Kyseessä näyttää olevan hyvinkääläisen graafikko ja taidemaalari Tapio Hailin (1927 - 1986) työ.
Alla olevista linkeistä voitte lukea lisää Tapio Hailista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/tapio-haili
https://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaan-taidemuseo/nyt/hiljaisuuden_manifesti/
Finna-hakupalvelusta löytyy muutama kuva Tapio Hailista ja hänen töistään hakusanoilla "haili tapio".
https://finna.fi/
Auto Bild ja Hi-fi olivat luettavissa Flipster-palvelussa. Flipster poistui Helmetin palveluista heinäkuussa. Tällä hetkellä Helmetissä käytössä olevat lehtipalvelut ovat ePress ja PressReader. EPressissä (ent. eMagz) voi lukea suomalaisia aikakauslehtiä ja PressReaderissa enimmäkseen ulkomaisia. Kirjastoissa on lisäksi käytössä ePressin kautta laaja sanomalehtivalikoima.
(Vastausta päivitetty 28.10.)Lähetin kysymyksesi Ylen arkistoon, mutta Ylen arkistotoimittajakaan ei löytänyt kyseistä Päivän mietelausetta pitkällisestä ja perusteellisesta etsinnästä huolimatta. Yle Radio 1:n kuuluttajistakaan ei ollut apua tässä asiassa. Sillä välin sain käsiini Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa -novellin ja tarkistuksen jälkeen näyttää siltä, että kysymääsi ajatusta ei mainita novellissa. Muistan itsekin lukeneeni tästä pysäyttävästä ajatuksesta, mutta sen alkuperää en valitettavasti nyt onnistunut löytämään muistakaan lähteistä.Sinänsä elämän rajallisuudesta puhutaan jo raamatussa Jobin kirjassa: "Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota...
Meille tuli päällimmäisenä mieleen muutama kotimainen kirjailija. Kysymyksestä ei käy ilmi, että onko haussa kotimainen vai käännöskirjailija, joten laitan tähän listaan nyt nämä ensimmäisenä mieleen tulleet kirjailijat.Absoluuttisen nollapisteen Tommi Liimatta on kirjoittanut useampia teoksia, joten häntä tarjoaisin nyt kysymyksesi perusteella vahvimpana ehdokkaana. Samoin Mokoma-yhtyeen Marko Annala on kirjoittanut useampia kirjoja. Elonkerjuu-yhtyeen Simo Ralli on kirjoittanut muutaman kirjan. Insomnium-yhtyeen Niilo Seväseltä on julkaistu kaksi kirjaa ja Sentencedin Sami Lopakka on myös kirjoittanut kaksi kirjaa.
Asiasanalla kirkon työntekijät löydät Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirjasto/) nelisenkymmentä viitettä aihepiiristä. Tarkistuksen arvoisia lienevät esim. Pentti Huhtisen Seurakunta työyhteisönä ja Juha Kauppisen Ajaton työ seurakunnassa.
Seurakuntasihteerin työstä saatat löytää tietoa myös suoraan eri seurakuntien lehdistä tai muista vastaavista tiedotuskanavista, joissa työssä toimivat henkilöt itse kertovat työstään. Katso esim. internetsivu osoitteessa http://www.tampereenkirkkosanomat.fi/Arkisto/200202/kasvo.htm
Teoksessa : BAGH, Peter von: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja / Peter von Bagh Helsingissä : Otava : Suomen elokuva-arkisto, 2005. - 951-1-12705-5 (sid.) sivulla 572 on tietoja Vesa Enteestä: s. 7.2.1947 Helsinki, k. 24.5.1997.
Mainiossa elokuvatietokannassa IMDB:ssa (Internet Movie Data Base) on myös tietoja Vesa Enteestä (huom. kuolinaika poikkeaa von Baghin teoksen antamasta kuolinajasta)
http://www.imdb.com/name/nm0257857/
(kuolinajasta on myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa vastattu aikaisemmin; ks. Internet-sivu
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5352…)
Kyselimme tästä Karkkilan Puskaradio -Facebook-ryhmässä ja siellä pari kommentoijaa kertoi, että tällaista radiotoimintaa on mahdollisesti tulossa ja viritteillä.Kannattaa siis pysyä kuulolla. https://www.facebook.com/groups/452718004818697/
HelMet-kirjastot kokeilevat 1.6.2007–30.11.2007 välisenä aikana lähinnä klassista musiikkia tarjoavan Naxos Music Libraryn soveltuvuutta kirjaston musiikkipalveluihin (ks. http://www.helmet.fi/screens/naxos_fin.html).
Muutoin ei toistaiseksi ole mahdollista saada elokuvia eikä musiikkia maksutta katsottavaksi tai kuunneltavaksi kirjaston välityksellä, ei kirjaston koneella eikä omalla koneella. Toistaiseksi kirjaston määrärahat uppoavat lainattaviin esine-tallenteisiin. On kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa samat sisällöt tullaan välittämään asiakkaille myös sähköisesti. Aivan lähiaikoina tämä ei kuitenkaan toteudu - mm. tähän liittyvät tekijänoikeudelliset ja taloudelliset ongelmat ovat monimutkaiset.
Myöhästymismaksun voi hoitaa missä tahansa avoinna olevassa HelMet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kirjastoyksikössä. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Hakupalveluja henkilöiden sodan ajan toiminnasta ei löydy. Aiheeseen liittyen verkkopalveluna löytyy Arkistolaitoksen ylläpitämä "Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto" (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sekä "Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto" (Suomen sotasurmat 1914-22-projekti) (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi).
Tietoja sukulaisten sodan ajan toimista voi tietyin rajoituksin tiedustella Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä:
Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste
Työpajankatu 6
PL 54, 00581 Helsinki
Puh. (09) 228 52 500 tai (09) 228 52 501
Tutkijapalvelu puh. (09) 228 52 502
Faksi (09) 228 52 503
Sähköposti: kansallisarkisto.sornainen [at] narc.fi
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy selitys poikanne kaikkiin kolmeen nimeen.
Pauli on suomalaistunut muoto alkuaan kreikkalaisesta nimestä Pavlos ’pieni’.
Antero on samaa perua kun Antti. Ne pohjautuvat kreikkalaiseen Andreas-nimeen, joka tarkoittaa 'miehekästä, rohkeaa'.
Ilmari puolestaan on vanha suomalainen nimi, Kalevalastakin tuttu. Se on muodostettu ilma-sanasta. Nimi on ollut käytössä ja Agricolan aikaan. Kalevalan seppä Ilmarinen on "rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen vertauskuva, taivaan kannen ja Sammon takoja".
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää nimistä.
Mistä tulee nimi Pauli?
Mistä tulee nimi Antti?
Mistä tulee nimi Ilmari?
Samaa nuottia on etsitty palvelussamme ennenkin, joten suosittelen tutustumaan sen vastaukseen. Nuottia kummastakaan suomenkielisestä kappaleesta en löytänyt.
Edellinen vastaus: Nuotit, Sua liikaa rakastan Anita Hirvosen kappale, myös sanat | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Leo Tolstoin teosta Vuodenaikojen viisaus : mietelmiä on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta. Valitettavasti molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit varata ne myös itse Helmetin kautta, niin voit tarkistaa lauseiden käännökset.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Mika Toivasen säveltämästä ja Sinikka Svärdin sanoittamasta laulusta "Matka" ei ole ilmeisesti julkaistu lainkaan nuottia. Kappaleen soinnut voi löytää esimerkiksi Chordify- tai ChordU-sivustoilta
