Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Valitettavasti kysymäsi lehti ei ole Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa vaan se kuuluu Kemin sarjakuvakeskuksen kirjastoon. Sarjakuvakirjaston aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä siten, että he ovat itse tulleet paikan päälle etsimään tarvitsemaansa tietoa (sarjakuvakirjastossa ei ole omaa henkilökuntaa). Tällä hetkellä tämäkään ei onnistu, sillä kirjasto on vastikään muuttanut ja kokoelma on vielä järjestelemättä.
Huomasin kuitenkin, että kyseinen lehti on myös Kuopion Varastokirjastossa. Jos otat yhteyttä lähimpään kirjastoosi niin sitä kautta lehden voisi tilata kaukolainaan tai pyytää Helakisan kirjoituksesta kopion.
Merivuokko-sarja on alansa klassikko ja on kokonaisuudessaan lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa. Emme ole poistamassa sitä. Pikaisella haulla sarjaa ei näyttänyt olevan myynnissä antikvariaateissa mutta huuto.netissä on joitakin osia ollut myynnissä ja hinnat olleet melko korkeita.
Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä
teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni
The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782
Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä:
Tekijä Ylimartimo, Sisko
Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli
Aikakauslehti Taito
ISSN1235-6875
Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21
Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät.
Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla...
Kirjailija ja kustantamo ovat vielä pitäneet nimimerkin ainoana henkilötietona. Hannaleena Viima on Minervan mukaan: "Hannaleena Viima on nimimerkki, joka on tottunut liikkumaan vallan ja kirjallisuuden käytävillä. Hän on seurannut hyvin läheltä suomalaista bisnesmaailmaa, ja moni huippupoliitikko kuuluu hänen laajaan tuttavapiiriinsä. Hannaleena Viima todella tietää mistä kirjoittaa." http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?selaa=v&kirjailija=493
Kenties kirjailija vielä joskus paljastaa oikean nimensä.
Tallennetuissa ja kirjoihinkin paineituissa kansanlauluissa löytyy sekä naisten että miesten tekemiä eroottisia lyriikoita. Naisten laulamia eroottisia lauluja arkistoäänitteiltä cd-levylle on julkaissut ainakin Juminkeko ry albumilla Sandra Remsujeva: Vienan kansan lauluja. (JUMCD3.) Nyky-etnomuusikoiden tulkintoja on julkaissut ainakin Kansanmusiikki-instituutti levyllä Duo Pimperot: Piika huusi pinkotinta, laulajina Heidi Camus ja Maija Kauhanen (KICD136). Uudemmassa populaarimusiikissa on myös naisten sanoittamia eroottisia lauluja, vaikea sanoa kuulematta, ovatko ne samaa genreä kuin "isojen poikien laulut" ja vastaavat. Tässä ainakin yksi tutustumisen arvoinen albumi:
Pyylampi, L., Pyylampi, L. & Hänninen, S. 2013. Silitä vielä...
Hei vain,
Kävin läpi netissä olevia antikvaarisia kirjakauppoja, eikä kirjaa löytynyt niistäkään.
Antikvariaatit ottavat vastaan puutelistoja. Jos haluamasi kirja löytyy, antikvariaatti ottaa yhteyttä. Voit esimerkiksi täyttää antikka.netin puutelistan täällä: http://www.antikka.net/puutelista.asp
Muita divareita:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
Noissa kaikissa nettidivareissa on mukana useampia kauppiaita.
Onnea etsintään!
Tarkoitatko oravien merkitsemistä samaan tapaan kuin esim. liito-oravia on pyydystetty ja pannoitettu kartoitusta varten? Tällainen toiminta on luvanvaraista toimintaa. Alla linkki yhteen tutkimusraporttiin Espoosta vuodelta 2013:
http://www.esbo.fi/download/noname/%7B18D1133A-AAD5-413C-98F8-D3D778326…
Luonnonvaraisen eläimen saa ottaa kiinni tilapäisesti, kun se tarvitsee apua, mutta apua tarvitsemattoman kiinniottaminen saattaa myös olla luvanvaraista.
Tarkempia tietoja voisit kysellä vaikkapa Suomen luonnonsuojeluliitosta:
https://www.sll.fi/
Hei!
Voit varata ajan digitointia varten soittamalla musiikkiosaston puhelinnumeroon (040 632 3207). Tällä hetkellä digitointiin ei ole suurta jonoa joten ajan saa aika nopeasti. Kannattaa ottaa kirjastokortti esille varausta tehdessä sillä kirjastokortin numero kirjataan varauksen yhteyteen. Puhelimessa saat tarkemmat ohjeet mitä sinun pitää ottaa mukaasi tullessasi digitoimaan (riippuu siitä mitä digitoit, paikan päällä saa alkuopastuksen tarvittaessa).
Shōgia eli japanilaista shakkia käsittelevässä Wikipedian artikkelissa kerrotaan näin: Shōgissa on monenlaisia puolustusasetelmia eli linnoituksia, joissa muut nappulat ryhmitellään suojaamaan kuningasta.
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton...
Muistellut säkeet ovat Mirjami Lähteenkorvan runosta Kaadettu raita, joka alun perin ilmestyi hänen viimeiseksi jääneessä kokoelmassaan Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968).
Rovaniemen kirjastossa on kirjoille pääasiallinen laina-aika neljä viikkoa, musiikkiaineistolle kaksi viikkoa ja videoille ja dvd-levyille viikko. Uusille aineistoille laina-aika lyhenee, nopeakiertoaika on kirjoille kaksi viikkoa, musiikkiaineistoille (esim. cd-levyt) viikko ja dvd-levyille ja videoille kaksi päivää.
Temppelin nimi on Dalada Maligawa eli Temple of the Tooth, "Buddhan hampaan temppeli". Tietoa temppelistä löytyy internetistä mm. osoitteesta http://www.connectedtraveler.com/kandy.html/ . Tietoa löytyy myös matkaoppaista esim. Insight Guidesin Sri Lanka.
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
