Tavallisimmin kotiapulaiset aterioivat keittiössä korjattuaan herrasväen ruoka-astiat ja loput ruoat.Suomisen perhe -elokuvien kuvaamassa maailmassa eletään tavallaan vielä sotienvälisen ajan sääty-yhteiskunnassa, missä "parempien" perheiden kodeissa odotettiin ilman muuta olevan palvelusväkeä edes yhden palvelijan verran. Palvelijat olivat palkollisia, "alempaa" säätyä isäntäväkeen nähden. Tilanne oli mitä suurimmassa määrin kysymyksessä ounastellun kaltainen: kenellekään ei tullut mieleen, että kotiapulainen olisi voinut aterioida perheen kanssa samaan aikaan samassa pöydässä. Sitä paitsi, isäntäväen ruoka-aika oli kotiapulaisen kannalta työaikaa: hänen tuli huolehtia tarjoilusta ja olla sillä tavalla "läsnä" ja saapuvilla.Erinomaisia...
Vaahteranmäen Eemelin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkuun (ja vaihteeseen). Päähahmossa Eemelissä kirjailija, Astrid Lindgren (1907-2002) kertoo olevan piirteitä omasta isästään ja tämän veljestä, jotka elelivät lapsina vuosisadan lopun Smoolannissa. Eemelin jekuista osa perustuu kirjailijan isän kertomuksiin. Joitain tapahtumia ja ilmiöitä voidaan ajoittaa, esim. suuri maanjäristys Amerikassa, joka viittaisi vuonna 1906 San Franciscossa tapahtuneeseen maanjäristykseen sekä köyhäintalo (fattigstuga), jotka vuonna 1918 muutettiin Ruotsissa vanhainkodeiksi (eli tapahtumat ajoittuisivat siis aikaan ennen tuota vuotta).
Suomen Akatemian Tietysti.fi.stä löytyvästä tutkijatohtori Johanna Annola...
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Huittisen alkuperästä sanotaan näin: Yleensä Huittinen on yhdistetty skandinaaviseen ’valkoista’ merkitsevään sanaan hwit tai eri-ikäisiin germaanisiin henkilönnimiin, esim. Hvide, Huide, Hvite, Witte. Kielellisesti sopiva henkilönnimi olisi luonnollinen tausta asutusnimelle, mutta Huittinen-nimen asiataustaksi sopiva henkilö tai hänen perustamansa talo jää arvailujen varaan. Toinen mahdollisuus on lähteä luontonimestä ja yhdistää Huittinen skandinaavisiin hvit-sanaan pohjautuviin koskennimiin, esim. Norjan Hvittingen (< *Hvítingr), joiden on selitetty johtuvan kosken kuohuvasta valkoisesta vaahdosta. Tätä taustaa vasten nimi olisi alkuaan voinut olla skandinaaveilta...
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy kaksi bibliografiaa, joihin on koottu matkoja ja matkailua koskevaa kirjallisuutta. Näistä vanhempi, Auvo Hirsjärven teos Vieraita maita ja kansoja: maantieteellisen ja matkakirjallisuuden valikoima vuosilta 1931-1960 on ilmestynyt vuonna 1963. Teokset on jaoteltu maanosittain eri ryhmiin, lisäksi löytyy luettelo tutkimusmatkailijoiden elämäkerroista sekä erikseen teoslista esim. purjehdusta tai lentämistä koskevista kirjoista. Bibliografiaan on poimittu sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Birgitta Långbackan ja Laura Virkki-Kososen kokoamassa bibliografiassa Kotimaani maailma: kirjoja matkoista (1990) löytyy niinikään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on matkakirjoja,...
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Elovuva Chitty Chitty Bang Bang löytyy vielä videokasettina, suomenkielellä tekstitettynä Haminan kirjastosta ja Kouvolan pääkirjastosta http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D31C25B5F%252…
http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DFD828FAE%252…
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy lisäksi kirja:
Ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang / Ian Flemingin teoksen elokuvasovituksen pohjalta kirj. Albert G. Miller, Kieli: fin https://finna.fi
Tiedot löytyivät Kirjastot.fi:n monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/
Aineiston kaukopalvelua voit kysyä omasta kotikirjastostasi.
