Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Oikeusministeriö tiedotti kesäkuussa ehdokkaiden kannattamisesta: Jos hakemusasiakirjoja tarkastettaessa huomataan, että sama henkilö on kannattajana kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, Helsingin vaalipiirilautakunta poistaa hänen nimensä kaikista valitsijayhdistyksistä.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen totesi Helsingin sanomien jutussa samaan tapaan: Jos Helsingin vaalipiirilautakunta huomaa asiakirjoja läpi käydessään saman nimen useamman valitsijayhdistyksen joukossa, niin nimi vedetään yli molemmista. Tietenkin moni pystyy keräämään yli 20 000 nimeä taakseen, eli siinä mielessä sillä ei välttämättä ole isoa käytännön merkitystä. Mutta periaatteessa tällaisillakin poistoilla voi olla merkitystä, jos kannatus on hilkulla.
Hei,Tuolla Un cuento cada dia -sarjan nimellä en oikein saanut esille satukirjoja, mutta kävisikö"365 cuentos de hadas y princesas"? Siinä näyttäisi olevan satuja jokaisellepäivälle prinsessoista ja se on Walt Disney tuotantoa. Tämä espanjankielinen satukirja löytyy esimerkiksi Kirkes- jaVaski-kirjastoista. Sen voisi varmaan saada niistä kaukolainaan. Ja jos haluaisit ostaavastaavanlaisen kirjan omaksi, niin ainakin Amazon.comissa niitä näyttää olevan tarjolla. Yst. terv.Virpi Naumanen
Näin tarkkaan rajatusta aiheesta ei yleisten kirjastojen käytössä olevien tietokantojen avulla löydy suomeksi mitään. Lisätiedoissa ehdotit hakusanaksi RTO (Regenerative Thermal Oxidizer). Sekä lyhenne mutta etenkin koko fraasi onkin hyödyllinen sekä Internetin hakupalveluista että ulkomaisten lehtien kokotekstitietokannasta (=EBSCO,Internetin kautta käytössä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla) haettaessa. Lyhenne on sikäli ongelmallinen koska sitä käytetään muissakin yhteyksissä (esim. realtime operating / rannikkotykistön taisteluohjesääntö).
Erilaiset hakupalvelut löydät kätevimmin sivulta http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku. Tee fraasihaku eli laita sanat lainausmerkkeihin, niin saatu tulos on tarkempi. Näin löydät...
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy 'evakot' -asiasanalla paljonkin aineistoa, muistelmia ja tietokirjoja. Myös verkosta löytyy artikkeleita. Ehkä kannattaa vilkaista aineistoa ja katsoa sitten mitkä kirjat, artikkelit kiinnostavat eniten ja tehdä aiheen rajaus sitten sen pohjalta mistä näkökulmasta niissä evakkoaihetta tarkastellaan?
Tässä muutamia esimerkkejä kirjaston aineistotietokannasta löytämistäni teoksista:
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkotie (Ajatus, 2006)
Kuorsalo, Anne: Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (2014)
Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja...
Ohjeet Helmet-kirjastojen e-aineistojen käyttöön löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(44045)
Helmet-kirjastojen e-aineistoja pitäisi lukemaan ja kuuntelemaan myös Suomen ulkopuolella. Jos sinulla on ongelmia Ellibs-sovelluksen kanssa, voit lähettää viestin tästä linkistä löytyvään osoitteeseen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Ellibs_toimii_myos_mobiilisovelluksessa(123201). Ellibs-palvelua voi käyttää myös nettiselaimen kautta.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mahdollisuus ottaa kopioita mikrofilmatuista lehdistä, myös Uudesta Aurasta (1.1.1897-17.5.1964), Rannikkoseudusta (4.5.1948 - 28.12.1979) ja Turun Sanomista (1.1.1905 -28.2.2005). A4 kopio maksaa 0,40 euroa/sivu ja A3 0,50 euroa/sivu. Käsikirjastoon kannattaa soittaa etukäteen (puh.02-2620 629) ja varata itselleen tulostava mikrofilmin lukulaite. Laiteopastaja ohjaa laitteen käytössä, jos ette ole aikaisemmin käyttänyt lukulaitetta.
