Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Kyseessä on kaiketikin Fjodor Mazajevin vuonna 2008 ohjaama dokumentti Utšimsja dzjudo s Vladimirom Putinym (eli Opiskelemme judoa Vladimir Putinin kanssa). Tallenteen teostiedot näkyvät vielä Helmetissä, mutta viimeinen kappale on jouduttu poistamaan kokoelmista. DVD löytyy Kyyti-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista, joten tallenne on tilattavissa kaukolainaan.
Linkeissä on lisää tietoa ko. DVD:stä.
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1162004
https://finna.fi/Record/vaski.712114
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelu on maksullista. Linkissä on myös hinnasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Voisiko kyse olla Spede Pasasen elokuvasta Noin seitsemän veljestä, vuodelta 1968? Linkissä juonikuvaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noin_7_veljest%C3%A4
Lähinnä taiteilijoista löytyy tietoa, ei juurikaan teoksista.
DÜRER, Albrecht: Dürer und seine Zeit. Vollmer, 1970. Teos saksankielinen(Analyysi Dürerin muotokuvamaalauksesta ja kuva maalauksesta "Portrait of Hieronymus Holzschuher)
ROBERTS, Keith: Bruegel. Phaidon, 1982. Teos englanninkielinen (Kuvateos Bruegelista + s. 40-41 kuva maalauksesta "The Netherlandish Proverbs" ja analyysi)
SAARIKIVI, Sakari: Suuret taiteilijat 1. WSOY, 1948. s. 82-98, 125-137, 244-252, 437-447).(Sandro Botticelli, Albrecht Dürer, Pieter Bruegel ja Sir Joshua Reynolds)
TAITEEN maailmanhistoria 1. 1600-luvun maalaustaide 1. Ex Libris, 1973. s. 30-32, 155-156. (tietoa Caravaggiosta)
Portrait of Hendrickje Stoffels on ilmeisesti Rembrantin työ, siitä...
TEOS Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonneet] Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu ja Hilkka Rosola
PAINOS 9. uusittu painos - 9. uusittu painos
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1955
ULKOASU 240 sivua : kuvitettu
Olisikohan tämä ollut sinun lukukirjasi? Fraktuuraa löytyy kirjan loppupuolelta ja kuvituskin täsmää. Aukusti Salon johdolla on useampi sukupolvi oppinut lukemaan. Tämäkin on uudistettu painos. On hyvin mahdollista, että äitisi ja sinä olette opiskelleet aakkoset Aukusti Salon johdolla. Tämä kirja ja sen sisarteos "Meidän lasten elämää" löytyy Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Lars Huldenin tuno "Tiepalvelu" on ollut vuoden 1986 Radion jouluruno. Runo on aika pitkä ja olen saanut sen ystävältäni, joka kirjoitti sen puhtaaksi nauhoittamastaan radio-ohjelmasta .
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Intranet tarkoittaa organisaation sisäistä tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Intranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Vuoden 1993 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävät löytyvät kirjasta "Ylioppilasaineita 1993" SKS 1993. Kirja löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, josta voit varata sen omaan kotikirjastoosi.
Näitä tuntuukin olevan vaikea löytää. Finna-haussa niitä ei tule esiin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Aineisto on senluonteista, että se voisi löytyä Kansalliskirjastosta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta. Sitä voisi myös löytyä Eduskunnan kirjastosta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietoakirjasto….
Tietoa ja lähteitä kehitysvammaisuudesta löytyy Kehitysvammaliiton sivulta sekä Verneri.net-verkkopalvelusta. Jälkimmäisessä on kerrottu diagnooseista, Downin oireyhtymästä löytyy kokonaisuus, jossa on lisää viitteitä verkkosivuille ja kirjallisuuteen.
Verneri.netissä on myös neuvontaa, jonne voi lähettää kysymyksiä.
Kappale on julkaistu alun perin Oiva Lampisen albumilla Potretti. Levy on myös Kansalliskirjastossa. Kappale on julkaistu kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit. Potretti ja Kesähitit ovat ilmestyneet LP-levyinä, Lavojen suosikit c-kasettina. Cd-levynä tai striimipalveluista kappaletta ei löydy.Sanoja kappaleeseen ei valitettavasti löytynyt.
Lehteä ei ikävä kyllä ole saatavissa Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastosta kertoivat digitoiduista lehdistä:Kokoelmissamme on valitettavasti ainoastaan 1930 lehti. Kyseinen numero löytyy digitoitunaLisäksi islantilainen palvelu, josta löytyy lehden vuosikertoja laajasti.Mikäli lehden haluaa tilata itselleen, voi ottaa yhteyttä Akateemiseen kirjakauppaan, helsinki(at)akateeminen.com
