Käytännössä puhemies valitaan toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta, mutta mikään laki ei määrää asiasta. Tässä lainaus Wikipedia-artikkelista.
Puhemiehen vaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä valitaan vuosittain valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa ikäpuhemiehen johtaessa puhetta.[1][8] Puhemiehistön koostumuksesta ei määrää mikään laki, vaan eduskunta voi valita puhemiehistön haluamallaan tavalla. Vuodesta 1991 alkaneen vakiintuneen käytännön mukaan puhemies on valittu toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta, ensimmäinen varapuhemies suurimmasta hallituspuolueesta, ja toinen varapuhemies suurusjärjestyksessä suurimmasta puolueesta, joka ei ole vielä...
Helsingin kirjastojen digitointipalvelut löydät Varaamosta Haku - Varaamo (hel.fi).
Keskustakirjasto Oodin digitointistudiossa on mahdollisuus muuntaa vanhoja videoita ja äänitteitä digitaaliseen muotoon, mutta valitettavasti tällä hetkellä kaitafilmien, VHS-C(Pieni kamerakasetti) ja BETA - kasettien digitointi on poissa käytöstä.
Valitettavasti tällainen kappale ei ole minulle tuttu.Suosittelen, että olette yhteydessä Yleen ja Radio Helsinkiin. Kannattaa ilmoittaa arvio päivästä, jolloin kappale soitettiin sekä arvio kellonajasta, jolloin kappale soitettiin. Lisätiedoksi kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus kappaleesta. Oliko kappaleen kansanlauluosuus suomeksi tai jollain toisella kielellä? Oliko kappaleessa muuta lauluosuutta? Muistuuko mieleen mitään lauseita tai sanoja kappaleesta? Erottuiko kappaleesta jokin tietty soitin?Ylen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiRadio Helsingin yhteystiedot: https://www.radiohelsinki.fi/yhteystiedot/
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
1. Voit tehdä varauksen itse www.helmet.fi-sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
2. Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin hän tarvitsee kirjastokorttisi tai sen numeron.
3. Voit myös soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen varausohje löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Ainakin Carl Orffin Carmina Buranaa kuunnellaan tässä Harjunpäässä: " -- hänen oli täytynyt silitellä Pussukkaa kolmatta tuntia ja kuunnella Carmina Buranaa kerran toisensa jälkeen ennen kuin hän oli kyennyt tuntemaan voiman sisällään."
Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kannattaa tällaisissa asioissa aina ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon. Haminan kaupunginkirjaston verkkosivuilla https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto ei ole erikseen mainittu, että siellä olisi kopiokone, mutta toisaalta ne ovat perinteisesti kuuluneet kirjastojen palveluvalikoimaan. Kirjaston puhelinnumero on 040 199 1310 ja sähköposti kirjasto@hamina.fi.
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Uroshirvi-nimistä laulua emme onnistuneet löytämään. Voisiko kyseessä olla kappale nimeltä Hirvi ja karhu, joka löytyy ainakin nuottikokoelmasta ja cd-levyltä Ja pokasaha soi: metsäväen lauluperinettä? Kappale on suomalainen kansanlaulu, ja se alkaa sanoin "Yksi uroshirvi janon tunsi kielellään". Cd ja nuotti löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sja%20pokasaha__Orightresult__U?lang=fin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4766540
Kuvailemasi yleensä tummansinisestä paksusta kankaasta valmistettu ulkotyötakki on nimeltään donkey jacket.
Takille ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimitystä.
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/donkey-jacket
https://en.wikipedia.org/wiki/Donkey_jacket
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Sanoituksen osilla ei myöskään löytynyt mitään verkosta tai kirjastojen luetteloista. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastot hankkivat valtaosan aineistostaan välittäjien kautta, joten paras tapa tarjota teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille, Kirjavälitykselle, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibsille, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kyllä, tänään 7.6.2023 on viimeinen asianajapäivystys Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa ennen syksyä. Päivystys on klo 17.00–19.00. Vuoronumeroita annetaan 2. kerroksen aikuistenosaston palvelupisteeltä klo 16.30 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä ajanvarausta eikä...
Olisikohan kyse ollut vuoden 2006-painoksesta? Luettelointitietojen mukaan kirja on kuvitettu. Suomennoksen tekijä on Eila Pennanen. Kirjassa on vähemmän sivuja kuin monessa muussa laitoksessa, mutta ilmeisesti kirjan fontti on pientä. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta.Helmet : Humiseva harju
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla Berliini ja matkailu.
Nimeke Berliini : kaupunki, joka muuttuu päivässä, aikakauslehti Mondo 2005 ; 4 ; s.28-35
Berliini : kaupunki kuin aikakone, aikakauslehti Mondo 2003 ; 1 ; s.36-47
Berliinin pyörteissä : löytöretki Euroopan sydämeen, aikakauslehti Matkaopas 2002; 8 ; s.24-29
Nämä lehdet löytyvät Helmet-hausta, mutta lehtiä ei voi varata sen kautta. Jos haluat varata lehtiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Aleksi on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston kuten useimpien muidenkin kirjastojen asiakastyöasemilta.
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X matkaoppaat berliini antaa matkakirjoja, hakutulos on rajattavissa...
Ikävä kyllä, tätä Heljä Pullin teosta ei ole julkaistu, koska sitä ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutuotannosta. Myöskään monisteena sitä ei löydy Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta, eikä muistakaan erikoiskirjastoista. Sitä ei näytä olevan julkaistu myöskään minkään muun julkaisun, esim. sarjajulkaisun osana, eikä digitaalisessa muodossa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan kysyä tekijältä itseltään, jonka yhteystiedot löytyvät internetistä tai Salme Suloselta, jonka hallussa tämä käsikirjoitus näyttäisi olevan Jukka Mikkolan laatiman Lemiläisten sukujen sukuselvitysluettelo 1818-1919 kirjallisten lähteiden mukaan http://www.genealogia.fi/lemi/.
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Kirill Bulytševin kirja Alissa avaruudessa (WSOY, 1981)? Tarinan alussa Alissan isä ottaa tyttärensä mukaan tutkimusretkille avaruuteen, vaikka hän onkin käyttäytynyt huonosti.
Lisätietoja ja kirjan kannen näet Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa
