Varmastikin paras lähde esitelmääsi on Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämä DekkariNetti, jonka löydät osoitteesta http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ . Se sisältää erittäin monipuolista ja ajantasaista tietoa aiheesta, kirjailijaesittelyjä, useita linkkejä jne. Jos kuitenkin haluat materiaalia myös kirjallisessa muodossa suosittelen Timo Kukkolan kirjoittamaa Suomalaisia rikoskirjailijoita v.1998 tai saman kirjoittajan Dekkaristin käsikirjaa, 1997.
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
Meillä Lappeenrannassa on seuraavat Lautalan kylästä kertovat kirjat:
1. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Koonnut Paavo Houni. (1994)
2. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Toinen osa. Koonneet Paavo Houni ja Hilja Heljä Pasi. (1996)
3. Huotari, Kalevi: Muistoja Lautalasta. (1974)
Kaksi ensimmäistä kirjaa saa kotilainaan. Kolmas kirja on maakuntakokoelmasta, joten se annetaan vain lukusalilainaksi.
Otathan yhteyttä omaan kirjastoosi kaukolainan järjestämiseksi.
Vaasasta kertovia romaaneja ovat mm:
Granholm, Olof: Pensionärsdansen
Hannus, Ulla: Inre hamn
Herala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger Blues
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase (vähän Vaasasta)
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Kankurikello
Laurila, Heikki: Paketti
Mikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipas (=Vanha Vaasa)
Nyström, Carita: Den förvandlade gatan
Ojaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien
Peltomaa, Marianne: Lydia Light
Pättikangas, Eira: Jokaisella kotinsa, Kirkas taivas, jäinen maa
Rabb, Solveig: Rubelgömman
Stürmer, Wava: Till varje pris
Topelius: Välskärin keromuksia
Wikström, Inger: I syrenernas tid. En berättelse om två kvinnor.
Östman, Catharina: Jag sökte en dröm...
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tarkoittanette Anni Blomqvistin viisiosaista Myrskyluoto-sarjaa (Vägen till Stormskäret, Med havet som en granne, Maja, I kamp med havet, Vägen från Stormskäret).
Anni Blomqvistin tuotantoa ei ole käännetty lainkaan venäjäksi, ei siis Myrskyluoto-sarjaakaan.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN
http://www.sets.fi/forfattare/anni-blomqvist/
http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512083473/myrskyluoto/
Voit ehdottaa muutoksia yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL) lähettämällä palautetta Verkko-YKL-sivuston kautta. Yksittäiset kirjastot eivät valitettavasti voi tehdä muutoksia YKL-luokitukseen, vaan muutosehdotukset tulee aina suunnata YKL:n ylläpitäjille. Löydät palautelomakkeen täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/palaute/.
Kaikki luokittelujärjestelmät ovat aina omaan aikaansa sidottuja yrityksiä järjestää todellisuutta ja tietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä kaikkien maailman kirjastojen jakamaa ja yleisesti hyväksyttyä tiedon luokittelutapaa. Sanoisin, että tässä on kysymys hyvin perustavanlaatuisesta tiedonfilosofisesta ongelmasta. Esimerkiksi yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä perustuu Melvil Deweyn 1870-...
Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kirjailijoista ei ole maailmanlaajuista rekisteriä, josta asiaa voisi vertailla. Myöskään kirjailijan määritelmä ei ole yksiselitteinen – esimerkiksi Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi ”hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.” Lähde: https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Suomen Kirjailijaliitolla on tilastoja kotimaan kirjailijoista: https://kirjailijaliitto.fi/medialle/tilastoja-ja-tutkimuksia/
Muilla mailla voi olla vastaavia liittoja ja tilastoja, mutta kansainvälistä...
Näyttöä kannattaa tietyn väliajoin tietenkin pyyhkäistä jollain kuituliinalla. Lisäohjeita tästä linkistä. https://yhteishyva.fi/koti/viihde-elektroniikka-puhtaaksi/article-61443
Voihan yrittää ehkäistäkin esimerkiksi suojakotelolla: https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/2278d/Suojataskut-14%22. Luulenpa että kuitenkin aktiivinen läppärin näytön puhdistaminen pölystä olisi toimivin ratkaisu.
