1 )Ainakin täältä löytyy ohjeita: http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/etusivu/…
Myös alla olevasta luettelosta löytää kerhoon sopivia leikkioppaita.
2)Kirjastoihin ei hankita täytettäväksi tarkoitettuja tehtäväkirjoja eikä varsinaisia oppikirjoja. Jotain tehtäviä ja vinkkejä tehtäviin voisi löytyä seuraavista:
Koti ja koulu -sarja sekä Summanmutikka-sarja
- runsaasti eri tasoisia ja aihepiiriltään erilaisia kirjoja, joissa voi olla myös tehtäviä. Löytyy Helmet-aineistohaulla (koti ja koulu, Summanmutikka)
Myös nämä sisältävät leikkien lisäksi tehtäviä:
Karvonen, Pirkko: Lukuleikkejä lapsille, Kirjayhtymä, 1994
- toiminnallisia, lapsen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta lähteviä leikinomaisia harjoituksia...
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut...
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa".
Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole...
Kumpaankaan sarjaan ei, ihme kyllä, ole tulossa jatko-osia suomeksi tänäkään vuonna. Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjaa julkaisee WSOY, sinne voi lähettää palautetta osoitteessa http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback
Darren Shanin sarja on puolestaan Tammen kustantama, Tammen palautesivu löytyy osoitteesta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4470068733866…
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Kansalliskirjasto hallinnoi Suomessa kirjojen tai muiden erillisteosten kansainvälisiä standarditunnuksia eli ISBN-tunnuksia. Kyseessä on yksiselitteinen tunnus, joka annetaan jokaiselle julkiseen käyttöön tarkoitetulle kirjalle tai muulle erillisteokselle. Teoksen fyysisellä muodolla ei ole merkitystä, se voi olla painettu kirja tai audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne. Tunnus haetaan kansalliskirjaston nettisivujen kautta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html
Tapauskohtaisia lisätietoja voit pyytää Kansalliskirjastosta:
Puh. (09) 191 44327
tai Sähköposti: isbn-keskus(at)helsinki.fi
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino....
Emme valitettavasti löytäneet lorua, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kollega löysi tietoa kukonaskelesta sinänsä:
Kansanomainen sanonta "Tapanina päivä on kukonaskelta pidempi ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa" on näköjään käytössä. Kukonaskelta on käytetty kuvaamaan sekä lyhyttä askelta että harppausta. Vanhoissa lehdissä ilmaisu yleisesti liitetään jossain asioissa etenemiseen, mutta on viittauksia myös joulun aikaan jo 1910-1940 ilmestyneissä.
Tässä muutama linkki ilmaisuihin, sanan kukonaskel esiintyminen merkattu sivulla punaisella:
Johannes Linnankoski. Sirpaleita: tunnelmia ja kertomuksia
Otavainen 1.1. 1923 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/762762?term=kukonaskelta&page=18...
On mahdoton ottaa kantaa, avautuvatko ulko-ovet kaikkialla muualla maailmassa sisäänpäin. Googlettamalla löydän sivuja, jossa suomalaiset ovat huomanneet ulko-ovien avautuvan eri suuntaan kuin kotimaassa. Samassa yhteydessä mainitaan, että Suomessa paloturvallisuuden vuoksi järkevästi avautuvat ulospäin.
Paloturvallisuudesta löytyy Finlexistä E1 Suomen rakentamismääräyskokoelma . Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 https://www.finlex.fi/data/normit/37126/E1_2011-fi.pdf Siellä kirjoitetaan ulko-ovien avautumisesta näin:
10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittien valaistus ja merkintä
10.6.1 Uloskäytävän kulkusuunnassa olevien ovien tulee yleensä avautua poistumissuuntaan.
10.6.2 Poistumiseen...
Häkkinen avaa samaisessa Tiede-lehden jutussaan verbiä seuraavasti:
Lumikissa on epätarkka käännös rinnekoneen englanninkielisestä nimityksestä snowcat, jossa cat ei tarkoita kissaa vaan on typiste telaketjutraktoria merkitsevästä sanasta caterpillar.
