Jyväskylän kaupunginkirjastossa on vain oppikirja Varför inte(kurs 3)sekä siihen liittyvät cd-äänitteet. Opettajan opas sekä kurssiin liittyvää tietoa ja aineistoa löytyy internetistä osoitteista http://www.finnlectura.fi/materiaali.php?id=RU1060 sekä http://www.edu.fi/oppimateriaalit/varforinte/. Opettajan materiaalia on mahdollisuus tulostaa esim. Finn Lecturan sivuilta.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Tuomas Piirosen kirjan Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto mukaan näillä sanoilla alkava laulu ("Pikku tonttuset nää tänne") on Hilkka Virtasen "Tonttujen viesti". Kirjan mukaan siihen löytyy nuotti ja sanat lehdestä Alakansakoulu 1934:24 (Valistus).
R. R. Ryynäsen sanat Sam Sihvon säveltämään marssiin Muistoja Pohjolasta löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 5 sekä nuottijulkaisusta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (toimittaneet Paavo Einiö, Jussi Valto, 1994). Teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin ja näyttävät olevan tällä hetkellä paikalla.
https://eepos.finna.fi/
Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko kaikki keinot jo käytetty.
Neste kertoo sivuillaan uuden Biodieselinsä valmistuksesta näin:"
Neste MY -dieselin valmistusprosessissa raaka-aineista poistetaan ensin epäpuhtaudet, jonka jälkeen ne vetykäsitellään korkeassa lämpötilassa. Näin erilaisista raaka-aineista saadaan kemialliselta koostumukseltaan korkealaatuista fossiilista dieseliä vastaavaa hiilivetyä. Uusiutuvan dieselin laatu on sama riippumatta siitä, mitä raaka-ainetta valmistuksessa käytetään.
Toisin on silloin, kun valmistetaan perinteistä biodieseliä. Biodieselin valmistuksessa lopputuotteen ominaisuudet, kuten esim. kylmäominaisuudet, ovat riippuvaisia käytetyistä raaka-aineista." Neste
Teemu Äystö pohtii...
Tuomaan päivään liitetyistä symboleista on tähän päivään säilynyt ainoastaan Tuomaanristi, eli lastukoristeinen risti. Valitettavasti en löytänyt mistään etsimistäni lähteistä tietoa vanhoista Tuomaan päivään liitetyistä aurinkosymboleista. Etsin tietoa verkosta hauilla "Tuomaan päivä aurinkosymbolit", "Tuomaan päivä aurinko symbolit" ja "Tuomas aurinko symbolit". Lisäksi kokeilin hakua "talvipäivänseisaus aurinko symbolit" Hain tuloksetta tietoa myös kirjoista Symbolit & merkit : [alkuperä ja merkitys] sekä Hans Biederman ja Pentti Lempiäinen: Suuri symbolikirja
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt...
Valitettavasti tästä ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Volkswagen Suomeen, yhteystiedot sivulla https://www.volkswagen.fi/fi/yhteystiedot.html#yhteydenottolomake
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Almanakkaan Antti otettiin vuonna 1862 marraskuun 30. päivän kohdalle. Päivä on ollut 300-luvulta lähtien apostoli Andreaksen muistopäivä. Antti - Kotimaisten kielten keskus
Voisikohan kyseessä olla joku seuraavista teoksista?Nuorvala, Kaarlo: Kagaali (Otava, 1939)Eletään vuotta 1904, ensimmäisen sortovallan aikaa Suomessa. 17-vuotiaan Voiton vanhempi veli Arvi opiskelee Kuopiossa ja Voitto on saanut tietää, että tämä on innokkaimpia 'kagaalin', vastarintaliikkeen, kannattajia. Hän on mm. kierrellyt tapaamassa asevelvollisia ja rohkaissut heitä kieltäytymään kutsunnoista. Myös Voitto pääsee mukaan kagaalin toimintaan, kuljettamaan viestejä ja lentolehtisiä. Voiton ja Arvin isä on kirkkoherra ja vastustaa ensin aktiivista vastarintaa, mutta muuttaa mielensä, kun heidän entinen renkinsä, Juutinen, osoittautuu ilmiantajaksi. Isän pitämä saarna vaikuttaa osaltaan kutsunnoista kieltäytymisiin. Kirjan lopussa tulee...
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyvää aineistoa voit hakea esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohaulla (http://www.lib.hel.fi/plussa). Valitse tarkennettu haku, ja siinä asiasanoiksi järjestöt ja kirjanpito.
Aihetta käsittelevät esim. teokset Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (2. uud. painos 1998), Herman Nurminen: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) sekä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (3. uud. painos 1998). Teosten saatavuuden voit tarkistaa Internetistä, mikäli kuntasi kirjaston aineistohaku löytyy Mainio-kirjastotietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi).
Onneksi olkoon.
Perusteos tässä voisi olla Suomalainen vauvakirja.
Isyyden näkökulmasta Helmet-hausta löytyy sanapareilla
isät raskaus tai isyys raskaus
esimerkiksi seuraavat teokset:
Isä syntymässä : vauvan odotus, syntymä ja hoito / Hanna Hirvonen
Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen : äitien ja isien kokemuksia raskaudesta ja äitiyshuollosta / Riitta Paavilainen, Väitöskirja, Tampereen yliopisto
The guy's guide to surviving pregnancy, childbirth and the first year of fatherhood / Michaal Crider
Your pregnancy for the father-to-be : everything dads need to know about pregnancy, childbirth, and getting ready for a new baby / Glade B. Curtis and Judith Schuler
Sanaparilla raskaus liikunta löytyvät esim. kirjat:
Odottavan äidin...
Kyseessä voi olla Patricia Scarryn Nukke ja minä (Tammen kultaiset
kirjat, 1961). Kirjasta on otettu useita painoksia, joten sitä on yhä kirjastoissa. Kirjaston lasten ja nuorten osasto auttaa
sinua äitisi lempikirjan jäljittämisessä, jos se ei ole tuo Scarryn
teos.
Seuraava poistomyynti Lahden pääkirjaston lasten osastolla on ensi viikolla 11.-15.6. (lasten ja nuorten aineisto) ja koko kirjaston seuraava poistomyynti pääkirjastolla pidetään 2.-5.7.
Tervetuloa!
Osalla kirjastojen skannereista pystyy skannaamaan negatiiveja. Valitettavasti kirjastoista ei ole ilmeisesti olemassa selkeää listausta, mutta Helsingissä negatiivien skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä.
Jos haluat tiedustella jonkin muun kirjaston skannausmahdollisuuksia, kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta tai katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi, onko jonkin kirjaston tietokoneen yhteydessä diaskanneria, sillä negatiivien skannaaminen onnistuu sillä. Edellä mainitussa osoitteessa voit varata tietokoneen etukäteen, jotta siinä on tarvittava skanneri.
Eduskunnan kirjastosta on kirjoitettu suppeita historiikkejä: Eduskunnan kirjasto 1872-1972 (1972). Eduskunnan kirjasto 1872-1972-1992 (1993). Muutoksen 13 vuotta : Eeva-Maija Tammekann Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana 1980-1993 (1993).
Lehtiartikkeleita voi katsoa CD-KATI-tietokannasta (asiakaskäytössä mm. kaupunginkirjastossa). Esim. Anna-Maija Kurikan artikkeli Säätyjen kirjastosta julkiseksi palvelukeskukseksi : Eduskunnan kirjasto 100-vuotias Kirjastolehdessä 1972 nro 9 s. 302-303.
Kannattaa myös katsoa: Suomen eduskunta : bibliografia (1991).
