Kehitysvammaisuutta käsitellään usein kirjallisuudessa kehitysvammaisen vanhempien näkökulmasta ja usein aiheena on kehitysvammainen lapsi. Paras lähde sinulle lienee Kehitysvammaliitto, jonka internetosoite on http://www.kehitysvammaliitto.fi. Heillä on myös kirjasto (puh. 09-3480 9256). Lehtiartikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi muutamia sopivalta näyttäviä artikkeleita .Esim. katkaistuilla hakusanoilla kehitysvammai* seksuaali*. löytyi mm.. tutkijan haastattelu kehitysvammaisten seksuaalikasvatuksesta. Monet artikkeleista viittasivat Ketju-lehteen, joka on Kehitysvammaliiton lehti. Ketju-lehti on tilattu Espoossa Leppävaaraan ja Tapiolaan. Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi.
Vaikka kirjaston tietokannat ovat ilmeisesti jo tuttuja niin annan silti muutamia vinkkejä PIKI-verkkokirjastomme hyötykäyttöön. Ehkäpä asiasanojen käyttäminen tiedonhaussa onkin jo tuttua.
Tämä vastaus tulee nyt Tampereen kaupunginkirjastosta sillä Pirkkalan kirjasto ei ole tämän etätietopalvelun vastaajakirjasto. Joten mainitsemani tietokannat ovat kaikki käytössä Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta osa niistä voi löytyä myös Pirkkalasta.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi/Piki? hakiessa kannattaa tehdä haut etsimästänne aiheesta käyttämällä kahden hakusanan yhdistelmää. Itse tein haun yhdistämällä kahdelle eri asiasanariville kirjoittaen hakusanat Internet ja lapset (kumpikin eri hakuriville). Tulosjoukko oli...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on kaiketikin hollantilaisen Herman Kochin vuonna 2013 suomeksi julkaistu romaani Lääkäri (Zomerhuis met zwembad, 2011). Teoksesta voi lukea lisää alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirjailijat/herman-koch
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirja/kaannetty-kaunokirjallisuus/11…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1382078747375
http://en.wikipedia.org/wiki/Herman_Koch
Kirjasto 10:n sivuilla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut kerrotaan, että soittimia voi lainata kirjastokortilla mutta vain kirjaston soittohuoneeseen ja studioon. Kotiin asti niitä ei siis saa viedä. Valikoimista löytyy myös basso.
Suomen elämäntarinayhdistys ry järjestää kursseja, kirjoitusvalmennusta, ja yhdistyksellä on myös arvostelupalvelu. Linkin kautta löytyvät yhdistyksen sivut:
https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/
Kirjailija Pepi Reinikainen on kirjoittanut kirjan nimeltä Elämänkaarikirjoitus. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=elämänkaarikirjoitus
Pepi Reinikainen myös ohjaa kirjoittamista ryhmissä:
https://elamankaarikirjoitus.fi/
Oman kunnan työväen- tai kansalaisopistosta voi myös löytyä kirjoitusryhmiä.
Toivottavasti näiden vinkkien kautta löytyy sinulle sopivaa apua kirjoittamiseen.
Hei,
Hippokraten teokset löytyy mm. Varastokirjastosta ja sieltä löytyy sellainen sarja kuin Hippocrates. Sarja näyttää olevan englanniksi ja muinaskreikaksi. Etsimäsi lause on mahdollisesti neljännessä osassa, mutta en ole pysty varmistamaan tätä.
Voit tilata kirja itsellesi kaukolainana omasta kirjastostasi. Kaukolaina on maksullinen palvelu.
Tieto kirjasta:
https://finna.fi/Record/vaari.851350
Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I...
Et menettänyt jäsenyyttäsi, vaikka muutitkin. Riittää, että kotiosoitteesi on Suomessa, joten voit edelleen asioida Helmet-kirjastoissa.
Tietosi poistuvat Helmet-järjestelmästä vasta, jos edellisestä asiointikerrastasi on yli kolme vuotta.
Kirja on HELKA-tietokannan mukaan saatavilla Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sekä HelMet-tietokannan mukaan Pasilan pääkirjastossa, aik.
Ystävällisin terveisin
Eduskunnan kirjasto
Jos haluat omaan kirjastoosi sellaista aineistoa jota ei siellä ole voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (puh. 6612 262, pernajan.kirjasto@pernaja.fi). Kaukolainan varausmaksu vaihtelee kuntakohtaisesti. Yleisten kirjastojen yhteisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei välitetä aineistoa.
Tarkastin tiedustelemiesi lehtien saatavuutta. Pronail -lehteä (nettiosoite http://www.nailpro.com/ ) julkaistaan USA:ssa ja tiedonlähteitteni mukaan sitä ei tilata yleisiin eikä tieteellisiin kirjastoihin Suomessa. Sama juttu on lehden Nails (nettiosoite http://www.nailsmag.com ) kanssa. Voi olla että lehteä tilataan johonkin kauneudenhoitoalan oppilaitokseen, mutta kaikkien oppilaitosten tiedot eivät ole julkisuudessa joten en voi...
Hei,Resepti löytyy Jaakko Kolmosen toimittamista Pitäjänruoat-vihkosesta, jossa 4. osassa on mukana Haapavesi (Pohjois-Pohjanmaa).Reseptin mukaan lukukinkerisoosiin tulee naudan lapaa tai paistia, sian lapaa, lampaan lapaa, vettä, suolaa, pippuria ja kermaa.Kypsennetään 200 asteisessa uunissa kypsäksi, leikataan liha ohuiksi viipaleiksi, jotka laitetaan uunivuokaan ja peitetään paistoliemellä Lisätään vuokaan suola ja pippurit annetaan muhia 180 asteessa puoli tuntia ja lisätään loraus kermaa.Tarkempi ohje mm. Suomen pitäjäruoat. Kirjanen 4, Svenska Österbotten, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi (1986). Löytyy myös toinen painos Suomen pitäjäruoat (1987), jossa kaikki koottuna yhteen niteeseen.
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Kirjasto 10:n sivuilla on tosiaan tieto tästä palvelusta eli että C-kasetteja ja vinyylejä voi digitoida koneilla 43 ja 44.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
Koneet ovat varattavissa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Varauksen voi tehdä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ajanvarausohjelmassa: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitse kirjastolistauksesta Kirjasto 10 ja klikkaa Näytä vapaat ajat. Kyseiset koneet eivät näy oletuksena avautuvassa listauksessa, vaan saat ne näkyviin klikkaamalla avautuvassa näytössä täpin kohtaan Työtilat. Saat näin näkyviin myös koneet 43 ja 44. Jos koneet ovat varattuja, ne näkyvät harmaana. Vaihda kalenterista sopiva päivä ja etsi ajankohta, jossa...
Kuvauksenne sopii Mikko-Pekka Heikkisen teokseen "Terveiset Kutturasta" vuodelta 2012. Alla olevasta linkistä voitte lukea tiivistelmän teoksen juonesta. Linkissä on myös kuva kirjasta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510384299&q…
Sekä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta että kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy Flannery O'Connorilta vain yksi suomennettu teos, novellikokoelma Palava kehä, jonka novellit on valikoitu alkuteoksesta The complete stories. Melkoisen varmasti voi siis sanoa, että teosta The violent bear it away ei ole suomennettu.
Maksuttomuus koskee niitä, jotka aloittavat opintonsa syksyllä,
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuus-laajenee-elokuussa-2021-edellytyks…
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuuden-laajentaminen-edennyt-ehdotuksii…
Vantaan asukaslehti 1/2021, s. 30.