Kyseessä voisi olla Sarah Rees Brennanin kirja Demonin merkitsemät (WSOY 2009). Kirjan juoni täsmää kuvailemaasi.
Lisätietoa kirjasta esim. Risingshadow'ssa https://www.risingshadow.fi/library/book/5513-demonin-merkitsemat tai englanniksi Goodreadsissa https://www.goodreads.com/book/show/1829655.The_Demon_s_Lexicon
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Esimerkiksi seuraavia sarjakuvia voisi kokeilla seuraavaksi:Johanna Witick: Oravalaakson tarinatAaron Blabey: Hurja jengiSophie Souid: PökäleMari Luoma: Romeo ja hirviötNiina Salmelin: HirviöpäiväkirjatTakuma Morishige: PulpettinaapuritIdéfix ja Voittamattomat (ensimmäinen kirja Gallian karvakorvat)Kenji Taira: Rock Leen ninjatarinatRüdiger Bertram ja Horst Hellmeier: Mega hölmö homma, Mega muhkea saalis ja Mega ehdottomasti kiellettyJason Platt: HuippuhäsläritKirjapuolelta voi käydä vilkaisemassa helppolukuisten hyllyä, esimerkiksi Paula Norosen Yökoulu-sarja on hauska. Sitten jos alkaa jo isompi tekstimäärä sujua, mm. Hannele Lampelan Paavali Pattinen -sarjaa kannattaa kokeilla. Ja tietenkin Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoja (...
Suomi-Venäjä-seuran yhteydessä toimii Venäjää koskevaan tietoon erikoistunut tietopalvelu Venäjä-info, johon voi lähettää kysymyksiä myös sähköpostitse. Linkki sivulta www.venajaseura.com (venäjä-info).
Tähän kysymykseen voisi saada vastauksen aihepiirin erityisasiantuntijalta. Helsingin yliopiston eri laitosten henkilökunnan yhteystiedot löytyvät yliopiston internet-sivulta www.helsinki.fi. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm (tai: www.helsinki.fi > Helsingin yliopisto > Tiedekunnat, laitokset, erilliset laitokset ja muut yksiköt > Humanistinen tiedekunta. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos > Henkilökunta). Laitoksella on omana yksikkönä mm. Arabian kielen ja islamin tutkimus ja Keski-Aasian tutkimus. Alan varsinaiset erityisasiantuntijat vastaavat varmasti mielellään omaa alaansa...
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Kyseessä on burmalainen kansansatu Sulhanen hiirineidille. Satu on luettavissa esimerkiksi satuantologioista Kauneimmat eläinsadut (kuvittanut Janusz Grabianski, WSOY, 1988) ja Satusaari. Hulivilivuori (toim. Päivi Heikkilä-Halttunen et al., useita kuvittajia, Weilin + Göös, 2005).
Satuantologiat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Teoksessa: Bertrand, P., Peltonen, S. & Thorel, P. (2006). Väärän käden maailma: Vasenkätisten historiaa on tietoa asiasta.
Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua
https://yle.fi/uutiset/3-9278725
Uusi tutkimus voi auttaa selittämään, miksi vasenkätiset eivät ole kadonneet – Kavalassa maailmassa kannattaa olla vasuri
https://yle.fi/uutiset/3-10661846
Vasenkätiset vieläkin arvoitus https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vasenkatiset_vielakin_a…
Helmetin sivuilla lukeekin, että tällä hetkellä vain lainaus-, palautus- sekä varausten noutopalvelut ovat mahdollisia. Lisätietoa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoim…
Rutakko-kirjastoissa on vain joidenkin uudempien Audi-mallien korjausoppaita. Kirjastoissa eri puolilla Suomea oikeita oppaita voisi olla. Alla linkki Finna-hakupalveluun, jossa on listaus Audi 100 -korjausoppaista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=audi+100+korjausopas&type=A…
Voit pyytää sopivan kirjan kaukolainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Alla tietoa kaukopalvelusta;
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/fi/kaukolainapyynto
