Tampereen kaupunginkirjaston kaikissa asiakasmikroissa on FTP-palvelu käytössä. Se toimii vain selaimessa. Omalle levykkeelle voi esim. imuroida tiedostoja
ftp-palvelimilta. Siitä onnistuuko omien tiedostojen lähettäminen jollekin ftp-palvelimelle, en ole täysin varma, koska sitä ei ole testattu meidän asiakasmikroillamme käytännössä. Käsitykseni mukaan palvelun pitäisi toimia myös toiseen suuntaan eli voisit lähettää omia tiedostojasi levykkeeltä jollekin FTP-palvelimelle, mikäli sinulla on siihen oikeus. Tervetuloa kokeilemaan - toivottavasti onnistuu.
HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6....
Voit etsiä Asikkalaa käsitteleviä lehtiartikkeleja LASTU –verkkokirjastosta: www.lastukirjastot.fi/lahti
Valitse Tarkennettu haku sivun vasemmasta reunasta. Kirjoita hakusanakenttään Asikkala ja laita ruksi kohtaan Näytä sisältö/artikkelit/kappaleet. Sitten rajaa Aineistolajiksi (toiseksi alin) valikosta Artikkelit. Tällä hakutavalla pitäisi tulla yli 600 Asikkalaa käsittelevää artikkelia. Voit rajata hakuasi enemmänkin esimerkiksi julkaisuvuodella (esim. 1990-2011) tai tarkentamalla aihetta lisähakusanoilla (esim. asikkala anianpelto).
Vuoden 1914 Lahti –lehti löytyy Lahden pääkirjastosta mikrofilminä. Lahden pääkirjaston lukusalissa on käytettävissä kaksi mikrofilmien lukulaitetta ja niiltä voi myös tulostaa artikkelin. Tiedustelut ja...
Kirjastoista löytyy kansallispukuja käsitteleviä kirjoja esim. Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja, Suomen kansallispukuja ym.
Internetistä löytyy myös aihetta käsitteleviä sivustoja kuten, http://www.kansallispuvut.fi/puvut.htm sekä
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/linkit.htm
Mark joutuu onnettomuuteen, aivot kärsivät happikadosta, hän saattaa jäädä "vihannekseksi". Emma tulee raskaaksi Davidille. Tämä kohtaa vakavia mielenterveysongelmia, esimerkiksi itsemurha-ajatuksia, kyseenalaistaessaan oman tapansa uskoa, tietämättä vielä raskaudesta.
Ann Wigleyn kirjoittamista hevoskirjoista on suomennettu kolme: Kartanontyttären haamu (1998), Sähäkkä poni (1999) ja Varjorautias (1999) Tieto on peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta: http://finna.fi . Kirjat on julkaissut Suomessakin toimiva Pollux-hevoskerho. Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Kati Hiekkapellon Kolibri-jännärissä rikostutkija Anna Fekete ratkaisee rikoksia. Suomessa seikkaillaan, ja kirja on linnunniminen. Voisiko tämä olla etsimäsi:
http://www.otava.fi/kirjat/9789511267324/#.VI_eT_M8L5o
Anna-nimisiä poliiseja tai etsiviä esiintyy muissakin jännityskirjoissa, suomalaisista ainakin Outi Pakkasella (Anna Laine), Max Mannerilla (Anna Mäki) ja Esa-Pekka Kanniaisella (Anna Kariluoto).
Tarkoitatko siis Helmet-sivuston lisäämistä Chromen kirjanmerkkeihin? Se onnistuu, kun menet Helmetin pääsivulle, klikkaat oikeasta yläkulmasta valikkoa, valitset ”Kirjanmerkit”, ”Aseta sivu kirjanmerkiksi” ja ”Valmis”. Samalla tavalla voi lisätä jonkin muun sivun kirjanmerkkeihin, kun teet edellä mainitun ollessasi haluamallasi sivulla.
Sähköpostien lähettämisessä saattaa toisinaan olla häiriöitä, mutta ne ovat poikkeustilanteita, eivätkä siis selitä sitä, jos sinulle on toistuvasti jäänyt saapumatta ilmoituksia.
Jonkin verran lähetettyjä ilmoituksia tietysti aina palaa takaisin perille saamattomina, kirjastosta riippumattomista syistä. Tavallisimmat syyt ovat:
- roskapostisuodatin lajittelee viestit roskapostiksi
- postilaatikko on täynnä
- automaattiset poissaoloviestit
- väärä sähköpostiosoite
Helmet-ohjeissa opastetaan seuraavasti:
”Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja...
Kaikki riippuu siitä, montako nidettä kyseistä kirjaa on varausjärjestelmässä mukana ja miten pitkään ihmiset niitä pitävät. Vaski-kirjastoilla (lähikirjastosi kuuluvat siihen) on tätä kirjaa 47 kappaletta. Jos oletamme, että jokainen pitää lainaansa kuukauden, pitäisi sinun saada ilmoitus alle kahden kuukauden sisällä. En ole itse Vaski-kirjaston käyttäjä, mutta uskoisin, että jos olet varausta tehdessäsi ilmoittanut, mistä kirjastosta haluat sen noutaa, sinulle tulee valitsemallasi tavalla ilmoitus, kun varaus on noudettavissa. Jos haluat tätä tarkempia tietoja, ota yhteyttä suoraan johonkin Vaski-kirjastoon.
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -...
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (...
Asiakaskoneiden varaaminen ja vapaiden aikojen katselu onnistuu seuraavissa osoitteissa:
www.varaakone.net - Espoo, Kauniainen ja Vantaa
varaus.lib.hel.fi - Helsinki
Kirjastokorttisi tietoihin pitää olla tallennettuna tunnusluku varaussivustoon kirjautumista varten. Helsingin sivuilla klikkaa tarkennettu haku, jolloin ei heti tarvitse valita kirjastoa.
