ayla pohtii myös mahdollisuutta lähteä etsimään poikaansa, mutta hylkää ajatuksen, koska uskoo, että olisi epäreilua irrottaa poika klaanista, jonka parissa hän on kasvanut. Ayla ei myöskään tiedä, missä klaani nykyään asuu.
Vuonna 2002 antamassaan haastattelussa Jean M. Untinen-Auel paljasti jo ennen sarjan viimeisen osan ilmestymistä, etteivät Ayla ja Durc lukijoiden toivomuksesta huolimatta tule enää koskaan tapaamaan.
Untinen-Auelin haastattelu:
https://bookpage.com/interviews/8132-jean-auel#.V6LQM3rUWd5
Tietoa Durcista Wikia-sivustolla: http://earthschildren.wikia.com/wiki/Durc
Nopeasti hakien löytyi ainakin muutamasta kirjastosta Tuluksista äänikirjaversio, jossa on Aake Kalliala lukijana. Eepos-kimpan kirjastoissa sitä ei valitettavasti ole. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön kotisivullamme olevalla lomakkeella: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=31 Kaukolainamaksu on viisi euroa.
Helmet-kirjastoista Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa on asianajajapäivystys, joista saa maksutonta alkuneuvontaa oikeudellisissa asioissa. Lisätietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
Voisiko kyseessä olla suosittu brittiläinen ennätyksiä esitellyt tv-sarja "Record Breakers", jota esitettiin Briteissä vuodesta 1972 vuoteen 2001 asti. Sarjaa on saatettu suuren suosionsa vuoksi esittää Suomen televisiossa jo 70-luvulla, mutta varmaa tietoa en löytänyt asiasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Record_Breakers
Ehkä joku kysymyksen lukijoista muistaa paremmin? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Kjell Westön teosta Dän vi en gång gått (suom. Missä kuljimme kerran) ei ole käännetty englanniksi. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
