Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiina nimi on lyhentymä Kristiinasta ja yhtenä
tämän rinnakkaisnimistä. Tiinan nimipäivä on 24.7. Lisäksi Tiinaa on käytetty kutsumamuotona myös Albertiinasta ja
Justiinasta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiinan Kristiinaan. Nimen englantilainen muoto Tina on lyhentymä nimestä Christina tai Martina.
Tiina -nimisiä naisia on yli 30 000 Suomessa ja eniten heitä on tilastojen mukaan syntynyt 1960-70-luvuilla (yli 17 780). Nämä tilastotiedot ovat osoitteesta: https://nimikirja.fi/Tiina.
Suuren etunimikirjan mukaan Maria on länsimaissa yleinen kristillinen naisen nimi. Maria eli Mirjam on heprealais-aramealainen nimi, jonka taustalla saattaa olla...
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi...
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kysymäsi kirja kuuluu useiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin. Sen nimi on Uuno Klami : elämä ja teokset ja sen tekijäksi on merkitty Kalevi Aho. Tiedot sijainnista saat Helmet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kirjoita esim Teoksen nimi -hakukenttään uuno klami. Kyseinen kirja on neljäntenä annettuna viitteenä.
Suomen kansallibibliografia ilmoittaa Ongelinin eläneen 1848-1893. Sama tieto on teoksessa Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, joten saamasi tieto lienee luotettava.
Kysymys on hyvä ja samalla vaikea, sillä salaliittoteorioita on vaikea kiertää, koska kyseessä oli mitä todennäköisimmin jonkinlainen salaliitto samalla tavoin Marilyn Monroeta kohtaan.
Mutta mistä tällaiset teoriat lähtivät liikkeelle? Mitkä kirjat olivat pohjamateriaalia niille. Tätä taustaa vasten ainakin yhtä suomennettua kirjaa voi suositella ja se on Jim Garrisonin JFK - avoin tapaus (1992).
On mahdollista että muitakin kirjoja on, joita voisi suositella, mutta ne ovat mitä todennäköisimmin vielä kääntämättä suomeksi. Ensimmäisen kerran salaliittoteoriaa käsiteltiin perusteellisesti Jim Marrsin teoksessa The Plot That Killed Kennedy (1993).
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta näin kauan, pieni kömmähdys tapahtui vastaajalle. Helsingin ja Espoon pääkirjastoista saa mikrofilmeiltä kopioita, paperiversioina heillä ei ole. Helsingin Sanomat ilmoittivat että heidän palvelunsa rajoittuu sisäiseen käyttöön.
Tanskalainen sarja on ilmeisesti Jeesus ja Josefine (Jesus og Josefine), jota TV-2 esitti Suomessa vuonna 2003 24-osaisena sarjana. Juonikuvaus vastaa kysymääsi. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_ja_Josefine .
Pelin jäljittäminen on vaikeaa, koska kyseistä sarjaa ei ole Suomessa DVD:nä. Peleistä ja pelien historiasta on olemassa kirjoja. Kirjassa Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta, esitellään mm. mancala-pelejä, joista on erilaisia muunnoksia. Siinä on pelikuppeja, jotka voidaan korvata vain painamalla kuoppia maahan. Nappuloina voidaan käyttää myös kiviä. Vanhimpiin kuuluva peli on lähtöisin Egyptistä. Kirjassa on esitelty erilaisia mancala-pelejä ja niiden sääntöjä.
Toinen peli, jota voidaan pelata...
Kirjasto myy dvd- tai cd-r-levyjä 1,50 euron hintaan, jos omaa levyä ei ole mukana. Laitteiden käyttö sinänsä ei maksa mitään, mutta kirjastokorttia tai henkilötodistusta voidaan edellyttää. Näet Varaamo-tilavarauspalvelusta Helsingin kirjastojen digitointipalvelut hakusanalla "digitointi". Tällä hetkellä digitointi on mahdollista Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoissa. Palvelun kuvauksista näet kirjastokohtaiset tarkemmat tiedot käyttöoikeudesta, laitteistosta ja siitä, mitä tallennemuotoa on mahdollisuus käyttää.
Kielitoimiston sanakirja kolmas uudistettu painos vuodelta 2012, julkaisija Kotimaisten kielten keskus, kertoo seuraavaa:Puunto: punnerrus, kuumotus, kajo, eli tässä tapauksessa varmaankin pilven puunto tarkoittaa pilven kajoa.Siinto: sinerrys, kajo, kajastus.
