Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www....
Jyväskylän kaupunginkirjaston kertoo sivuillaan toimintansa ja toimintaympäristönsä muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna. Kehittämiskohteet ja tärkeimmät suunnitelmat löytyvät Jyväskylän kaupungin sivuilta:
https://www.jyvaskyla.fi/talousarviot/talousarvio-2019/kayttotalousosa/sivistys/kirjastot-2019
Suomen kirjastoseuran sivuilta löytyvät tavoitteet kaudelle 2019-2023:
http://kirjastolehti.fi/files/Suomen%20kirjastoseuran%20tavoitteet%20hallituskaudelle%202019%E2%80%932023.pdf
Runo Mummo ja aapinen on alun perin ilmestynyt kokoelmassa Tikan kannel (1958). Kirjan voi varata Keski-kirjastojen internet-sivujen kautta www.keskikirjastot.fi.
Runo sisältyy myös ainakin kokoelmiin Runot : valikoima kuudestatoista kokoelmasta sekä Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta. Myös nämä kirjat ovat saatavilla Keskikirjastoissa.
Kansallisbiografiasta löytyy Kaarina Salan kirjoittama artikkeli Pohjanpään elämästä ja tuotannosta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977
Lauri Pohjanpää on kirjoittanut muistelmateoksen Muistojen saatto – kappaleita muistojen kirjasta, joka on ilmestynyt vuonna 1950. Mikäli sitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Finna.fi-palvelusta voit myös tarkistaa, missä kaikissa Suomen kirjastoissa muistelmat ovat saatavilla: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=muistojen+saatto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Kirjasampo-sivustolla on listattuna Pohjanpään teokset, ja teoksen nimeä napsauttamalla niistä...
Carlos Gardelin tangoon on ainakin kolme suomenkielistä sanoitusta, Jukka Virtasen, Harri Saksalan ja Ahti Taposen. Nuottina tangoa ei valitettavasti ole saatavana suomenkielisin sanoin.
CD-levyllä Päivä jolloin rakastat : argentiinalaisen tangon suurimmat klassikot (1999) Tapani Kansa laulaa tangon Ahti Taposen suomentamin sanoin. Myös kappaleen nimi on siis Päivä jolloin rakastat. Tässä äänitteessä on mukana kappaleiden sanat.
Jukka Virtanen suomensi kappaleen nimeksi Tuo päivä kun jäät luoksein. Virtasen suomennos on kuultavissa esimerkiksi Olli-Pekka Ketosen äänitteeltä Lauluja sinulle, mutta tekstiliitteessä ei ole laulun sanoja.
Harri Saksalan suomennos on tangosta on äänitteellä Lauluja, vuosia, elämää - osa 2 : kootut...
Erilaisia kirja-arvosteluja on kerätty Makupalat.fi-hakemistoon ja ne löytyvät osoitteesta:
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720
Hyvä lähde Helsingin kirjallisuuteen on Helsingin kaupunginkirjaston tekemä Tarinoiden Helsinki:
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/
Sieltä voi hakea mm. kirjallisuutta, elokuvia tai musiikkia, joka liittyy Helsinkiin tai tapahtuu Helsingissä. Haun voi rajata myös tiettyyn kaupunginosaan.
Tässä muutama ainakin pääosin Kallioon sijoittuva kaunokirja. Sivuston kautta löytyy monta muutakin.
- Tomi Kontio, Lukinkehrä
- Pirkko Saisio, Punainen erokirja
- Mikko Rimminen, Pussikaljaromaani
- Pirjo Tuominen, Hakaniemen kaunis Helena
- Ursula Sinervo, Polttaa ja palelee
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Stephan Zachariaksen sävellystä In Hof der Reichskanzlei ei ole saatavilla Suomen kirjastoista tai jälleenmyyjiltä. Myöskään Saksan kansalliskirjasto, Deutsche National Biblioteket, ei omista kyseistä sävellystä nuottipainoksena.
Todennäköisesti kappaleen tekijänoikeudet omistaa joko säveltäjä itse tai Der Untergang -elokuvan tuottanut yhtiö Constantin Film eikä kappaleesta ole painettu nuotteja jälleenmyyntiin.
http://www.constantin-film.de/1/home/
http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksi…
http://www.teosto.fi/fi/opas_kuluttajalle.html
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Suosittelen sinulle seuraavia kirjoja:
-Ahti, Risto : Runouden kuntokoulu (löytyy ainakin Helsingin seudun kirjastoista)
-Waltari, Mika : Aiotko kirjailijaksi? (löytyy useimmista Suomen kirjastoista)
Lisäksi kannattaa tutustua Nihil Interitin nettisivuihin osoitteessa:
http://www.kaapeli.fi/~nihil/ Heillä on esim. arvostelupalvelu ja he järjestävät kirjoittajakoulutustakin. Internetistä voi aiheesta etsiä tietoa esim osoitteesta: http://www.northernlight.com ja kirjoittaa hakukenttään "runot ja kirjoittaminen". Uskoisin näillä jo pääsevän alkuun.
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
Porin kirjastosta kerrottiin, että aivan varmaa tietoa kaikista kirjastoista hänellä ei ole, mutta todennäköisesti se on kaikissa Satakunnan alueen kirjastoissa mahdollista. Asian voi varmistaa ottamalla yhteyttä omaan lähikirjastoon. Suurin osa Celian äänikirjoista lainataan ja kuunnellaan verkon kautta. Kirjasto voi tarvittaessa hankkia Celian äänikirjoja myös CD-levyinä. Tällöin asiakas voi saada Daisy-soittimen lainaksi kuuntelua varten. Soitinten lainausta hoitaa Näkövammaisten liiton Daisy-kuuntelulaitepalvelu.
Alla lisää tietoa Celian palveluista ja äänikirjojen lainaamisesta cd-levyinä:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/cd/...
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Fortumin sivustolta löytyy seuraava tieto:
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energiantuotantomme/voimal…
Kajaanin vesivoimalaitokset omistaa Kainuun Voima:
https://www.kainuunvoima.fi/energiantuotanto/vesivoima/
Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden korkeuden vaihtelu on täällä vähäistä. Suomessa vuorovesi-ilmiö - vuoksen ja luoteen vaihtelu - voidaan havaita selvästi vain Strömman kanavalla, joka erottaa Kemiön saaren mantereesta. Lisää tietoa vuorovesi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä löydät esimerkiksi sivulta
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/maapallo/vuorove…
Eräpäivä on kirjaston puolelta asetettu määräaika, jota lainaaja joko noudattaa tai sitten ei. Jos on tehty varaus, sen etenemistä voi normaalisti seurata verkkokirjaston kautta. Kun sen tilana on ODOTTAA NOUTOA tms., varauksen voi käydä hakemassa. Jos haluaa lainassa olevan saada käsiinsä ilman varausta, ei auta kuin istua koko aukioloaika silmä tarkkana palautuksen lähellä. Helpommalla varmaan pääsee, kun tekee varauksen.
Heikki Poroila
