Valkealan kirjastossa on myös diaskanneri. Lähempiä tietoja saa ottamalla yhteyttä Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
Koiran saappaat, Harakan tossut, Karhun yskä ja Kanaperhe matkustaa ovat kaikki peräisin Nanny Rantamäen ohjelmistokirjasta Harakan tossut (Lasten keskus, 1986).
Kirjassa on kaikkiaan parisenkymmentä runoa ja niihin liittyvää virikeaineistoa: leikkejä, satuvoimisteluohjeita, luku- ja kuunteluvirikkeitä, askarteluvihjeitä, näytelmiä jne.
Helmet-kirjastoissa (Kirjasto 10:ssä) on kirja oud-soittimen harjoitteluun:
The basics of oud / written and arranged for oud, etudes and plucking exercises by Marina Toshich
Kirjaa kuvaillaan näin: "Opas arabialaiseen viritykseen perustuvaan ūdin soittoon. (Soveltuu myös turkkilaiseen viritykseen.) Historiaa, musiikin teoriaa, harjoituksia, esimerkkejä, tyyliesimerkkejä eri puolilta Etu-Aasiaa. Mukana Internet-osoite, josta voi ladata opetusvideon"
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2255283__Sluuttusoittimet_…
Videoita oudin harjoitteluun löytyy alta:
https://www.google.fi/search?q=ud&rls=com.microsoft:fi-FI&ie=UTF-8&oe=U…
Soitonopettajaa emme onnistuneet löytämään. Kannattaa ottaa yhteyttä Maailman musiikin...
Tampereen lainatuimmat lastenkirjat vuonna 2000 löytyvät sivuilta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suoskuva.htm
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suostiet.htm
ja http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suositut.htm
terveisin
Tampereen pääkirjaston lasten ja nuorten osasto
Tuija Mäki
Krokotiili Genan syntymäpäivälaulun (Minä soitan harmonikkaa) säveltäjän Vladimir Šainskin Kogda moi druzja so mnoi (Kun ystävät ovat kanssani) –laulun esitystä tai sanoitusta suomen kielellä ei valitettavasti löytynyt käytettävissämme olevista musiikkitietokannoista eikä muista tiedonlähteistä.
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Satua on kyselty lastenkirjastonhoitajilta, yritetty etsiä sopivalta tuntuvista satukirjoista ja peräänkuulutettu kirjastoväen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta tuloksetta.
Kehitysvamma-alan verkkopalvelu verneri.net-sivuston mukaan INCL-lasten elinikä on tavallisimmin 5-10 vuotta, ja harva elää yli 12-vuotiaaksi. Muuta tietoa eliniästä ei löytynyt.
http://verneri.net/yleis/incl-ja-ncl-taudit
*
Haminan kirjastolla on äänikirjoja tai varsinaisia nettiselaimessa, tablettilaitteilla, älypuhelimilla sekä kannettavilla tietokoneilla ja pöytäkoneilla luettavia e-kirjoja. Mahdollista on myös saada tunnukset Celia-kirjastoon, jonka kautta voi kuunnella kirjoja. Celiaan voi tunnukset saada henkilö, jonka on vaikea lukea lukivaikeuden, vamman tai sairauden aiheuttaman lukemisesteen vuoksi.
Fyysisiä äänikirjoja voidaan toimittaa kirjaston kotipalvelun kautta.
Otatko yhteyttä, tai voit myös pyytää asiakkaan omaista ottamaan yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon: 040-1991 310 tai kirjasto@hamina.fi
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
Itse epäilisin juurikin noita pyyhekumeja tai ns. hajukumeja ja myös joitakin hajustettuja mustekyniä, niissä oli todella vahva tuoksu 1980-luvulla - tuo kukkaistuoksu kuvaa sitä hyvin! Muistan siis saman myös omasta lapsuudestani. Muistan myös että kyniä ja pyyhekumeja vaihdeltiin koulussa.