Tässä lista Taavi Soininvaaran kirjoista ilmestymisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ebola-Helsinki, Tammi (2000)
Inferno.fi (Tammi, 2001)
Koston komissio (Tammi, 2002)
Ikuisesti paha (Tammi, 2003)
Vihan enkeli (Tammi, 2004)
Pimeyden ydin (Tammi, 2005)
Marsalkan miekka (Tammi, 2006)
Jumalten sota (Tammi, 2007)
Rikollisen kaunis (Tammi, 2008)
Kriittinen tiheys (Tammi, 2009)
Pakonopeus (Otava, 2010)
Soininvaara on julkaissut myös muutaman novellin eri kokoelmissa, ollut mukana kirjoittamassa useiden dekkaristien yhdessä laatimaa teosta ”Kultainen Peura” ja kirjoittanut yhden Korkeajännitys-tarinan. Tuotanto löytyy listattuna Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=….
”Kriittinen...
Olen aika varma, että kyseessä on unkarilainen kansanruno, "Pelkuri", jonka on suomentanut Otto Manninen, ja säveltänyt Ahti Sonninen. Suomen laulajain ja soittajain liiton nuottiverkkokaupassa tämän runon kerrotaan alkavan sanoilla "Kuinka, rakas kultaseni, luokses tulla voisin...". Nuotti on täällä ostettavissa.Pelkuri - SulasolSeinäjoen pääkirjastolta löytyy nuottikirja, johon voi tehdä kaukopalvelupyynnön.Pelkuri : unkarilainen kansanruno | Eepos-kirjastot | Finna.fiKaukopalvelu | helmet.fi
Runo Tulevaisuuteen ja toivoon löytyy kirjasta Elävän sanan koulussa: Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta (Jukka Tervo, 2005; s. 72). Runon vierestä löytyvässä kuvatekstissä mainitaan: "Niilo Rauhala (Runo Reisjärven kr. kansanopiston 10-vuotisjuhlaan 31.7.1965)".Kirja löytyy Koivuhaan ja Halsuan kirjastojen kokoelmista https://anders.finna.fi/Record/anders.928dd97b-155b-4a73-b4aa-74357dc5cb56?sid=5485783367.Voit tehdä siihen varauksen verkkokirjastossa https://anders.finna.fi/ tai käymällä kirjastossa.
Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy Suomen pianonvirittäjien vuonna 1987 julkaisema, ulkonäöltään monistetyyppinen opas nimeltä Piano : rakenne ja huolto, jossa yhtenä kirjoittajana (erit. kääntäjänä) on Pekka Savolainen. Opas sisältää mm. seuraavat luvut: Steinwayn säätö- ja intonointiohjeet ; Bösendorfer-flyygelin rakenne ja huolto. Tämä julkaisu saattaisi olla tarkoittamanne opas. Opasta voi tulla tutkimaan Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle, kirjaston 2. kerrokseen, Kirkkokatu 31, 15140 Lahti. Kirja on lainattavissa. Vaihtoehtoisesti voitte pyytää Hollolan kunnankirjastoa tilaamaan sen Teille kaukolainaksi meiltä.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa Heinolan ja Lahden kirjastoissa oikeudellisissa asioissa. Orimattilan kirjastossa palvelua ei ole.
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101626
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Heinolan kirjaston asianajajapäivystys kirjaston pohjakerroksessa kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17-18 ja
Lahden pääkirjastossa...
Voit katsella kasetteja Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Liikunta- ja jumppakasetit löytyvät luokasta 792. Valitse "tarkennettu haku", kohtaan "asiasana tai luokka" laita 792 ja "tarkenna tarvittaessa kohdasta" valitse "näytä vain kasetteja". Haussa ei voi eritellä naisten jumppaa, koska asiasanoitukset puuttuvat osasta äänitteitä. Selaamalla viitteitä voit kuitenkin nimien perusteella nähdä jo paljon.
Historiallisesta sanomalehtikirjastosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
löytyi useita naisen asemaa käsitteleviä artikkeleja esim. vuosilta 1880-1885.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=Naisten%20asema&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&startDate=1880-01-01&endDate=1885-01-01&orderBy=RELEVANCE&pages=&formats=NEWSPAPER&searchBindings=false&page=1