Child Catcher hahmo ei Wikipedian mukaan esiinny Ian Fleming kirjassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Child_Catcher
Nina Hurma oli kirjailijanimi, jonka takaa paljastuu Niina Niskanen. Häneltä ilmestyy nyt syyskuussa 2022 uusi teos Rihkama (Gummerus). Sen kerrotaan olevan itsenäinen päätösosa näille kahdelle aiemmalle romaanille.
Lähde: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Englannissa omistusmuoto (possessive case) on 's tai pelkkä ' silloin kun sana loppuu s-kirjaimeen. Erisnimien kanssa voi käyttää molempia tapoja esim. James's ja James' tai sitten voi käyttää of-rakennetta, kuten kirjoitit. 's on ns. Saxon genitive ja of-rakenne Norman genitive. Mutta omistussuhteita voi ilmaista muillakin tavoilla, jotka kääntäessä suomeen voi kääntää genetiivillä, vaikka englanniksi on käytetty jotain muuta tapaa. Esimerkiksi "The award-winning novel Overstory by Richard Powers" kääntyisi luontevasti "Richard Powersin palkittu romaani Ikipuut".Pääosin 's-muotoa käytetään, kun puhutaan jonkun omistamasta asiasta tai piirteistä. Yleensä siis elollisiin olentoihin liittyvistä asioista. Sitä käytetään myös ajanmääreiden...
Kysymykset tulevat kaikkien vastaajien yhteiseen ylläpitoon ja niihin saavat periaatteessa vastata kaikki vastaajat. Kysymyksen ohessa näkyy kuitenkin kysyjän valitsema asuinkunta, joka ohjaa sitä, kuka on vastuussa siitä, että kysymykseen varmasti vastataan. Jos kysyjä on valinnut erikoisaiheen, vastaajakirjastoksi valikoituu erikoiskirjasto, jonka osaamisaluetta aihe on. Vastaajakirjastoista löytyy luettelo, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot . Jos vastaajakirjastosta ei reagoida, toimitus muistuttelee vastaamisesta tai vastaa itse. Toimitus koostuu 2 henkilöstä, joista yhden työajasta 1/3 ja toisen 2/3 on varattu palvelun hoitamiselle.
Eduskunnan kirjaston sivuilla on tietokanta ELKI, jossa on linkkejä oikeuden, politiikan ja hallinon alueelta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html . Linkkejä voi hakea maittain ja aiheittain. Sieltä pääsee mm. Thomas-tietokantaan Yhdysvalloissa, josta voi etsiä lakitietoa: http://thomas.loc.gov/ . Suomen yhteisluetteloista Manda:sta ja Linda:sta en löytänyt suoraan aihetta käsitteleviä julkaisuja.
Tämä oli ainoa viite, joka sivuaa aihetta:
Tuliara, Merru
Työnhakijoiden huumetestauksesta ja oikeudesta yksityisyyteen Yhdysvalloissa
JULKAISUSSA: Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja. 1996, s. 97-122
ASIASANAT:
testit - huumeet
työnhaku - testit
yksilönsuoja - työntekijät - Yhdysvallat
Eduskunnan kirjastosta voit saada muutenkin...
Suomen kielitoimisto selittää sanonnan" kuv. Roikkua löysässä hirressa = joutua odottamaan pitkään jonkun kielteisen asian ratkeamista.
http://www.sprakinstitutet.fi/files/3704/Kielitoimisto_tutuksi_Riina_Klemettinen_Kielitoimiston_sanakirja_klikkaava_loytaa.pdf
Sanonta periytyy varmaankin hirttotuomioiden ajoilta.
Silloin hirtettävä saatettiin vain ripustaa köyteen: "Kun hirtettävä ripustetaan köyden varaan, ruumiin paino kiristää silmukan kaulan ympärille ja puristaa henkitorven tukkoon. Uhri kuolee hitaasti tukehtumalla, mutta jos silmukka puristaa kaulan verisuonia tukkoon, tajuttomuus seuraa nopeasti.[3] Kuolema tulee tavallisesti 10–20 minuutin kuluessa, ja sen aiheuttaa tukehtuminen. Toteutuneissa teloituksissa vankien on...
Kuulostaa siltä, että korttisi on lukittu.
Lukituksen syitä voi olla monia esim. maksamattomat maksut, palauttamattomat kirjat, kirjastoon unohtuneet tärkeät paperit, vuosien täyttäminen (15 tai 18)
Ota yhteyttä lähimpään Helmet kirjastoon. Varaa lähettyville kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai kela-kortti.
Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan Suomessa on vuoden 2016 lopussa ollut 67 104-vuotiasta tai vanhempaa: 104-vuotiaita on ollut 42, 105-vuotiaita 13, 106-vuotiaita 5, 107-vuotiaita 2, 108-vuotiaita 4 ja 110-vuotiaita 1. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v… Vanhin heistä on kuollut tammikuussa 2017.
Nettisivuilla Suomen vanhimmat ihmiset http://tuomas.salste.net/suku/vanhimmat.html kerrotaan, että tällä hetkellä Suomen vanhimmat ihmiset ovat neljä 108-vuotiasta 1908 syntynyttä naista. Miehistä vanhimmat ovat 105-vuotiaita ja syntyneet 1911. Heitäkin on neljä.
Tilastokeskuksen tuottaman väestötilaston mukaan 31.12.2016 Suomessa on ollut yli 100-vuotiaita 815, joista naisia 680.
Kysymykseen ei voi vastata faktoilla, mutta todennäköisin selitys on siinä, ettei meillä ole yhtenevää käsitystä siitä, mitä "terveellisyys" tarkoittaa. Kun mukaan otetaan sekä makuasiat että esimerkiksi lihansyöntiin liittyvät eettiset näkemykset, lienee käsillä liian monimutkainen asia, jotta yksimielisyyttä voitaisiin löytää.
On kuitenkin tärkeätä tehdä ero ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen ruokavalioon. Biologisestihan ihminen on sopeutunut syömään miltei kaikkea muuta elollista paitsi heinää. Luonnossa eläimet syövät ensisijaisesti ravintoa, jota on saatavana ja joka "sopii" niiden geneettisen koodin mukaiseen elämäntapaan. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että eläimilläkin on biologinen valmius monipuolisempaan ravintoon kuin mihin...
Suomen ruokaviraston sivuilla kerrotaan ravitsemussuosituksista näin: "Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa."
Leena Putkonen ja Mari Koistinen toteavat kirjassa Ruokamysteerit, että eri maiden ravitsemussuositukset vaihtelevat maittain melko vähän. Ruokaviraston sivuilla on suomalaisten ravitsemussuositusten lisäksi...
Kysymyksessä vertailtujen Tuntemattoman sotilaan painosten erot ovat typografisia. 2017 julkaistu "itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos" on ladottu ensipainoksen mukaista 477-sivuista Tuntematonta suuremmalla kirjasintyypillä, joten sama teksti vaatii suuremman määrän sivuja. Jo ensimmäisellä sivulla erikoispainos jää yli 7 riviä jälkeen vuonna 1954 julkaistusta: se päättyy sanoihin "Paloaukea sai jalkaväkipataljoonan", kun taas "normaali" Tuntematon jatkaa sanoihin "Mitä ihmeellisiä sielullisia". Vuoden 1954 Tuntemattomassa kirjan toinen luku alkaa sivulta 41 – itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos on tässä vaiheessa edennyt jo sivuun 51. Erikoispainoksessa myös kaikki luvut alkavat aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta, joten siinä...
Turun Sanomien artikkeli 17.12. 2007 kertoo kustantamo ntamon toiminnasta
http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-12-17,104:5:50…:
Juri Nummelinin kirjoittamasta artikkelista selviää mm., että
ntamon kirjoja valmistetaan yksi tai useampia kappaleita sen mukaisesti kuin kirjaa Internetin kautta tilataan. Amerikkalainen digipaino Lulu.com painaa kirjan tilauksesta ja lähettää lukijalle. Edes tekijä ei saa ilmaiskappaleita. Kustantaja ei myöskään kierrä messuilla esittelemässä ja myymässä kirjoja eikä lähetä niistä mainoksia. Kyse on kulujen leikkaamisesta, ntamon verkkosivutkin on tehty ilmaisella blogipohjalla.
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja...
