Useimmissa kirjastoissa voi uusia lainat Internetin kautta. Kysymyksestäsi ei ilmene missä kaupungissa käytät kirjastoa. Löydät oman kirjastosi yhteystiedot ja kotisivut Kirjastot-fi etusivulta kohdasta Kunnan- ja kaupunkien kirjastot. Oman kuntasi kirjaston sivuilta löytyy tietoa uusimisesta.
Virkailijat kirjastoissa opastavat mielellään kirjastopalveluiden käytössä.
Tervetuloa kirjastoon !
Kyllä VR:lle voi lähettää palautetta. Tosin palautesivulla sanotaan: "Vaikka kaikkiin palautteisiin emme voikaan vastata henkilökohtaisesti, jokainen mielipide auttaa meitä toimintamme kehittämisessä." Mutta jos nimenomaan pyydät palautteessasi vastausta, uskoisin, että siihen myös vastataan.
VR:n palautelomake löytyy osoitteesta http://www.vr.fi/heo/palaute/fpalaute.htm
VR:n yhteystietosivulla
( http://www.vr.fi/heo/fyhteystiedot.htm ) todetaan myös seuraavaa:
Voit myös soittaa meille, p. 0307 21 173 (ma-pe klo 9.00-15.00) tai lähettää palautetta postitse osoitteeseen:
VR Osakeyhtiö
VR Henkilöliikenne
Eteläinen asemakatu 2 A
11130 Riihimäki
Kannattaa siis kertoa asiasta suoraan näille tahoille.
Sukunimikirjoista ei Aarrevaara nimeä löydy.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta sukunimi Vaara löytyy,
Selitys: Vaara kukkulaa, vuorta tai tunturia merkitsevä maastosana, vaara tunnetaan murteissamme. Vaara-nimiä on otettu sukunimiksi mm. vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä. Näitä nimiä on voitu muodostaa paitsi kotitalon nimestä, myös kääntämällä (
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Teos Suomen taloushistoria. 1 : Agraarinen Suomi käsittelee väestön ja asutuksen levinneisyyttä 1500-luvulla ja sitä ennen.
Kannattaa tutustua myös teoksiin:
Pohjoinen suurvalta : Ruotsi ja Suomi 1521-1809 / Petri Karonen
Suomen maatalouden historia 1 : Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Kirjassa on luku Palkolliset ja tilaton väestö / Jorma Wilmi s. 223-238, joka on asiasanoitettu:
väestörakenne--Suomi--1500-luku--1600-luku
väestöhistoria--Suomi--1500-luku--1600-luku
Kaikki kolme kirjaa löytyy Helmet-hausta.
Hei!
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston informaatikko vastasi kysymykseen näin:
"ei löydy tietoa Kallaksen runojen englannin kielisistä käännöksistä, vain proosaa on käännetty jonkin verran (Barbara von Tisenhusen, Bathseba Saarenmaalla, Reigin pappi, Sudenmorsian ja Valkea laiva)."
Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaalla onnistuu. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Marja-Leena Mikkola on suomentanut Dylan Thomasin runon Lament. Suomennos Valitus sisältyy Dylan Thomasin runojen kokoelmaan Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990).
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Thomas, Dylan: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990)
Jos teoksen tekijä todellakin on yritys, laittaisin sen finmarc-kenttään $110 eli pääkirjaus yhteisön nimestä, mutta jos taas teos käsittelee yritystä, laittaisin yrityksen kenttään $610 eli Kohdeyhteisö.
Kannattaa huomata, että jos käyttää ensimmäistä vaihtoehtoa, tulee yrityksen nimi nimenomaan pääkirjaukseksi. Ihan tarkasti ei asiaa pysty sanomaan, kun ei ole nähnyt ao. teosta, mutta nämä tuntuvat mielestäni parhailta vaihtoehdoilta.
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018...
Koko Suomen osalta kyseisen teoksen lainaushistoriaa ei ole valitettavasti mahdollista selvittää, sillä eri kirjastojen lainaushistoriatiedot eivät ole julkisia. Lastukirjastoissa (Lahti + Seutu) Läpi Helvetin : Marko Jantusen tarinaa on lainattu yhteensä 918 kertaa.
