Kollega Helsingin kaupunginkirjastosta ehdotti H. G. Wellsin romaania Aikakone (The Time Machine). Hän kuvailee kirjaa seuraavasti: Eletään vuotta 802 701 ja eloi-kansa elelee leppoisaa elämää. Maan alla asustavat morlokit valmistavat eloille tarve-esineet ja (palkkioksi?) syövät heitä.”
Kollega Turun kaupunginkirjastosta ehdotti Roald Dahlin kirjaa Iso kiltti jätti. Hän muistelee
kirjassa olleen ainakin ihmissyönti-teemaa.
Jos kirjaa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä lomakkeella, puhelimitse, sähköpostitse tai missä tahansa Kuopion kirjaston toimipisteessä. Alla lisää tietoa ja linkki lomakkeeseen:
https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=450140277&_k=8e9L9VbUNMydWE…
Helmetistä löytyy seuraavia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjansa 2000-luvulla ja ne on käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi:
José Rodrigues dos Santos: Einstein-koodi.
José Saramago: Luola, Toinen minä, Kertomus näkevistä, Oikukas kuolema, Elefantin matka. Ricardo Reisin viimeinen vuosi on käännetty suomeksi 2012, mutta se on alun perin julkaistu 1984. Suomennettuja kirjoja on myös 7 muuta nimekettä.
José Luís Peixoto: Tyhjä taivas, Ruhtinas, joka rakastui orjaan. Englanniksi häneltä löytyy The piano cemetery ja Blank gaze.
António Lobo Antunes: Tårkommissionen, Ha inte så bråttom in i den mörka natten : poem, Jag ska älska en sten, Legio är mitt namn, Tingens naturliga ordning.
Fernando Pessoan...
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
Hector on itse sovittanut ja levyttänyt Velisurmaaja -nimisen suomalaisen kansanlaulun, mutta nuottia tuohon hänen sovitukseensa en kyllä onnistunut suomalaisista kirjastoista löytämään. Velisurmaaja on kyllä mukana useissakin kansanlaulujen tai kitaramusiikin nuottijulkaisuissa, joista ainakin nämä löytyvät meiltä Vaasasta:
Ssuomalaisia kansanlauluja
Musikantti
Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua
Suuri toivelaulukirja
Ehkä kannattaisi tiedustella musiikkikaupoista tai sellaisista antikvariaateista, jotka nuotteja myyvät?
Rivien välistä päättelin, että "Putous" olisi ensimmäinen Joyce Carol Oatesin teos, johon olet tutustunut? Oatesin tuotanto on hyvin laaja ja hän on kokeillut monenlaisia lajityyppejä, Suomessa on käännetty lähinnä romaaneja. Jos siis innostuit tästä upeasta kirjailijasta, sinulla on halutessasi mahdollisuus tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa myös suomen kielellä.
En ole vielä itse ehtinyt lukea tätä "Putous"-romaania, joten joudun hieman arvailemaan, minkälaiset piirteet hänen kerronnassaan viehättävät sinua. Yksi lähestymistapa olisi miettiä, mitkä kirjailijat Oatesille itselleen ovat olleet tärkeitä. Hän om kirjoittanut esseitä mm. Sylvia Plathista ja muistaakseni maininnut hänen "Lasikellon alla"-romaaninsa lähes täydellisenä...
Finna-haulla löysin kaksi valokuvaa Oulun Sepänkadulta. Linkki Finnaan Oululaisia kuvia voisi kysellä Kalevan arkistosta Linkki arkistoon tai Pohjois pohjanmaan museosta. Linkki sivulle
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään runosäkeiden alkuperää tai tekijää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaus hakutavaksi ja pääset varsinaiselle hakusivulle ja voit etsiä haluamiasi kirjoja useilla eri tavoilla. Muiden kirjastojen tietokantoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi kohdasta kirjastot ja kokoelmat.
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
Tilastokirjaston mukaan kuntatason tietoja on saatavilla ainoastaan yritystoimipaikoista. Saat tämän tilaston liitetiedostona. Tuoreimmat tiedot ovat toistaiseksi vuodelta 2012.
Toimiala Onlinen (työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä tietopalvelu) pääsivulta löytyvät toimipaikat toimialoittain, maakunnittain ja kokoluokittain: http://www2.toimialaonline.fi/ (Polku: Tilastokanta/Yritykset ja toimialat/Yritys- ja toimipaikkatilastot/Toimipaikat 2006-2012/Toimialat ja alueet/Kokoluokat)
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös toimipaikkatilastoja toimialoittain:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/yri/syr/020_top_tol08/020_top_to…
Lastenkirjoissa käsitellään erilaisuutta nykyään koko ajan enemmän, onneksi. Vammaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja samanarvoisuus ovat keskeisinä teemoina ainakin seuraavissa, alla mainituissa kirjoissa. Nämä kaikki soveltuvat hyvin ääneen luettaviksi. Teosten kuvaukset löytyvät Kirjasammosta, alla olevien linkkien taka:
Kuvakirjat:
Harainen, Pirkko: Empo ja oikea ystävä (Karkkila: Mäkelä, 2014).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf17a254b-c5c6-445a-84e1-218021eeee49
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Hämeenlinna: Karisto, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6846657
Wänblad, Mats: Pikkusiipi (Helsinki: Kolibri, 1997).
https://www...
Uuden kirjastokortin saaminen sulun aikana ei ole mahdollista, koska asiakkaita ei Valtioneuvoston päätöksellä saa päästää kirjaston tiloihin. Myöskään emme pysty tarkistamaan henkilöllisyyttäsi puhelimen tai sähköpostin välityksellä, Joten ainoa mahdollisuus lainata e-aineistoja olisi se että löydät kirjastokorttisi.
Alkujaan Raimo Piipposen esittämä Kohtalon hetki on julkaistu nuottikokoelmassa Meidän musiikkimme 14 (1981). Mutta helpoiten sävelmä löytyy Oulun kaupunginkirjaston e-kokoelmasta Veikko Juntusen nuotit. Laulun on säveltänyt Veikko Juntunen ja sanoittanut Emil Jansson.
Linkki luettelokorttiin, josta pääsee itse nuottiin (pdf).
E-kokoelman nuotteja saa käyttää omaan yksityiseen tarkoitukseen.
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
