Aleksis Kivestä on kirjoitettu paljon elämäkertateoksia, muun muassa seuraavat. Näistä sivumäärältään laajin on Viljo Tarkiaisen teos.Ekelund, Erik: Aleksis Kivi (Kajanti, 1966)Helttunen, Anne: Kaukana kavala maailma : Aleksis Kiven jäljillä (WSOY 2002)Keskisarja, Teemu: Saapasnahka-torni : Aleksis Kiven elämänkertomus (Siltala 2018) Koskenniemi, V. A.: Aleksis Kivi (WSOY 1934)Meri, Veijo: Aleksis Stenvallin elämä (Otava 1973); Elon saarel tääl : Aleksis Kiven taustoja (Otava 1984)Rahikainen, Esko: Metsän poika : Aleksis Kiven elämä (Ajatus 2004)Sihvo, Hannes: Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002)Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset (WSOY 1915, viimeisin uusintapainos 1984) (...
Suomen kansallisbibliografia Fennican
http://finna.fi
ja Ruotsin Nationella bibliotekssystem Librisin
http://websok.libris.kb.se/websearch/form
mukaan Andras Ferenc Kovacsin runoja ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. On mahdollista, että jokin yksittäinen runo olisi käännetty esim. johonkin antologiaan, mutta tällaisestakaan ei tietoa löytynyt.
Kun olet teoksen tietueessa...
http://helmet.fi/search~S9*fin?/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=v%C3%A4ts%C3%A4ri/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&1%2C1%2C
...pääset kyllä tekemään varauksen ihan tavalliseen tapaan ylhäältä vasemmalta kohdasta "varaa". Sitä kohtaa painamalla järjestelmä pyytää sinua sitten kirjoittamaan kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta näyttämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Sen jälkeen valitaan vielä "...
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta vuosina 2011 – 2014.
Siellä mainitaan mm. että tarkoitus on saada korkeakoulutukseen aidosti uusia opiskelijoita. Yliopistolakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään. Tätä muutosta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2012 – eli asia on vasta tulossa päätettäväksi.
Toisaalta todetaan myös että ”koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Entistä useampi uusi opiskelija voi näin aloittaa...
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Valitettavasti aivan kuvailuusi sopivaa kirjaa ei löytynyt.
Lähin osuma lienee satukokoelma Suuri satuaarteeni : Grimmin veljesten sekä Hans Christian Andersenin satuja (Kirjalito, 1996). Sen kansi on punainen, ja siinä on tyttö kauriinvasan kanssa. Kokoelmaan kuuluvat mainitsemistasi saduista Sammakoprinssi ja Tähkäpää (nimellä Kaalinpää), mutta ei Tuhkimoa. Kirjassa on useamman kuvittajan kuvitusta. Kirjan tiedot Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID… ja kansikuva esimerkiksi nettiantikvariaatin sivuilla: https://www.antikvaari.fi/k/rekiaro-ilkka-suom/suuri-satuaarteeni-grimm….
Kirjasammon sivuilla voi tehdä myös hakuja kansikuvan perusteella: https://www...
Valitettavasti ilmiölle ei löytynyt nimitystä. Kannattaa kuitenkin vielä olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
Koivuhaka kuuluu Tikkurilan suuralueeseen, sijaiten sen läntisellä reunalla Veromiehen ja Viertolan kaupunginosien välissä. Tikkurilaa puolestaan pidetään Itä-Vantaan keskuksena, joten sen perusteella sanoisin Koivuhaan olevan osa Itä-Vantaata.Monet pitävät Helsinki-Vantaan lentokenttää Vantaan itä- ja länsiosiin jakajana ja koska Koivuhaka sijaitsee lentokentän itäisellä puolella, senkin puolesta kaupunginosa on Itä-Vantaata. Liitteenä linkki kaupunginosien ja suuralueiden rajoihin, joissa Koivuhaan sijainnin suhteessa Tikkurilaan ja muihin kaupunginosiin sekä lentokenttään näkee tarkemmin.Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat
Kokkolan kaupunginkirjastossa matkailuaiheiset kirjat ja yleistieto maantiedosta/matkailusta löytyvät luokasta 40. Aihe on laaja, joten suosittelisin tuloa paikan päälle.
Erilaisista kirjasarjoista kuten Maailmantieto tai Maailma nyt voi olla apua. Opetustarkoitukseen sopivat kirjat voisivat olla: U-M Rouhiainen: Satumaa 1 ja 2, Matkailuoppaan käsikirja ja Matkailu alueellisena ilmiönä.
Anders webkirjastossa (http://webkirjasto.kpnet.fi )voit kokeilla hakua asiasanalla: matkailu.
Likkikirjastosta,http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp , löytyy hyviä linkkejä. Suosittelen!
Löysin ikivanhasta päiväkirjastani vastauksen. Runo on Nils Svanbergin kokoelmasta "På vakt" ja alkaa itse asiassa "Livets bilder komma mig inte nära nu längre."
T. kysymyksen lähettäjä
Lastenkirja-ammattilaiset etsivät vastausta kysymykseesi ja totesivat, että kuvakirjoja aiheesta löytyy vähänlaisesti. Näitä kannattaa katsoa:
Parr, Todd: Perhekirja (952-5321-28-2), kustantaja Pieni Karhu
Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset (951-627-488-9), kust. Lasten keskus
Kohonen, Laila: Tuplat ja mustakantinen vihko (951-31-2814-8), kust. Tammi
Elokuva kertoo Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtyeestä, ja sen nimi tulee bändin samannimisestä kappaleesta. (http://kovasikajuttu.fi/bandi-info/sanoitukset) Miksi nimeksi on valittu juuri kyseisen kappaleen nimi, siihen osannevat vastata vain elokuvan tekijät itse. Punk-musiikiin ja -kulttuuriin on perinteisesti kuulunut kapinallisuus, auktoriteetinvastaisuus ja provosoivuus, joten ehkäpä nimellä on tarkoituskin herättää ristiriitaisia tunteita?
Halutessasi voit tiedustella asiaa myös elokuvan tekijöiltä esim. sähköpostiosoiteella info@kovasikajuttu.fi.
Kun teet varausta tulee valintalaatikko, josta voit valita noutopisteen eli tässä tapauksessa noutopisteeksi Kouvolan pääkirjasto. Kävin katsomassa tietojasi mutta en löytänyt yhtään tekemääsi varausta kirjastojärjestelmästä.
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja...
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisiko kyseessä ollut Melentjeff, Jaakko:Hukkuneet. Otava, 2017
Takakansi kertoo näin:" Kolme on sarjamurha
Pori. Tukholma. Reykjavik. Kolme tuntematonta ruumista rantavesissä. Jokaisella heistä on taskussaan ilmiselvästi väärän ihmisen henkilöpaperit.
Liittyvätkö tapaukset toisiinsa? Onko miehet hukutettu? Siinä tapauksessa Pohjolan lintukodossa on liikkeellä sarjamurhaaja.
Tukholman rikospoliisin tutkija Annmari Akselsson ja Tampereen rikospoliisin tutkija Paula Korhonen saavat tukea NORDSAn etsivä Kalle Nordinilta, mutta johtolankoja on niukasti. Ja sitten Reykjavikissa katoaa jäljettömiin Islannin tunnetuin miljonääri...
Hukkuneet on kiihkeätempoinen, ajankohtaisiakin aiheita käsittelevä trilleri, jossa mikään ei ole sitä...
