Aiheesta kannattaa etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica), lehtiartikkeliviitteitä tietokannasta Arto ja CD-levyltä Aleksi. Fennicaan ja Artoon on asiakkailla maksuton pääsy kirjastojen internetmikroilta.
Fennicaan pääsee yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi . Sen keskimmäisellä palstalla on toiseksi alimmalla rivillä linkki Fennica. Fennican aloitussivulta valitaan ensin ”haku”, sitten ”yhdistelmähaku”, jolloin näkymässä on kolme vaakalinjaa ikkunoita.
Kirjoita ylimmän linjan ensimmäiseen ikkunaan kaksi hakuehtoa: alkoholi tupakka. Valitse toiseen ikkunaan vaihtoehto ”mikä tahansa” (se vastaa Boolen logiikassa tai-operaattoria, joka laajentaa hakua kattamaan molemmat vaihtoehdot). Kirjoita keskimmäisen...
Tällaisista käytännön käännösongelmista voi kysyä neuvoa esim. tällaiselta internetsivustolta:
Via - kääntäjien yhteydenpitokanava ja keskustelulista
http://www.lexitec.fi/via.html
Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolla on omat kotisivunsa, joilta löytyy ohjeistusta kääntämiseen:
http://www.sktl.fi/fi_infopiste.html
Hei!
Huczynskin kirja ‘Organizational Behaviour - an introductory’ ei ole ilmestynyt suomeksi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista englanninkielisen laitoksen 6. painos näyttää tällä hetkellä olevan lainassa, mutta neljättä ja viidettä painosta löytyy hyllystä.
Tarkista tilanne oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin?/Xhuczynski+organizational&searchscope=…
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen kirjasta oheisen linkin kautta. Voit myös soittaa kirjastoon (vaikkapa Pasilaan, puh. 31085001) ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Kirja toimitetaan valitsemaasi kirjaston toimipisteeseen. Varauksen hinta on 50 senttiä.
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-...
Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253)
Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten...
Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta.
https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1
Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.
Kyseessä on todennäköisesti Britt G. Hallqvistin Pikku Perttulin pulmat (Fiffelin får göra allt 1966, suom. 1968).
Lähteet ja lisätietoa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab50be9-c60c-4bb5-853a-3…
https://www.biblioteken.fi/fraga/letar-efter-tva-barnbocker-fran?langua…
https://www.tradera.com/en/item/341216/542948848/britt-g-hallqvist-fiff…
Parsley, Bonnie M.: Valinta on sinun:henkisen kasvun opas nuorille, ilmestynyt 2002.
Pääskysaari, Jenni: Kompassi, Jennin kirja sinulle, ilmestynyt 2002.
Vuonna 1999 on ilmestynyt Marjo Aaltosen toimittama Nuoren aika, jossa käsitellään esim. elämänhallintaa ja psyykkistä ja persoonallisuuden kehitystä nuorison näkökulmasta.
Kirjojen saatavuutta voit tiedustella joko kirjastostasi tai pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohausta sivulla http://www.helmet.fi. HelMet-sivulta voit myös hakea lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta laittamalla sanahaun aiheeksi esim. elämänhallinta.
Olisiko kyseessä Vesa Luukkosen kirjat Niinisaareen ( vuodelta 2006) ja Omalla konnulla (vuodelta 2008). Kirjat kertovat itäisen Savon asuttamisesta 1400-luvulla, jolloin Karjalasta tultiin lähes asumattomiin korpiin kalastamaan ja metsästämään. Kirjat ovat Punkaharjulaisen Kirja-Pakarin kustantamia
Kesälaina-aikoja ei Helsingin kirjastoissa tosiaan enää ole. Eräpäivä määrittyy samalla tavoin kuin talvellakin. Saamasi eri laina-ajat johtuvat siitä, että joidenkin kirjastojen remonttien takia laina-ajat ovat näiden kirjastojen aineistolla tavallista pidempiä. Myös kesätauolla olevien kirjastoautojen kokoelmilla on normaalia pidemmät laina-ajat.
Kannelmäen kirjasto avattiin vastikään remontin jälkeen. Käpylän kirjasto suljetaan vuodeksi 1.7. alkaen, ja Oulunkylän kirjaston remontti sulkee noin neljäksi kuukaudeksi 19.7. alkaen. Kirjastoautot eivät kierrä juhannuksesta elokuun alkuun. Kaikki nämä vaikuttavat laina-aikoihin. Myös näistä kirjastoista varauksina tullut aineisto on saanut siis ”epänormaalin” laina-ajan. Samat syyt voivat...