Englannin caterpillar on merkinnyt alun perin perhosen tai koin toukkaa, ennen kuin siitä tuli ryömimällä liikkuvan työkoneen nimitys. Toukkaa tarkoittava caterpillar juontuu puolestaan muinaisranskan sanasta chatepelose, joka tarkoittaa sananmukaisesti karvaista kissaa.
Kissata-verbi liittyy siis rinnekoneella tehtäviin töihin.
Tässä joitakin lukuvinkkejä realistisista kirjoista.
Hautala, Turkka: Salo
Pikkukaupungin ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa, kun tarinaa vievät vuorollaan eteenpäin sen eri asukkaat: miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, yhtä hyvin ison tehtaan johtaja kuin polkupyörävaraskin. Lopputuloksena on kokonainen kuva suomalaisesta elämästä.
Joenpelto, Eeva: Vetää kaikista ovista
1920-luvun Lohjalle sijoittuva romaani kuvaa levotonta ja vaikeaa aikaa sisällissodan jälkeen. Pienessä, sisäänpäinlämpiävässä teollisuuskaupungissa on yritettävä palata normaaliin elämään, vaikka vankileirit ja sodan raakuudet ovat vielä lähellä.
Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät
Auto-onnettomuuteen joutunut nuori mies makaa sairaalassa....
Presidentinlinnan liputuskäytännöistä on aikaisemmin kysytty täällä: http://www.kysy.fi/kysymys/lasketaanko-myos-tasavallan-presidentin-lipp… : jossa on vastattu seuraavasti:
"Presidentin kanslian liputuskäytäntö noudattaa liputusohjetta. Liputamme Presidentin lipulla aina siellä kohteessa, missä Presidentti on paikalla. Lippu nousee aamulla klo 08.00 ja laskee auringonlaskun aikaan, viimeistään klo 21.00. Juhannusyö on siis poikkeus, kuten mainitsitte.
Virallisena liputuspäivänä jos Presidentti ei ole paikalla, liputamme Valtiolipulla."
Saimme lisäksi nyt vastauksen Tasavallan presidentin kansliasta:
Sellaisina päivinä kun Presidentti tulee Linnaan, nostetaan aamulla Presidentin lippu salkoon klo 08.00. Presidentin lipussa...
Valviran sivulta löytyy tietoa sekä asiakirjojen salassapidosta http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass… että salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta terveydenhuollossa http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass…
Yle uutisten mukaan http://yle.fi/uutiset/3-5099715 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi maaliskuussa 2012 huomautuksen potilaan tietojen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Huomautuksen saivat entinen mielisairaanhoitaja Ilkka Raitasuo ja entinen ylilääkäri Ilkka Taipale. Raitasuon (ja Terhi Siltalan) kirjoittama kirja Kellokosken Prinsessa perustui tietoihin, jotka Raitasuo oli saanut Taipaleelta.
Mediauutisten http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ilkka-...
Nuortenkirjallisuus on kohderyhmän iän mukaan määritelty ja genrerajat ylittävä kirjallisuusryhmä. Kirjastojen nuortenosastoilla nuortenkirjallisuudeksi voidaan laskea kaikki sinne sijoitettu kirjallisuus: eri tyylinen kaunokirjallisuus, sarjakuvat, runot, tietokirjatkin. Jokin tietty nuortenkirjallisuuden alalaji voitaisiin kuitenkin ehkä hyvinkin laskea omaksi genrekseen.
Hyvä suomalainen genreä vastaava termi voisi olla tyylilaji. Kirjallisuuden tyylin ohella myös kirjallisuudenhistoria sekä rakennetyyppi voivat erotella kirjallisuuden genrejä toisistaan. Runouden genrejä on vaikkapa lyriikka, joka erottuu romaaneista niin kirjallisuudenhistorian, tekstirakenteen kuin tyylinkin osalta. Romaani- ja novellikirjallisuuden vanhoja genrejä...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