Kyllä se on mahdollista. Voit tilata Vanamo-kirjastojen väliaikaisen kirjastokortin. Lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi. Kerro nimesi ja puhelinumerosi. Kortin numerolla ja tunnusluvulla pääset käyttämään kaikkia kirjaston tarjoamia sähköisiä palveluja.
Kirjastojen asiakkuus ei edellytä sitä, että asuu samalla paikkakunnalla. Yleensä pitää kuitenkin olla osoite Suomessa.
Poikkeustilanteen jälkeen saat Vanamo-kirjastojen kortin, jos pääset käymään jossain kirjaston toimipisteessä.
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/tilaa-v%C3%A4liaikainen-kirjastokortti
https://www.vanamokirjastot.fi/asiakkaana-kirjastossa?refId=Udn2uQ&culture=fi
Anni Tannin joululaulut 2, joka sisältää laulun Tonttujen mylly,on haettavissa useasta Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Voit tehdä varauksen Helmetin kautta
www.helmet.fi (pin-koodi välttämätön)
tai tiedustella sitä lähikirjastostasi tai muualta.
Kirjastojen yhteystiedot ja niteen saatavuustiedot löydät myös Helmetistä.
PS Huomaa oikeinkirjoitus: Anni Tanni, erikseen.
Vaasan alueelta ei todella saatavissa olevaa löydy, oma kappaleemmekin on lainassa.Kaukopalvelummekaan ei voi auttaa, koska periaatteena on, että Vaasassa olevaa aineistoa ei tilata kaukolainaksi. JYväskylän yliopiston kirjastosta kirja löytyy, niitä näyttäisi vieläpä olevan hyllyssä. Ehkä voisit ottaa yhteyttä sinne ja pyytä maksulliset kopiot luvusta?
Aika tosin vaikuttaa liian lyhyeltä, jos tentti on jo ylihuomenna.
BIOSista löytyy monia selvityksiä. Ne löydät osoitteesta
http://kotisivu.mtv3.fi/oma/tuula/bios.html
pnpbiossista tietoa(=PnP bios = Plug and Play Bios) osoitteissa
http://www.cc.jyu.fi/~jansilv/BIOS.html
http://www.cc.jyu.fi/~mjlepola/PnP/
Lisäksi Reima Flyktmanin kirjasta PC-mikron laitetekniikka (luokassa 61.4)on biosit esitelty. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Lappeenrannan maakuntakirjastossa. Kirjaston aineistohausta osoitteessa http://riimiw.lappeenranta.fi
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Vanhemmasta päästä tulevat mieleeni Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sekä Wil Huygen ja Rien Poortvliet Suuri tonttukirja.
Tonttukirjassa ei ole varsinaista tarinaa, mutta hyvin kiehtovia tietoja tonttujen elämästä ja tavoista.
Roald Dahl Tynkätyiset voisi myös olla sopiva seikkailu.
Uudemmista kirjoita Susanna Luojuksen ja Stiina Saariko Metsäretki on jo valmiiksi kytketty taidemuseomaalimaan.
Tittamari Marttisen Riemukas metsäretki tarjoaa runoollisen lähestymistavan metsään.
Myös muiden maiden saduista voisi löytyä inspiraatiota esim. Guilermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa ja joen kansa.
Kun palautat kirjan kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon), älä palauta kirjaa automaattiin vaan henkilökunnalle ja pyydä palauttamaan kirja. Kerro, että kirja oli huonokuntoinen jo silloin, kun lainasit sen. Henkilökunta päättää, poistetaanko kirja vai voiko sen vielä mahdollisesti korjata. Sinun ei tietenkään tarvitse korvata kirjaa.
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Ötökät eivät erotu kuvista.
Lajinmääritystä voi kokeilla itse esim. sivustolta http://www.otokkatieto.fi/ tai lataamalla puhelimeen Seek-sovelluksen.
Ammatilaisten apua saa esim. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
