En löytänyt Sibylle Tafelin Für eine Nacht... und immer? (2015) elokuvasta englanniksi tekstitettyä tai puhuttua versiota. Vaikuttaisi siis, että se on saatavilla vain alkuperäiskielellä eli saksaksi.
Hei!
Haluat siis etsiä musiikkiaiheisia dvd-levyjä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta, Plussa-aiheistohausta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Kun aloitat haun, valitse ensin vaihtoehto "Monipuolinen haku". Valitse ensimäiseksi hakuehdoksi "asiasana tai luokka" ja kirjoita hakuruutuun dvdlevy. Valitse toiseksi hakuehdoksi "Näytä aineistoa joka löytyy musiikkiosastolta" ja napauta lopuksi Tee haku -painiketta.Tällöin saat listan niistä dvd-levyistä, jotka on kuuluvat jonkun kirjaston musiikkiosaston kokoelmiin.
Pulmasi ratkeaa parhaiten käymällä lähikirjastossasi paikan päällä. Tietoturvasyistä tunnuslukua tai muita rekisteritietoja ei voi muuttaa verkon kautta tai puhelimitse(osoitteenmuutosta lukuunottamatta). Ota kirjastokäynnille kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Kyllä kysymästäsi aihesta löytyy paljonkin teoksia. Esimerkiksi Maija Sorvettulan Johdatus suomalaisen hoitotyön historiaan tai Terveydenhuollon historia teoksista voisi olla sinulle apua ja ne löytyvät täältä meidän Kemin kirjastostamme.
Koska kyseessä on opinnäytetyö, neuvoisin sinua olemaan yhteydessä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan kirjastoon. Heiltä löytyy varmasti myös paljon aiheseen liittyvää materiaalia. Tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta www.tokem.fi/kirjasto.
Tervetuloa kirjastoomma katsomaan, mitä aineistoa kokoelmastamme voisit käyttää.
Hämeenkulma-lehteä noilta vuosilta pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusaliin mikrofilmiltä, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html . Ratamo-kirjastojen tietokannasta ei lehteä löydy, mutta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Hausjärven tai Lopen kirjastoista, onko heillä tallessa vanhoja lehtiä, joita ei ole viety aineistoluetteloon, yhteystiedot http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/.
Hei! Teille on opinnoissa varmasti kerrottu kirjallisuusanalyysistä yleensä. Sinällään novellihan voi olla melkein mikä tahansa, jota sitten analysoit kahdesta mainitsemastasi suuntauksesta käsin.
Minna Canthin ja Maria Jotunin novellit käsittelevät paljon feminismiä, joten jos valitset heidän novellin, voit toiseksi tarkastelun suunnaksi ottaa jonkin haluamasi.
Samasta aiheesta, mutta nykykirjallisuutta, edustaa Katja Ketun novellit. Tässä nyt vaan joitakin esimerkkejä.
Jhumpa Lahirin novelleilla on usein psykologinen näkökulma ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Asiaa tarkastellaan usein maahanmuuttajan silmin.
Näistä,mistä tahansa, saat varmasti hyvän analyysin. Mietit vaan ensin mitä suuntaukset tarkoittavat ja sovellat ne sitten novelliin.
Kirjaa on hyvin saatavilla. Lainataksesi kirjan tarvitset kirjastokortin. Kirjastokortin saat lähimmästä kirjastostasi. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Kirja on Kouvolassa hyllyssä
Elimäen kirjastossa, Jaalan kirjastossa, Korian kirjastossa, Myllykosken kirjastossa ja Kuusankosken kirjastossa. Euron varausmaksulla sen saa teille sopivimpaan kirjastoon jos mikään näistä, joissa kirja on nyt paikalla ei ole teidän lähikirjastonne.
Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmät ilmestyivät yhtenä niteenä vuonna 1982 Linda Viidingin virontamina. Teos Näidendid sisältää siis näytelmät Niskamäe noorperenaine (Niskavuoren nuori emäntä, 1940) ; Niskamäe Heta (Niskavuoren Heta, 1950) ; Niskamäe naised (Niskavuoren naiset, 1936) ; Niskamäe leib (Niskavuoren leipä, 1939) ; Mis nüüd, Niskamäe? (Entäs nyt, Niskavuori? 1956)
Niskavuoren naiset (Niskamäe naised : näidend : proloog, kolm vaatust) ilmestyi myös jo1936 Nina Murrikin kääntämänä ja Niskavuoren leipä (Niskamäe leib : Niskamäe naiste II osa) vuonna 1939 Albert Kivikaksen kääntäminä.
Teokset kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas ovat avoinna.
https://www.finna....
Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä:
http://www.nba.fi/
tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/
Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite:
Tekijä(t): Hammar, Britta
Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen
Aineisto: kirja
Julkaistu: Lund : Signum, 2001
Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Suomennosta ei löydy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta eikä Ynnin Poikien "Laulakaa, portit aukaiskaa" tai Lumen Valon "Mysterium" -levyjen tekstiliitteistä. Voisit ehkä tiedustella, olisiko ko. kuoroilla arkistossaan vanhoja konserttiohjelmia, joista suomennos löytyisi.
http://www.lumenvalo.fi/index2.htm
http://ynninpojat.cjb.net/
Mikael Hakimin saksannos on Der Renegat des Sultans: der Roman eines Abenteurers.(Sulttaanin luopio tai käännynnäinen: Seikkailijan romaani)
Englanniksi Mikael Hakim on käännetty nimellä The wanderer (kulkuri).
Mitään pitempiaikaista ongelmaa Helmet-kirjastojen varausilmoitusten lähettämisessä ei ole ollut. Syynä ilmoitusten puuttumiseen voi olla sähköpostiosoitteen vaihtuminen. Asiakastietoihin muuttuneet tiedot päivittyvät vain asiakkaan itsensä ilmoittamina. Sähköpostiasetukset saattavat myös tulkita varausilmoituksen roskapostiksi.
Päähenkilöt kuulostavat kovasti Joe R. Lansdalen luomalta kaksikolta Hap Collins ja Leonard Pine. Heidän tutkimistaan jutuista kadonneita lapsia löytyy sarjamurhaajan jäljiltä kuolleina kirjassa Mucho Mojo (Book Studio, 1998).
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
