Jos haluat vaihtaa oletusnoutokirjaston, se onnistuu HelMetin omista tiedoista kohdasta ”Muuta yhteystietoja”. Noutokirjasto on alimpana. Kun se on vaihdettu pudotusvalikosta, täytyy vielä painaa ”Jatka”. Sen jälkeen oletusnoutokirjasto pysyy voimassa.
Jos haluat vaihtaa tietyn jo tehdyn varauksen noutopaikkaa, se tehdään välilehdeltä ”Varaukset” vaihtamalla noutokirjasto varauksen kohdalta, painamalla ”Tallenna muutokset” ja vahvistamalla vielä vaihto painamalla seuraavaan kohtaan ”Kyllä”.
Toivottavasti nämä neuvot auttavat. Joskus järjestelmässä saattaa olla pientä viivettä, mutta jonkin ajan kuluttua ainakin muutoksen pitäisi tulla voimaan.
Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Vuonna 1917 Suomen väliaikainen hallitus asetti valtion oppikoulujen lukukausimaksuksi 20 markkaa (nykyrahassa n. 9 euroa). Kansallisarkiton oppikouluja koskevan tekstin mukaan erot valtion ja yksityisten oppikoulujen lukukausimaksujen kohdalla olivat suuria. Kalliolainen-blogissa suuri ikäluokka muistelee opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Blogikirjoituksessa on mukana kuva tuntemattomasta lähteestä vuodelta 1958, jossa rehtori Hugo Knuutila kertoo lukukausimaksun olevan 14 000 markkaa (nykyrahassa noin 417 euroa). Rahanarvonlaskimen mukaan vastaava lukukausimaksu olisi vuonna 1965 ollut noin 190 markkaa. Tässä tulee ottaa huomioon inflaatio ja vuoden 1963 rahauudistus. Lähteet: Asetus Suomen valtion...
Kyseessä voisi olla Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö (Kuidas elat, Ann, suom. Varja Arola, 2002).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auaf7e88ff-2097-4491-ba11-b…
Et maininnut haluatko mieluummin listan kirjoista, joissa etsimääsi tietoa on, vai ovatko internetistä löytyvät linkit mieluisampia. Tässä siis hieman molempia.
Internetistä tietoja kirjailija Ilpo Tiihosesta saa esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/c7… (WSOY:n kotisivuilta)
http://www.keuruu.fi/runopalkinto/ilpo.htm (Ilpo Tiihosen voitti vuonna 1997 Runopalkinnon teoksellaan Muusa. Tässä linkisssä hänen ajatuksiaan)
Kirjallisista lähteistä esimerkkinä mainittakoon Otavan kirjallisuustieto, joka löytynee kaikista yleisistä kirjastoista. Muita hyviä tiedonlähteitä kirjallisuusaiheisten kirjojen lisäksi ovat (uusimmat) tietosanakirjat, niissä melko varmasti on ainakin muutama sana...
Lainaan aikaisempaa vastausta samaan kysymykseen:
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat. Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI...
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Yhä useampia kirjoja on saatacana myös äänikirjoina. Kajaanin kaupunginkirjaston äänikirjalistaus ohessa. Jos kaipaat jotain tiettyä teosta, ota yhteyttä, niin tarkistamme on ko sitä saatavana äänikirjana.
Uusintapainoksien tarve riippuu siitä halutaanko kirja ostaa vai lainata kirjastosta.
Suomessahan paria vuotta vanhempia kirjoja ei saa kirjakaupoista koska ne
myydään alennusmyynneissä loppuun. Kirjaston asiakkaalle tilanne on toinen.
Tietoja kirjakauppojen ja kirjastojen esittämistä uusintapainostoiveista
saa Suomen kustannusyhdistyksestä (http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/).
Kirjastossa usein kysyttäviä ja vaikeasti saatavia ovat esimerkiksi
Langin ja Sariolan dekkarit, Vonnegutin ja Bukowskin "kulttikirjat" tai
yksittäisiä mainitakseni "Christiane F". ja Schreiber, Flora Rheta "Sybil".
