Internetistä löytyvät nykyään useimpien kirjastojen kokoelmaluettelot, esim. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda osoitteesta http://finna.fi.
Teokset "The Date of the Early Dong-so´n Vulture" ja "On the Four Unknown Pipes of the Sho" eivät näytä löytyvän suomalaisten kirjastojen kokoelmista, joten ne pitäisi kaukolainata jostakin ulkomaisesta kirjastosta. Tämä onnistuu lähimmän kunnan- tai kaupunginkirjaston kautta.
"Musik og mennesker i Thailands bjerge" löytyy Åbo Akademin kirjaston musiikkitieteen laitoskirjastosta.
Michael Praetoriuksen "Syntagma musicum" -teoksen osista 1-3 eri vuosina tehtyjä uusintapainoksia löytyy ainakin Helsingin yliopiston pääkirjastosta, HY:n Humanistisen tiedekunnan kirjastosta, Sibelius-...
Uutuuskirjojen saapuminen HelMet-kirjastoon (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) asiakkaiden saataville tai varattaviksi vaihtelee ilmestymispäivän jälkeen muutamasta päivästä viikkoon silloin, kun on kysymyksessä suurten kustantajien valikoimiin kuuluvista teoksista. Tilaukset tehdään ennakkoon, esim. juuri Marklundin Elinkautinen ja Lindellin Orkesterimonttu on tilattu Vantaan kirjastoon kesäkuun alkupuolella, kirjakauppoihin k.o. teokset tulevat lokakuun puolessa välissä, ja samoihin aikoihin ne ovat myös rekisterissä asiakkaiden saatavilla. Pieniltä kustantajilta tulevat uutuudet ja täydennyskappaleet vaativat pitemmän toimitusajan. Muissa HelMet-kirjaston kaupunginkirjastoissa toimitusaika on samalla tavalla vaihteleva, mutta...
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsi Kunnaksen Jaakko Vaakko vesirotta.
Disneyn oravista Taku
Petteri Punakuono
Ote runosta Vanha vesirotta:
”Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääkseensä nenän pieltä)”
(teoksessa Tiitiäisen satupuu)
Kokeile hakua Satukallio-tietokannasta: http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
Haut sanoilla nuha ja nenä antoivat luvaavan tuntuisia viitteitä.
Kokeile myös näitä satuhakemistoja:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/
http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Etsimiäsi kirjoja (mitään painosta niistä) ei valitettavasti löydy minkään HelMet-kirjaston kokoelmista, ei siis myöskään Pasilan kirjastosta.
Itä-Pasilassa sijaitsevasta Haaga-Helian kirjastosta näyttäisi löytyvän jälkimmäisestä teoksesta uudempia painoksia (v. 2000 ja 2005), mutta sielläkään siitä ei ole tuota mainitsemaasi vuoden 1990 painosta:
http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=Valuation+Measu…
Sen sijaan tieteellisistä kirjastoista molempia teoksia kyllä löytyy ja voit lainata ne sieltä. Tosin joudut silloin hakemaan ne muualta kuin Pasilasta. Katso tarkemmat saatavuustiedot alla olevista linkeistä:
http://finna.fi
http://finna.fi
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Etsimäsi kirja voisi olla Jenni Selosmaan Kukkaron kuningatar : kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin (Atena, 2017). Alla olevasta linkistä voit lukea kirjan kuvauksen. Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä on tällä hetkellä varausjono.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523003156&q…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pelkkiä pesäpalloräpylöitä ei ole enää lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Räpylöiden ei erikseen ole lainattavissa, tietue vain on valitettavasti jäänyt Helmetiin. Sen sijaan pesäpallosettejä, jotka sisältävät myös räpylän, voi lainata muutamasta Helmet-kirjastosta. Löydät nämä kirjastot hakusanalla pesäpallosetti.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%C3%A4pallosetti__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti emme tunnistaneet vatia. Kannattaa olla yhteydessä taidehuutokauppoihin: Hagelstam ja Bukowskikis
Hagelstam https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/sell
Hieman vastaavanlainen kysymys on esitetty vuonna 2012 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa.
