Martti Helminen kaupunginarkistosta kertoi seuraavaa:
Kaupungintalosta ja sen korttelista on julkaistu seikkaperäinen
tutkimus. Kaupunginmuseon julkaisusarjassa "Kaupungin Leijona-sydän" (Narinkka 1998). Tuossa em teoksessa mainitaan kristallikruunuistakin jotakin. Kuvia vertailemalla, joita
on kirjassa, voi todeta, että 1930-luvun kuvassa on ainakin nykyinen komea
ilmestys. Heimola-kytköksestä en tiedä mitään mutta Eduskunnan ens kokoussalia
ns VPK:n talossa vuonna 1907 koristi kuvien perusteella (minun mielestä)
samanlainen suuri kruunu kuin nykyinen kaupungintalon.
Yllä mainitun kirjan saatavuustiedot löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin Sanomien artikkelit 21.02.1999; 02.02.2002 & 11.11.2006 käsittelevät mm. Heimolantalon...
Marjatta Pokelan Karamellioopperaa voi hakea Vaski-verkkokirjastosta teoksen nimellä Karamelliooppera. Kun hakua ei rajaa, tulokseksi saa sekä äänitteitä että nuotteja.
Vaski-verkkokirjaston musiikin hakusivu löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=findm&sesid=1215085965&ulang=…
Pokelan teos sisältyy useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Asiasanoilla lastenlaulut ja ooppera löytyy Vaskista muitakin kiinnostavia lastenoopperoita.
Kotkan pääkirjaston varastosta löytyvät molemmat lehdet sidottuina vuosikertoina vuodelta 1958. (Etelä-Suomi löytyy myös mikrofilmattuna, mutta mikrofilmin tulostusjälki on yleensä erittäin huono). Kumpikaan lehti ei ole ilmestynyt maanantaina 16.6.1958, mutta sunnuntain 15.6. ja tiistain 17.6. lehdet siis löytyvät. Sidottuja vuosikertoja ei niiden haurauden vuoksi saa laittaa kopiokoneeseen, vaan asiakas ottaa haluamastaan kohdasta valokuvan (esim. kännykällä). Valokuvan voi sitten tulostaa kirjaston koneilla. Mustavalkoinen yksipuolinen A4-kokoinen tulostus maksaa 0,40 €. Jos haluatte päästä tutustumaan lehtiin, tulkaa pääkirjaston toisen kerroksen tietopalveluun, niin päästämme teidät varaston sidottujen lehtien kopperoon.
Digitointistudio sijaitsee pääkirjaston toisessa kerroksessa.Studion voi varata käyttöönsä korkeintaan neljäksi tunniksi kerrallaan kirjaston toisen kerroksen palvelutiskiltä tai puhelimitse numeroista 044 701 5822 tai 044 701 5832.
Lisätietoja: http://www.pori.fi/kirjasto/digitointistudio.html
Johdatus kasvatustieteisiin (2004 painos) löytyy Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kirjastoista, mutta on parhaillaan lainassa kaikkialta. Voit jättää siitä varauksen tai seutuvarauksen. Teoksen varhaisempia painoksia on paikalla kirjastoissa. Vuoden 2004 painos löytyy myös sähköisenä kirjana, tarvitset sen lukemiseen Adobe Reader -lukuohjelman. Mikäli et ole ennen lainannut e-kirjaa, löydät ohjeen täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat.
Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
En löytänyt suomennettuna Christina Crawfordin kirjaa Mommie dearest. Kirjan pohjalta on tehty elokuva, jonka suomennettu nimi on Äiti kulta. Jyväskylässä ei ole kirjaa eikä elokuvaa, mutta kummankin voi tilata kaukolainaksi. Näiden teosten kaukolainaus on ilmaista. Tässä linkki Keskikirjastojen kaukolainasivulle:https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans Siellä on lisätietoa kaukolainoista ja lomake, jolla voit jättää tilauksen.
Valitettavasti tämä vastaus vuodelta 2016 pätee yhä. Vuosina 1990 - 2000 tehdystä sarjasta Are You Afraid of the Dark? (Pelottaako?) ei ole julkaistu DVD- tai Blu-ray-versiota, jossa olisi suomenkieliset käännöstekstit. Vastauksessa mainittu kaksi sarjan jaksoa sisältävä videokasetti Pelkäätkö pimeää? näyttää myös poistuneen kirjastojen kokoelmista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-televisiosarja-mahtaa-olla-kyseessa
Sarjaa ei näytä myöskään löytyvän suomeksi tekstitettynä mistään suoratoistopalvelusta. Yle Areena on esittänyt sarjan vuonna 2019 alkanutta uusioversiota vuonna 2021.