Lisää muistoja noista hajukumeista löytyy alla olevista linkeistä:
https://www.is.fi/perhe/art-2000006273859.html
https://www.facebook.com/80luku/posts/3287568771283233/
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2013/10/hajukumit
https://ylioppilaslehti.fi/dev/2000/12/tuote-tyttojen-tuoksuva-tilpehooritaivas/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hajukumeista-tuli-aikuisten-naisten-kerailykamaa/794634bf-684c-3eeb-a7e8-...
kysyin asiaa ja ehdotuksia kysymykseenne kirjastonhoitajien valtakunnallisesta palvelusta, ja tällaisia ehdotuksia tuli esille:Suosittelen André Acimanin Kutsu minua nimelläsi jatko-osaa nimeltä Etsi minut, sekä toistaiseksi suomentamatonta The Gentleman From Peru. Kirjoitustyyli ja pitkät soljuvat kuvailut jatkuvat niissä.Mikäli vanhempi jännitys kiinnostaa, niin Daphne Du Maurierin Rebekka on täynnä pitkiä lauseita, jotka pitävät lukijan hyvin otteessaan.Pitkiä, soljuvia virkkeitä on mm. José Saramagon koko tuotannossa sekä Bernardine Evariston romaanissa Tyttö, nainen, toinen.
Tällaista kirjaa ei löytynyt. Etsimäsi teos on varmaankin Perusoikeudet (Werner Söderström lakitieto, 1999; ISBN: 951-670-006-3; toimittajat: Hallberg et al.); Veli-Pekka Viljanen on kirjoittanut siihen mm. luvun Yksityiselämän suoja. Teos löytyy mm. Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai...
Kirkes-kirjastot eivät kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin.
Voit antaa palautetta kirjastoauton aikatauluista alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://kirkes.finna.fi/Feedback/Home
Pirjo Tuomisen Villit vedet teoksesta löytyy tällä hetkellä pääkirjastossa varastokappale ja Rileyn Vaarallinen kirje-teokseen on varauksia 271 kpl:ta.
Juhani, Juhana, Juho ja Juha ovat kaikki Johannes-nimen muotoja, mutta tietoa nimien ensimmäisestä käytöstä en löydä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun kautta voi katsoa väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimipalvelun mukaan ennen vuotta 1900 Juho on ollut etunimenä 15 504 henkilöllä, Juhana 1 435 henkilöllä, Juha 321 henkilöllä ja Juhani 213 henkilöllä.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) kerrotaan nimistä seuraavaa:
Juhani Ahon Juha (1911) on varmaan vahvistanut Juhan suosiota.
Vanhahtavaksi koettu Juhana on saanut entistä enemmän käyttöä 1900-luvun loppupuolelta alkaen…
Seitsemän veljeksen Juhani sekä kirjailija Juhani Aho (...
Hei!Tietokanta Discogsin mukaan saksofonin soittajaksi levyllä on merkitty Seppo 'Parooni' Paakkunainen. Ohessa linkit levyn ja Sepon Discogs-sivuille: Marjatta Pokela - Mörri-Möykyn Suvi | Releases | Discogs Seppo Paakkunainen Discography | Discogs
Kyseessä voisi olla Lucy Diamondin romaani Niin pienestä kiinni (Anything could happen, suom. Eeva Parviainen).Suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja toisen kerran pokkarilaitoksena vuonna 2023.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2550056?sid=5191778456
Pääkaupunkiseudun kirjastoiden kokoelmiin ei kyseistä musiikkikasettia valitettavasti kuulu. Neuvoisin Teitä kääntymään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen joko vierailemalla jossakin Helsingin kirjastossa ja laatimalla virkailijan kanssa kaukopalvelupyynnön tai suoraan verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Kaukopalvelu Suomessa maksaa neljä euroa. Ko äänitettä löytynee ainakin Rovaniemen kirjastosta, tosin vuodelta 1981.
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