Kadonneitten helmien etsinnässä voi sinua parhaiten ja asiantuntevimmin
auttaa Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitos (http://www...
Meille on kyllä tilattu vuoden 2005 painos Metsästäjän oppaasta, mutta se ei ole jostain syystä vielä saapunut. Pitänee kovistella kustantajaa, että muistaavat sen meille lähettää. Meillä on kaksi kappaletta vuoden 2004 painosta, molemmat lainassa täällä hetkellä.
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Kiitos tarjouksesta mutta valitettavasti emme voi ottaa vastaan National geographic -lehden vuosikertoja. Hämeenlinnan pääkirjastossa on lainattavissa National geographic -lehdet vuodesta 2002 lähtien. Vanhemmalle aineistolle ei ole säilytystilaa. Kirjadivarit saattaisivat olla kiinnostuneita tarjoamistasi lehdistä.
Geoffrey Huntingtonin kirjasarjasta The Ravenscliff Series (Korppikartanon salat) on vuoden 2013 lopulla ilmestynyt osa 3 nimellä Blood Moon.
http://www.geoffreyhuntingtonauthor.com/BloodMoon.html
Suomennoksen työstämisestä ei ainakaan vielä löytynyt merkkejä. Mahdollista suomennosta odotellessamme tilaamme kirjan englanniksi Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kun tilauksemme on edennyt, voit käydä tekemässä kirjaan varauksen osoitteessa http://www.keskikirjastot.fi.
Iloisia lukuhetkiä!
Lasse Eerolan Nuokkurusokista löytyy lainattavat säestysnuotit vain huilulle, klarinetille tai alttosaksofonille. Niitä voi kaukolainata Lahteen. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Walking in the air -kappaleen säestysnuotit B-klarinetille löytyvät Howard Blaken nuottikokoelmalta The snowman : suite for Bb clarinet/tenor saxophone and piano. Kyseistä nuottia löytyy vain pääkaupunkiseudulta. Sekin voidaan kaukolainata.
Kyseessä saattaisi olla Scott Wiperin ohjaama The condemned (2007), joka on meillä esitetty televisiossa nimellä The condemned - tuomittujen taistelu.
https://www.imdb.com/title/tt0443473/?ref_=fn_al_tt_1
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1427386
Pasilan kirjavarastossa pysyvässä säilytyksessä ovat muotilehdet Muoti plus vuosilta 1997-1999 ja Muoti + kauneus vuosilta 1992-1996. Lisäksi varastossa on muitakin suomalaisia lehtiä, joista voisi ehkä saada vinkkejä aikakauden muotiin, kuten Me naiset, Anna ja Eeva. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi pyytää katsottavaksi Pasilan kirjastossa.
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla muoti ja 1990-luku löytyvät mm. nämä teokset:
The vintage fashion bible : the style guide to vintage looks 1920s-1990s / Wayne & Gerardine Hemingway.
Dressing up vintage / Tracy Tolkien. (Sisältää muotia 1940-1990 -luvuilta)
A century of fashion / Francois Baudot. (Käsittää nimensä mukaisesti koko 1900-luvun)
Ballgowns : British glamour since 1950 /...
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen.
Kyseessä on varmaankin sama kasetti, josta on kysytty aiemmassa kysymyksessä Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/90-luvulla-kuuntelin-c-kasettia?language_content_entity=fiIkävä kyllä näyttää siltä, ettei kyseistä C-kasettia ole kirjastoissa saatavissa muualla kuin Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavaksi: https://finna.fi/Record/fikka.5775225?sid=5087719207 Toinen vaihtoehto on yrittää etsiä sitä levyantikvariaateista tai käytetyn tavaran verkkokaupoista. Monen levyantikvariaatin valikoimasta löytyy luettelo netissä. Voit löytää relevanteille sivustoille hakemalla netistä sen tapaisilla hakusanoilla kuin "levydivari", "levyantikvariaatti" tai "käytetyt c-kasetit".
