Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan...
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Turun Sanomien artikkeli 17.12. 2007 kertoo kustantamo ntamon toiminnasta
http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-12-17,104:5:50…:
Juri Nummelinin kirjoittamasta artikkelista selviää mm., että
ntamon kirjoja valmistetaan yksi tai useampia kappaleita sen mukaisesti kuin kirjaa Internetin kautta tilataan. Amerikkalainen digipaino Lulu.com painaa kirjan tilauksesta ja lähettää lukijalle. Edes tekijä ei saa ilmaiskappaleita. Kustantaja ei myöskään kierrä messuilla esittelemässä ja myymässä kirjoja eikä lähetä niistä mainoksia. Kyse on kulujen leikkaamisesta, ntamon verkkosivutkin on tehty ilmaisella blogipohjalla.
Vuonna 1878 säädetyn ensimmäisen asevelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen mies oli asevelvollinen vuodesta 1881 lähtien. 1901 kansallinen asevelvollisuus lakkautettiin ja keisari vahvisti Suomelle uuden valtakunnallisen asevelvollisuuslain. Lainsäädäntö mahdollisti Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamisen ja suomalaisten sotilaiden sijoittamiseen minne tahansa Venäjän valtakunnassa. Lain toiminta jäi hyvin lyhyeksi. Valtakunnallinen lainsäädäntö aiheutti passiivista vastarintaa, laajoja kutsuntalakkoja ja eri puolilla maata kerättiin lakia vastustavia adresseja. Vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen lakkautettiinkin 1905 keisarin manifestilla.
Vuoden 1901 valtakunnallisen lain mukaan "Valtaistuimen ja Isänmaan...
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
Hei!
Runo on nimeltään Elin sittenkin. Sen on kirjoittanut Juha Mannerkorpi ja löytyy mm. teoksesta: Juha Mannerkorpi Runot 1945-1954. Helsinki, Otava.
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy englanniksi käännettyä rikoskirjallisuutta seuraavasti:
Joensuu, Matti Yrjänä, Harjunpaa and the stone murders. 1986 [Harjunpää ja poliisin poika]
Joensuu, Matti Yrjänä, The priest of evil. 2006 [Harjunpää ja pahan pappi]
Joensuu, Matti Yrjänä, To steal her love. 2008 [Harjunpää ja rakkauden nälkä]
Nykänen, Harri, Raid and the blackest sheep. 2010 [Raid ja mustempi lammas]
Sariola, Mauri, The Helsinki affair. 1970 [Lavean tien laki]
Sariola, Mauri, The Torvick affair. 1972 [Punaisen kukon laulu]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : against the wall. 2009 [Selkä seinää vasten]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : vengeance. 2010 [Prikaatin kosto]
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.helmet.fi voit tehdä haun teoksen aiheella ja kirjoittaa hakusanaksi asp. Näin löydät suomen kielellä esimerkiksi teokset:
- Peltomäki: CGI- ja ASP -ohjelmointi. Jyväskylä : Teknolit, 2000.
- Wille: Active server pages trainer : tietokantaohjelmointi internetissä. Helsinki : Edita & IT Press, 2000.
Hakusanalla asp.net löydät esimerkiksi teokset:
- Inkinen: ASP.NET. Jyväskylä : Docendo, 2003.
- Martin & Tomson: ASP.Net. Helsinki : Edita & IT Press, 2002.
Netistä löydät hyvät suomenkieliset perusohjeet ASP-ohjelmoinnista sivulta http://www.internetix.fi/atk-tuki/opinnot/asp/ . Englannin kielellä hyvät ohjeet löytyvät sivulta http://www.asp.net/Tutorials/quickstart.aspx .
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
Suomen laki I -kirjan alussa annetaan "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa". Kohta yhdeksän kuuluu seuraavasti:" Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ .Kirjoita hakuruutuun sanat suomen laki 1 ja hae. Uusin painos on viimeisenä. Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla linkkiä. Kirja näyttää olevan käsikirjastossa mm. Kallion, Itäkeskuksen, Arabianrannan, Jakomäen, Etelä-Haagan, Kallion ja Herttoniemen kirjastoissa, joissa voit käydä sitä tutkimassa. Lainattavia kappaleita on useita, mutta ne kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää...
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
Kupittaan Saven tuotteiden tunnistaminen on hankalaa, sillä he eivät käyttäneet vuosileimoja. Massaleimoja on ollut heilläkin käytössä, mutta 1950-luvulla Marjukka Pääkkönen-Paasivirran aikakaudella vakiintui käytännöksi merkitä tuotteet tussisigneerauksella: Made in Finland + esineen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet.
Kuvissa näkyvä maljakko voi hyvinkin olla Kupittaan Saven tuotantoa. Teoksessa "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" on listaus käytetyistä signeerauksista. RS näyttää olevan Raili Suvannon signeeraus eli hän on maljakon suunnittelija. Maalarin nimikirjainta M ei löytynyt kirjan listasta.
Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) Helmet kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/...
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista.
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
En ole laintulkinnan ammattilainen, mutta sanoisin että ei voi. Kyseisen lain (Valmiuslaki 1552/2011) voi käydä itse lukemassa Finlex-palvelussa. Ymmärtäisin että valtio voi ottaa -korvausta vastaan- käyttöönsä Suomessa asuvan ulkomaisia omistuksia tai valuuttaa, kts. pykälä 15.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että Lentiira-nimen alkuosaan sisältyy karjalainen miehennimi Melenti. Nimen loppuosassa on sama aines kuin Vienan murteiden sanoissa vatiera ’majapaikka, asunto’ (vrt. venäjän kvartira) ja karantiera ’puutavaran tarkastus- ja lajittelupaikka’. Iivantiiran alkuosaan puolestaan sisältyy karjalainen miehennimi Iiva, Iivana ja loppuosan selitys on sama kuin Lentiirassa. Iivantiiran nimi on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kirjastoapulaiseksi ei enää valmistuta lainkaan. Sen sijaan voit opiskella kirjastovirkailijaksi,tradenomiksi tai kirjastonhoitajaksi.
Kirjastovirkailijaksi voi valmistua oppisopimuksen kautta. Opiskelu koostuu silloin yhdistetystä työssäoppimisesta ( n. 80 % ) ja teoriaopetuksesta ( n. 20 %) jossain ammattioppilaitoksessa. Esim. Keravalla ja Valkeakoskella on tämä mahdollisuus. Opiskelua varten tarvitset ensin työpaikan,joka on valmis ottamaan sinut ops-työsuhteeseen. Tämä paikka sinun on hankittava itse.
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä."