Lähteet:
https://areyouafraidofthedark.fandom.com/wiki/Are_You_Afraid_of_the_Dar…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/26/...
Historiallisten romaanien kirjailijasta Raija Kautusta ei todellakaan löydy paljon henkilöhistoriallista tietoutta, joten olet sikälikin mielenkiintoisen ja vaativan tehtävän edessä. Hänen kirjailijanlaadustaan ja tyylistään kuvata henkilöitään ja tapahtumia saa kuvan lukemalla teoksia ja tutkimalla niitä. Raija Kauttu on kirjoittanut myös yhden dekkarin "Varo vuoripolkua, Irene". Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/
löytyvät romaanien julkaisuvuodet.
Elämänkerrallista tietoa Raija Kautusta saa monipuolisesta muistokirjoituksesta (palsta on lehden alkupuolella), jonka Ilona Lehtinen ja Eila Kostamo ovat kirjoittaneet:
Helsingin sanomat 10.8.2001 Kirjailija Raija Kauttu (1918-2001)- vaativasta lukijasta kehittyi...
Anna Jamesin Tilly-kirjoja on vielä neljä lisää. Ovatko ne jo luettu? Linkki Helmet hakutulokseen.Samoin Louis Sacharin Paahde-kirjalla on jatko-osa Riskitekijät.Karin Erlandsonin Taru silmäterästä sarja saattaisi myös sopis lukulistalle. Linkki Helmet hakutulokseen.T.J. Klunen kirja Talo taivaansinisellä merellä voisi kiinnostaa. Linkki Helmet hakutulokseen.Kiehtovaa luettavaa on myös Ransome Riggsin Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille sekä Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa -sarja.Kenties myös C. L. Lewisin Narnia-sarja ja J. R.R Tolkien Taru sormusten herrasta kirjat ovat vielä lukematta?
Et maininnut, mihin tarkoitukseen tarvitset tietoa, joten olen kerännyt tähän viitteitä lähinnä yleistajuisiin lähteisiin. Suomalaisia verkkosivuja tietokoneiden historiasta löytyy mm. Soneraplazan haulla (http://search.fi.soneraplaza.net/query) kirjoittamalla hakukenttään tietokoneen historia. Hyvä sivu on mm. seuraava "Putkitietokoneista Alpha-siruun - Tietokoneen lyhyt historia" (http://www.digital.fi/tietokonehistoria.html).
Englanninkielistä verkkotietoa löytyy mm. AltaVistasta. (http://www.altavista.com/) (advanced text search - oikeassa yläkulmassa!) Klikkaa kohdasta Computers & Internet, sitten oikealle avautuvasta valikosta Computer Science hakusanayhdistelmillä computing and history, computer and history.
Kirjamuotoista...
Etsimääsi raporttia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eikä myöskään yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Kannattaa kääntyä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (www.rusin.fi) kirjaston puoleen, Annankatu 44, 00100 Helsinki, puh. (09) 22854439, sähköposti kirjasto@rusin.fi. Ellei raporttia heiltäkään löydy osaavat mahdollisesti neuvoa mistä sen voisi saada.
Kirjastoihin pyritään hankkimaan aineistoa mahdollisimman monipuolisesti ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Aineistoa hankitaan myös sen mukaan, mitä on saatavissa ja mitä kirjastoille tarjotaan. Asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia kirjaston kotisivuilla olevilla lomakkeilla. Vantaan kaupunginkirjaston musiikkiaineiston hankintalomake löytyy osoitteesta https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10981&voucher=C9F046F6-…
Asiaa lienee parasta tiedustella Helsingin kaupunginarkistosta, joka säilyttää myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja:
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Tietokannoista löysin vain yhden uuden kirjastojen palvelujen laatua käsittelevän tutkimuksen (haettu asiasanoilla 'kirjastopalvelut' ja 'kirjastot' & 'palvelut' tietokannoista Linda, Manda, Fennica):
Miettinen, Heikki: Kirjastopalvelut yhdeksässä kunnassa 1999 : kyselytytkimuksen tulokset. Helsinki: Efektia, 1999.
Tutkimusta on referoitu Kuntalehdessä 1999; 6, s. 32.
Lääninhallitukset ja opetusministeriö keräävät vuosittain tilastotietoja yleisten kirjastojen toiminnasta ja palveluista. Tilastot löytyvät Internetin kautta osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ ja http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html . Jälkimmäisestä sivustosta löytyy näiden tilastojen yhteenvetoa ja tulkintaa....
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu.
Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisessa on runo Tikka ja paimenpoika. Aapinen julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna ja sittemmin siitä otettiin lukuisia painoksia. Kyse on kaiketikin Salon ja Somerkiven aapisesta. Meidän lasten aapinen kuuluu verkkokirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
