Kyseinen säe on Lauri viidan runosta "Onni", joka löytyy mm. teoksesta Lauri Viita: Kootut runot. 3.p., WSOY, 1975. Teoksen viimeinen runokokoelma on nimeltään "Viimeinen sikermä" ja se sisältää runon "Onni"(1965). "Onnissa" on 8 osaa ja osa 5 alkaa: "Läikähti lämmin lämmintä vasten..."
Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017).
Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1
1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain...
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat...
Veden valtakunta -sarjan musiikin ovat tehneet Perttu Hietanen, Veera Voima ja Roope Aarnio. Sarjan musiikkia ei ole julkaistu nuottina.
https://www.vedenvaltakunta.fi/
Tarkoittanet "patilla" pahkaa, joka on mutaatiosta tai puun pinnan vauriosta syntynyt puun epämuodostuma tai sairaus.
Tapani Marjasen teoksessa Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi (2012) on ohjeita pahkan käyttöön veistomateriaalina. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuinka-puiden-pahkat-synt…
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Kirjastot ottavat valikoidusti lahjoituksia vastaan, mutta niistä täytyy aina sopia vastaanottavan kirjaston kanssa. Voit keskustella asiasta vaikka oman lähikirjastosi kanssa. Emme ota vastaan nimekkeitä, joita meillä on ennestäänkin runsaasti.
Mikäli kirjoja ei ole valtavan paljon, voit tuoda niitä myös kirjastojen kierrätyshyllyihin. Niistä muut asiakkaat voivat poimia itselleen kirjoja, joita ei tarvitse palauttaa. Voit tarkistaa Helmetin Kirjastot ja palvelut -valikosta, missä kirjastoissa on kirjankierrätyspiste ja viedä kirjat sinne. Kirjankierrätyshyllyyn vietävistä kirjoista ei tarvitse ilmoittaa tai sopia etukäteen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Oiva Paloheimon runo "Lapsen sydän" julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 kokoelmassa "Pan kuuntelee virttä". Tämä kokoelma on lainattavissa erillisenä niteenä, mutta se sisältyy myös esimerkiksi teokseen Oiva Paloheimo: Runot (WSOY), jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2010.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know...
Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Meiju on Meijan muunnos joka taas voi olla Merjan muunnos. Kirjan mukaan Meijan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 5.11. ja samoin sen muunnoksen Meijun. Saman kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Helenan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Nella on lyhentymä Petronellasta. Lue lisää Nellasta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=58c7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b4e8…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7dba…
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
Kaivattu kirja lienee vuosina 1956–60 julkaistun kymmenosaisen Aarteiden kirja -sarjan ensimmäinen nide Souda, souda Sorolaan, jonka Martti Haavio on toimittanut, sepittänyt ja suomentanut ruotsinkielisen alkuteoksen pohjalta. Muisteltu loru on Margery Clarkin mukaan tehty Ahne Taina Talja, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Leena Lokki oli kokki, / Taina Talja nuoli maljan." Säkeistö säkeistöltä loruun tulee lisää henkilöitä, joilla kullakin on oma roolinsa kuvatussa tapahtumasarjassa: Raija Reki tulen teki, Kaija Keula nouti seulan, Kerttu Köysi kirnun löysi, Pirkko Puna vatkas munan, Ritva Ruori kerman kuori, Martta Maku teki kakun, Katri Kani uuniin pani ja Tiina Tatti pöydän katti.
"Tiina Tatti pöydän katti, / Katri Kani uuniin...
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä vastaa poliisi, eivätkä siinä syntyneet asiakirjat ole potilasasiakirjoja. Niiden sisältämien tietojen luovuttamisesta päättää pääsääntöisesti kuolemansyyn selvityksestä vastaava poliisi. Asiakirjat ovat pysyvästi säilytettäviä ja salassa pidettäviä. Asiakirjoista voidaan antaa kopioita vain niille tahoille, joilla on asiakirjoihin lakiin perustuva oikeus. Asiakirjojen luovuttamisesta on säädetty kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 15 §:ssä. Lain mukaan tietoja saa antaa mm. tuomioistuimelle, viranomaisille, vainajan lähiomaiselle ja vakuutus- tai eläkelaitokselle tietyin edellytyksin.
Suomalaisten kuolintodistuksia on arkistoitu vuodesta 1936 lähtien....
Myöhästymimaksu on aina 0,20 euroa / laina vuorokaudelta riippumatta siitä onko kyseessä ns. tavallinen laina vai seitsemän päivän laina. Seitsemän päivän laina-ajat ovat Bestseller-kirjoilla, joillakin uutuslevyillä ja DVD- ja Blue-ray-levyillä. Myöhästymismaksuja peritään vain aikuisten aineistosta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022.
Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä.
Lähteet:
Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem…
Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794
Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
Seppo Jokisen komisario Koskista ei järin usein Tampereen ja sen lähiympäristön ulkopuolella tapaa. Hotelli Joutsenlampikin lienee häneltä jäänyt käymättä, toisin kuin rikostarkastaja Olavi Susikoskelta, jonka Mauri Sariola kirjoitti sinne joululomaansa viettämään kirjassa Susikosken elämän kevät.