Hei!
Näin valitettavasti tosiaan on, ettei mikään pääkaupunkiseudun kirjasto ole tilannut kyseistä uutislehteä. Netissä osoitteessa www.theweek.co.uk pystyy jonkin verran lukemaan lehden artikkeleita.
Emme löytäneet mitään tukea sille, että joulua vietettäisiin amerikkalaisilla työpaikoilla kuvaamallasi tavoilla. Voisikohan kyseessä olla pikemminkin jonkinlainen pikkujoulunviettotapa, tai sitten vain käsikirjoittajien keksintö?
Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat on kyllä tilattu Kouvolan kirjastoihin mutta sen tarkkaa tuloa kirjastoon en osaa sanoa. Siihen voi jättää kyllä jo nyt varauksen, joko henkilökohtaisesti kirjastossa tai netissä kyyti.fi:n sivulla http://www.kyyti.fi/
Asian voi varmistaa vain käymällä siinä kirjastossa, joka on kortin aikoinaan myöntänyt. Kirjastokortit eivät ole yleensä voimassa ikuisesti, mutta riippuu jokaisen kirjastojärjestelmän omista ratkaisuista, kuinka pitkään ns. passiivisia kortteja pidetään järjestelmässä.
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen...
Voit tutkailla aihetta aluksi ihan vaan Helmet-haun avulla.
Aihe neuvonta löytää jo monenmoista.
esimerkiksi Jussi Onnismaan teokset:Ohjaus ja neuvontatyö sekä Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1 ja 2.
Myös Sanna Vehviläisen teos ohjaus vuorovaikutuksena, kuulostaa kiinnostavalta.
Neuvontaa voi olla todella monissa muodoissa. Luettelitkin jo tuossa yllä monia. Myös kasvokkain tapahtuva neuvonta ja kädestä pitäen opastus kuuluvat ohjaukseen.
Hyvän ja toimivan neuvonnan määritelmää voit miettiä noiden kirjojen perusteella. Omat kokemukset hyvästä (ja varsinkin huonosta) neuvonnasta voivat toimia jonkinmoisina tienviittoina.
Internetistä löytyy hyvin tietoa David Eddingsistä. Kannattaa käydä tutustumassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Linkkikirjastoon, erityisesti osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm.
Ulkomaisia nykykertojia 1 -kirjasta löytyy myös tietoa Eddingsistä. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Tarkista saatavuus kirjaston aineistotietokanta Plussasta, internet-osoite on http://www.libplussa.fi.
Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu Oodin avautumisen (5.12.) jälkeen 37 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.
Laajasalon kirjasto onkin jo avattu Kirjastoja on ollut vain muutaman kuukauden ajan 36, kun Kirjasto 10 suljettiin 30.9. ja Oodi avataan 5.12. Pasilan kirjasto jatkaa Oodin avautumisen jälkeenkin pääkirjastona, Oodi on keskustakirjasto.
Lisäksi potilaskirjastopalveluja tarjotaan yhteistyössä kolmen sairaalan kanssa, ja myös neljässä ikäihmisten palvelukeskuksessa on kirjastopalveluja. Muidenkin ikäihmisten palvelukeskusten ja esim. Helsingin vankilan kanssa kirjasto tekee jalkautuvaa tapahtumayhteistyötä. Helsingin kaupunginkirjasto tarjoaa tarvittaessa myös kotipalvelua.
Uuden etunimikirjan mukaan harvinainen Aana on Aavan lähekkäisnimi. Aavan nimipäivää vietetään 25.3.
Lähde:
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja: Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
"Taikayö", jonka esimerkiksi Metro-tytöt on levyttänyt, ei ole alkuperältään suomalainen sävellys. Sen säveltäjä on M. D. Tomnikovski ja alkuperäinen nimi on "Vols̆ebnaja nots̆".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Snusmumrikens vårvisa löytyy ruotsiksi esimerkiksi seuraavista kirjoista:
JANSSON, Tove
Visor från Mumindalen / visor, verser och bilder av Tove och Lars Jansson ; musik av Erna Tauro. - Schildt, 1993
JANSSON, Tove
Stora muminboken. - Schildt, 1995