Tietoa Hollannin ruokakulttuurista suomeksi näyttää tosiaan olevan erittäin vähän. Löysin vain yhden lehtiartikkelin ja kaksi kirjaa: Hollantilaista ruokakulttuuria, Leena Löyttyniemi, Kotitalous, 1995, 10, 52-53// Rydelius, Ellen: Herkkupaloja kahdeksasta maasta, 1957// Kultainen keittokirja OSA: 3 : Ruoka- ja keittotieto 1 : A - Maiti, WSOY, 1988.
Kirjojen ja lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi. Lisäksi sinun kannattaa katsoa kattavista matkaoppaista, mitä niissä sanotaan maan ruokakulttuurista. Vinkkinä se, että Alankomaat on suuri juustojen vientimaa.
Voit myös ottaa yhteyttä Haaga-Helian kirjastoon, jossa on ravintola-alan koulutukseen liittyvää kirjallisuutta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto-ja-...
Saksalaiselta Ulrich Schafferilta on suomennettu 12 runoteosta vuosina 1988 - 1995. Tiedot suomennetuista teoksista löytyvät Kansallisbibliografia Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastot myyvät kirjoja kokoelmistaan vain poistomyyntien yhteydessä. Schafferin teoksia on useissa Suomen kirjastoissa, joten voitte tilata niitä kaukolainaan omaan lähikirjastoonne sitten kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
Mikäli haluatte ostaa kirjat omaksi, kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Varsinkin nettiantikvariaateissa asiointi on helppoa.
Poliisin vastuullisuusraportti vuodelta 2021 mainitsee eräänä poliisin tavoitteena sukupuolten tasa-arvon. Naisten osuus poliisikoulutukseen hakijoista on kasvanut. Liitetaulukko 4. sivulla 20 esittää Poliisin henkilöstön sukupuolijakaumaa ja keski-ikää 2012–2021. Tämän tilaston mukaan naisten määrä päällikkö- ja päällystotehtävissä on hiljalleen noussut vuosittain. Taulukko ei kuitenkaan erittele tarkemmin virkanimikkeitä.
https://poliisi.fi/documents/25235045/28127375/Poliisin-vastuullisuusra…
Naisia poliisin johtotehtävissä on käsitelty Kaisa-Mari Konun opinnäytetyössä. Sekään ei sisällä tarkempia lukuja virkanimikkeen mukaan. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/755752/ON_Konu.pdf?sequen…
Poliisihallituksen julkaisusarjassa...
Aurora Karamzinin elämästä on tosiaan kirjoitettu paljon. 2000-luvulla on julkaistu kaksi laajempaa elämäkertaa: Eeva Hurskaisen Aurora Karamzin: Pietarin hovista köyhien auttajaksi (Kirjapaja 2002) sekä Espoon kaupunginmuseon julkaisema Aurora Karamzin: aristokratian elämää (Otava, 2006). Jälkimmäisessä teoksessa on useita asiantuntija-artikkeleita, joissa tarkastellaan Karamzinin elämää laajasti eri näkökulmista.
Tapio Suomisen elokuva Miljardi vuotta ennen maailmanloppua (1985) on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. Alla olevasta linkistä näet listan katselupisteistä.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/details/program/22722371
John Dickson Carr'n ja Carter Dicksonin kirjoja on suomennettu laajalti. Wikipedian lista: John Dickson Carr/Carter DicksonThe house in Goblin Wood löytyy suomennettuna kokoelmasta nimeltä Mahdottomat murhat.Mainitsemiasi Derek Howe Smithin kirjoja ei löydy suomennettuina.
Leo Bassista löytyy lähinnä artikkelitietoa:
- Saariluoma, Jaakko on kirjoittanut artikkelin Teatterin uudelleen arviointi : Leo Bassille tärkeintä on suora kontakti. JULKAISUSSA: Teatteri. - 55 (2000) : 8, 37-38
-Arkimies, Kirsikka taas artikkelin Anarkistikoomikko paljastaa salaisimmatkin vietit
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) : 5, s. 33
-Kanto, Anneli: Verenhimoiset viettimme : Leo Bassi villitsi yleisönsä pysäyttämään liikenteen
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) ; 5 ; 20-21
-Haapanen, Irmeli: Leo Bassi vaalii klovnin anarkistisuutta JULKAISUSSA Turun sanomat 1999-08-12
Teatteri-lehteä säilytetään seuraavissa kirjastoissa:
Itäkeskuksen kirjasto: Kuluva + 5 edellistä vuotta...