Vastauksen mukaan herrassönskä tarkoittaa tuomarin rouvaa:
http://www.kysy.fi/kysymys/hella-wuolijoen-niskavuoren-nuori-emanta-nay…
Tätä Tulipunaruusut-yhtyeen tunnetuksi tekemä laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on koottu Suomalaisen musiikin kotisatama -blogisivustolle.
Lähteet:
Hakutulos Viola tietokannasta
Tietoja blogisivulla
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999
(fenno.musiikkiarkisto.fi)
Runo on nimeltään "Laulu unelmista ja haaveista". Se alkaa: "Aina muista kissaa arkaa!" Runo sisältyy kirjaan Helakisa, Kaarina: "Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88" (Otava, 1988, s. 227) ja Ismo Loivamaan toimittamaan kirjaan "Rohkaisurunoja" (Karisto, 1995, s. 67).
Valitettavasti en löytänyt kysymästäsi kirjasta mitään tietoa - en kansallisbibliografiasta, enkä Kymijoen seudun kirjastotietokannoista sen paremmin kuin Varastokirjastostakaan.
Ehkä kyseessä on jokin omakustanne tai pienpainate, mutta valitettavasti en pysty sinua tässä asiassa auttamaan.
Vakiintuneen hyvän tavan mukaista on tällaisissa tapauksissa mainita selkeästi, kenen piirroksesta on kysymys. Jos kyse on vain nimen etukirjaimista ja vuosiluvusta, tätä ei voi pitää riittävänä informaationa eli kyllä olisi ollut syytä erikseen avata opinnäytteen lukijalle, kuka nimikirjainten takana on. Käyttö oli laillista, mutta ei siis aivan "hyvän tavan mukaista".
Heikki Poroila
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka voi haitata ihmisen elämää monin tavoin. Tavallisia ongelmia ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus. ADHD ei kuitenkaan sinänsä vaikuta mitenkään esimerkiksi ihmisen älykkyyteen. ADHD-ihminen voi siis aivan hyvin oppia, mikä on laitonta ja mikä ei, siinä missä neuronormaalikin.
On kuitenkin huomattava, että tutkimusten mukaan monilla vangeilla on ADHD tai muu neurokognitiivinen häiriö. Esimerkiksi ADHD:hen liittyvä impulsiivisuus voi aiheuttaa sen, että henkilö tekee rikoksia, vaikka tietääkin, että hänen tekonsa ovat laittomia. Tällöin ihminen häiriöstä johtuen ikään kuin toimii ennen kuin ajattelee. Lisäksi keskittymisvaikeudet voivat haitata opiskelua ja...
Jos liikunnasta on ikäviä muistoja tai salilla käynti on uusi tapa, aivomme pitäisivät meidät mielummin tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Tapojen kehittyminen vaatii jopa tuhansia toistoja. On tärkeää, että liikunnasta saa uusia, mukavia muistoja ja ylipuhuu itsensä lähtemään, vaikka se olisikin vaikeaa. Motivaatiota voi auttaa miettimällä mitkä ovat syyt salille menoon, valitsemalla itselle mieluisan lajin ja aloittamalla itselleen sopivalla tasolla. (lähde: Aalto ja Seppänen: 100 vinkkiä liikunnan aloittamiseen, Fitra 2016)
Elixian sivuilla norjalainen aivotutkija Per Ole Hjelle selittää tätä ongelmaa myös evoluutiolla: aivomme on alunperin ohjelmoitu säästämään energiaa, kun ruuan saanti on ollut epävarmaa.
Ketevan "Katie" Melua on georgialaissyntyinen, nykyään Iso-Britanniassa asuva laulaja-muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katie_Melua
https://katiemelua.com/
Aivan kuvailuasi vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, mutta se voisi olla Martin Hagjerin Isä ja valmentaja! (2005), joku Ella Lemhagenin Tsatsiki-elokuvista (Tsatsiki, mutsi ja poliisi, Tsatsiki, isä ja oliivisota tai Tsatsiki, ikuisesti ystäviä) tai joku Eva ja Adam -elokuvista.
