Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
Elektra on tietokanta, jonka kautta löytyy kotimaisia tieteellisiä julkaisuja sähköisessä muodossa. Aineisto on käytettävissä ainakin Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa ja useimmissa yliopistoissa. Väitöskirjoja on vasta historian alalta.
http://elektra1.lib.helsinki.fi/
Medic-tietokanta on terveystieteen tietokanta. Siinä on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisestä julkaisuista, lisäksi mukana ovat suomalaiset samojen alojen väitöskirjat. Osa viitteistä, myös väitöskirjoista, on kokoteksteinä koneelta luettavissa. Medic ei ole vapaasti käytettävissä, mutta monet kaupunginkirjastot ja oppilaitokset ovat sen käyttöoikeuden hankkineet.
http://helecon2.hkkk.fi/terkko/MEDIC/
Joitakin Fabianin äänitteitä on lainattavissa kirjastoissa:
"The story" (cd-äänilevy ja CD-ROM-levy, jolla elämäkerta, valokuvia ja diskografia)
"Hold that tiger!" (cd-äänilevy)
"The tiger" (äänilevy)
Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).
Fabianin diskografia:
http://www.fabianforte.net/discography-singles.htm
Kielitoimiston sanakirjan mukaan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/peruskoulunopettaja?searchMode…
peruskoulunopettaja tarkoittaa sekä peruskoulun luokan- että aineenopettajaa.
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Jane Ayresista on kysytty aiemmin tämän palvelun kautta. Tässä on linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e6c9… .
Suomenkielisenä meillä on
Mead, John S: Ford Escort & Orion 1990-2000 korjausopas.
Paikalla edellämainittu teos on Puolivälinkankaan, Rajakylän ja Maikkulan lähikirjastoissa.
Lähikirjastojen puhelinnumerot löytyvät kotisivuiltamme
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirja-auki/yhteys.html .
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta voi hakea itselleen kiinnostavaa luettavaa. Hakusana lukuromaani listaa yli sata kirjaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lukuromaani
Alla on esimerkiksi muutama ei-historiallinen, naisten kirjoittama lukuromaani, ja yksi miehen kirjoittama jouluaiheen takia. Listasta löydät toivottavasti monta muutakin kiinnostavaa.
- Edessä koko elämä / Mary Gordon
- Epäsovinnainen lady / Sarah Harrison
- Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin / Kirsti Ellilä
- Viimeinen samurai / Helen Dewitt
- Jonathan Strange & herra Norrell / Susanna Clarke
- Joulutarina / Marko Leino
Kangasalan kirjastossa tätä kirjaa ei ole, mutta se löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen ja noutaa sen Kangasalan kirjastosta.
Alla olevan linkin kautta löytyvät ohjeet varauksen tekoon:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Kysymyksesi johtaa kaunokirjallisuuden lajin määrittelyn ongelmaan. Esimerkkisi Catherine Cookson edustaa kirjoillaan ns. "naistenviihdettä" eli romanttista rakkausromaania, yhtä viihdekirjallisuuden alalajia. Naistenviihteessä, cookson-tyyppisissä kirjoissa, on rakkauden ja jännityksen elementit määrätynmuotoisina ja sopivana keitoksena lukijoiden (oletettavasti) odottamalla tavalla. Ja lukijaksi oletetaan nainen, jolloin näkökulma on useimmiten naisen.
Miesten näkökulmasta kirjoitettuja rakkausromaaneja on toki kirjoitettu, mutta ei juurikaan sellaisia, jotka loksahtaisivat vaivattomasti puhtaaseen naistenviihteen lajiin. Jotakin sinne päin: Pat Conroy "Vuorovetten prinssi", Colin de Silva "Sinhalan tuulet", Richard Mason "Meren...
Hän on ohjannut ainakin Aamuposti-lehden osoitteesta https://www.aamuposti.fi/artikkeli/108384-raha-tekee-ihmisista-hassuja löytyvän artikkelin mukaan näytelmän Matkalaukkukostaja. Ilmeisesti hän on ollut myös ohjaamassa musiikkinäytelmää Hannikaisen baari osoitteesta https://hausjarvi.fi/palvelut/koulutus/ylaaste/musikaalit/hannikaisen-baari/ löytyvän tiedon mukaan. Tämän vastauksen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista selvittää kaikkia Aution ohjauksia.
Toistaiseksi ei ole tiedossa että 3D- mallinnuskurssille olisi syksyllä tulossa jatkoa Iso Omenan kirjastossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja helmet.fi -sivuston tapahtumat -osiota kannattaa seurata tarkasti. Myös kannattaa kysyä suoraan kirjastosta :
Ison Omenan kirjasto
kirjasto.omena@espoo.fi
(09) 8165 7723
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948).
Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista:
Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden
paikannimet, 1980.
Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996.
Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
Hannu Outisen Mekaniikan harjoitustehtävien I ja II tulokset, 10.painos(1997) on Kotkan kaupunginkirjastossa. Se on juuri nyt lainassa, eräpäivä 3.11.10. Vanhempi painos samasta teoksesta (1963)on myös Kotkan kaupunginkirjastossa ja on heti saatavana. Voit saada kirjan Kotkasta varaamalla sen joko itse netissä http://www.kyyti.fi/libdbsearch/ tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Kirja kuljetetaan varausmaksulla (1€) haluamaasi kirjastoon.
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
Selvittelin asiaa. Erään kollegan sanoin:
"Pasi Heikura arvelee Näissä merkeissä –kirjassaan (s. 79), että sanonta olisi sukua manserock-piireissä suosituille kaksikielisille ajatelmille ja että joko Dave Lindholm tai Remu Aaltonen olisi lanseerannut sen yleiskieleen."
Toivottavasti vastaus oli riittävä!
Etsinnästä huolimatta kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, vaikka kohtaus sinänsä kuulostaakin tutulta. Voit katsoa, olisiko elokuva jokin näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=gps-tracking tai näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=tracking-device
Varastokirjaston Vaari-tietokannasta, Helmet-kirjaston hausta ja satunnaisilla nettihauilla löytyy ainoastaan yksi Laurence Binyonin suomennettu runo, John Winter, joka on mukana Yrjö Jylhän suomentamassa brittiläisten runoilijoiden antologiassa Hallitse, Britannia! vuodelta 1929. For the Fallen -runoa ei siten liene suomennettu.
