Tässä joitakin ehdotuksia tekijän mukaan :
Airaksinen, Jaana : päähenkilö Eva Raulo, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sairaksinen%20eva%20raulo__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Bruun, Staffan : päähenkilö Burt Kobbat, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sburt%20kobbat__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hiltunen, Pekka : päähenkilö Lia Pajala, graafikko
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shiltunen%20lia__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Katajisto, Janne : päähenkilö ”Äijä”, nuorisotyöntekijä
http://haku.helmet.fi/iii/...
Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Ns. suhu-s:ää ei ole poistettu suomen aakkosista, vaan š kuuluu nykysuomen aakkostoon. Suomen aakkosissa ei ole ollut omaa kirjainmerkkiä (ŋ) äng-äänteelle, vaan se on kirjoitettu nk/ng.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Agricolasta nykykieleen. 1994
Kielitoimiston ohjepankki http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/60
Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom).
Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista.
Erilaisista fobia -listauksista emme löytäneet mainintoja kyseisistä peloista.
Laiskiaspelosta (eng. sloth phobia) löytyy kyllä keskustelua internetissä. Pelosta on kysytty englanninkielisellä Answers.com –sivustolla. Vastauksessa todetaan, että laiskiaispelolle ei ole erityistä termiä. Pelko kuuluu yleisesti eläinfobian alaisuuteen.
Heiluvien esineiden pelosta (eng. swing phobia) löytyy myös keskustelua internetissä. Ilmeisesti tällekään fobialle ei ole erityistä termiä.
Kysymäsi aapinen on nimeltään Lasten oma aapinen. Tekijät ovat Somerkivi, Tynell ja Airola.
O-kirjain sivun tekstit menevät näin :
Ollin laiva
Laivan nimi on Oiva.
Oiva on Ollin laiva.
Teksti menee näin kirjan 5. painoksessa, joka on ilmestynyt 1962.
Kuopion kaupunginkirjaston Salli-tietokannan tarkennetulla haulla voi eri asiasanoja yhdistelemällä etsiä tällaista kirjallisuutta. Esimerkiksi laittamalla asiasanoiksi ”kirjallisuudentutkimus” ja ”romaanit” saadaan lista, jossa on 37 eri teosta. Tai käyttämällä asiasanoja ”romaanit” ja ”sisällönanalyysi” saadaan 8 teosta, jotka kuvaavat kunkin kirjailijan henkilökuvausta ja teemoja. Muita mahdollisia asiasanoja voisi olla esimerkiksi ”teemat”, ”tulkinta”, ”henkilökuvaus” tai ”maailmankuva”. Seuraavista teoksista voisi olla apua:
Nevala, Maria-Liisa, Kianto: Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja (1986);
Alanko, Anna-Liisa:Kotiveräjällä: Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet (2007);
Antti Arnkil, Olli Sinivaara (toim.)....
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille....
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin...
Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa."
Kyseinen katkelma löytyy Flaubertin romaanin ”Rouva Bovary” (WSOY, 2005) luvusta 12 sivulta 202. Suomentaja Anna-Maija Viitanen on sepitellyt sen suomeksi seuraavasti: ”meidän puheemme on kuin säröilevä soittopeli, jonka räminällä saamme karhut tanssimaan, kun haluaisimme hellyttää tähdet”. Romaani löytyy myös Eino Palolan suomennoksena. Jos haluat mieluummin katkelman mieluummin Palolan vanhempana suomennoksena, voin tarvittaessa senkin etsiä. Viitasen suomennos on kuitenkin uudempi.
Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-...
Taiteilijamatrikkeleista ei löydy Alanko-nimistä taiteilijaa, jonka etunimi alkaa W-kirjaimella. Joillakin sivustoilla arvellaan, että kyseessä voisi olla Viljo Alanko, mutta enempää tietoa hänestä ei valitettavasti ole saatavissa. Googlettamalla W. Alangon nimellä löydät joitakin kuvia hänen töistään.
Netin myyntipalstoilla on ollut myynnissä W. Alangon töitä. Hinnat näyttävät vaihdelleen vajaasta sadasta eurosta muutamaan sataan euroon.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijaan, taidevälittäjään, joka pystyy kertomaan, kenen työstä on kyse ja arvioimaan teoksen arvon.
