Vihreä varis -sarjasta ei ainakaan vielä ole löytynyt tällaista teosta. Voisiko kyse olla seuraavasta:
Ritva Ruhanen: Yks jännä juttu. Tässä on Jali-koira, kaksi poikaa ja maanviljelijä Virtanen.
Helsingin Sanomat kertoo 19.11.2017 ilmestyneessä artikkelissa Rainer Steniuksen kuolleen 5.12.2014. Sen jälkeen on kestänyt 50 päivää ennen kuin hänet on löydetty.
Lisätietoja kirjasarjan Urheilun nousuja ja laskuja kuudennesta osasta Kiveenhakatut. https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kyseessä saattaisi olla Marja Härkösen toimittama ja Pekka Vuoren kuvittama teos Jättiläiset (SKS, 1. painos 1981). Teokseen on koottu kansantarinoita ja satuja jättiläisista, hiisistä ja muista kansanperinteessä esiintyvistä jättiolennoista. Kirjasta on julkaistu uusi painos v. 2011.
Suomessa vanhimmat Stern-lehden vuosikerrat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta. Valitettavasti vanhin säilytyksessä oleva vuosikerta on Finna-tietokannan mukaan (https://www.finna.fi/Record/vaari.412927?sid=4782520838) vasta vuodelta 1980. Stern-lehden verkkosivuilta pääsee digitoituihin artikkeleihin, mutta vanhimmat digitoidut lehdet ovat vasta vuodelta 2000. https://www.stern.de/gesellschaft/archiv/?month=8&year=2000
En hieman yllättäen löytänyt tutkimuskirjallisuutta aiheesta, vaikka sellaista kyllä kuvittelisi olevan olemassa. Helpoin tapa löytää kyseiset säkeet itse on ladata Kalevala epub-muodossa ja etsiä tekstistä käsitöihin liittyviä sanoja käyttämällä ctrl+f-toimintoa. Sanat kannattaa katkaista keskeltä, jotta myös taivutusmuodot tulevat mukaan. Sopivia sanoja ovat tekstiilikäsitöihin liittyvät, esimerkiksi "kuto", "kehr", "värttin", "ompe" tai "neul". Hyvä esimerkki löytyy kahdeksannen runon alusta:Tuo oli kaunis Pohjan neiti,maan kuulu, ve'en valio.Istui ilman vempelellä,taivon kaarella kajottipukehissa puhta'issa,valke'issa vaattehissa;kultakangasta kutovi,hope'ista huolittavikultaisesta sukkulasta,pirralla hope'isella.Suihki sukkula piossa,...
Valitettavasti unkarilaisesta runoilijasta Endre Adysta ei ole elämäkertaa suomeksi tai englanniksi.
Tibor Klaniczayn toimittamassa teoksessa Unkarin kirjallisuus (1986) on noin kymmenen sivua Endre Adyn elämästä ja tuotannosta.
Unkarin kirjallisuus Helmet-kirjastojen kokoelmissa
Kyseessä on ilmeisimmin joku yöperhoslaji. Kuvan perusteella on vaikea sanoa, mutta saattaisi olla Yökköset-ryhmään kuuluva laji.Voit yrittää tuunnistamista Suomen lajitietokeskuksen tunnistusoppaan avulla: https://laji.fi/taxon/MX.53695/identification Lähteet:Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/
Tietoa näyttää olevan paljonkin päiväkotien, mutta vain vähän päivä- ja iltapäiväkerhojen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Tässä kuitenkin joitakin tietokannoista löytyneitä julkaisuja. Mukana on hieman vanhempaakin, koska uutta oli niin vähän.
Korkeakoulukirjastojen LINDA -tietokannasta ja FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ löytyy hakusanoilla uskontokasvatus päiväkerho* iltapäiväkerho* mm.
Päiväkerhon perhetyö / toim. Anja Porio ; julk. Suomen pyhäkouluyhdistys. Lasten keskus, 1987.
Vuorinen, Maija: Virren asema lasten ja varhaisnuorten uskontokasvatuksessa : tutkimus virren asemasta Tuusulan seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä kunnan päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa 1987-...
Puihin ja metsään liittyvistä uskomuksista ja kansanperinteestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hjelt, Marjut: Taikametsä, tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, 2000. Tässä Jaana Aallon kuvittamassa teoksessa on nimenomaan metsään ja metsän olentoihin liittyviä uskomuksia, tarinoita ja taikoja.
Kovalainen, Ritva: Puiden kansa, 1997
Relve, Hendrik: Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä, 1997
Metsä ja metsänviljaa, (Kalevalaseuran vuosikirja ; 73), 1994.
The Viktorian Web (http://www.victorianweb.org ) tarjoaa laajan portaalin Viktorian ajan historiaa, kulttuuria ja kirjallisuutta käsitteleviin sivustoihin. Muita sivustoja aiheeseen löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_era
http://victorian.lang.nagoya-u.ac.jp (The Victorian Literary Stdies)
http://http://www.bavsuk.org (Britissh Association for Victorian Studies)
Kirjatietoa Englannin viktoriaanisen ajan kirjallisuudesta löytyy muun muassa Kansojen kirjallisuudesta, osa 8.
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Oulun kirjastossa on 12 antologiaa joista Lea Turusen tekstejä löytyy. Minnoon syntyny niminen teksti, ei ole runo, löytyy antologiassa Sanat silloiksi sidomme, ajatukset aivinaksi : Oulun työväenopiston kirjoittajapiirin antologia 1984-85 (ISBN 951-99637-0-7). Runoa Lehtein varistessa ei valitettavasti Oulun kirjaston kirjoista löytynyt. Kirkkonummen kirjastossa näitä kirjoja ei löydy, haluatko että kaukolainaamme mainitsemani kirjan?
Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
