Kysyin asiaa fiksummalta kollegalta. Tässä vastaus:
Sellon musiikkihuoneet ovat varattavissa Varaamossa osoitteessa:
varaamo.espoo.fi
Löydät Sellon musiikkihuoneet esim. haulla "Sellon kirjasto".
Sellon kirjaston musiikkistudio
https://varaamo.espoo.fi/resources/avh5vyzqvmya
Löydät Varaamosta tilojen yhteydestä tarkemmat tiedot ja kuvaukset sekä tiedot laitteista, soittimista ja tekniikasta.
Tässä joitakin yleisiä tietoja musiikkistudion käytöstä. Varaamossa on lisää tietoa ehdoista ja käyttösäännöistä:
Musiikkistudion käyttö
1. Päästäksesi varaamaasi tilaan tarvitset kirjastokortin (lainausoikeudella) ja voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ilmoittaudu asiakaspalvelupisteellä.
2. Musiikkistudion ikäraja on 15...
Etsimääsi tietoa on todellakin vaikea löytää. Lisätietoja tarvitaan, sillä käytössä olevat tietokannat (mm. yleisten ja korkeakoulujen tietokannat, artikkelitietokannat)ja hakupalvelut (Internet) eivät näillä tiedoilla anna tyydyttävää tulosta. Mistä olet mainitsemasi tiedot saanut? Ehkä sieltä saisi jotain asiaa valaisevaa. Onko kyseessä varmasti väitöskirja? Missä maassa, millä kielellä tehty? Olisiko missään mitään tiedonmurusta, joka voisi helpottaa etsintää? Jos väitöskirjan nimessä on sanat "oppinut puhumaan", väitän, että olisin löytänyt sen.
Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
On olemassa pieni julkaisu nimeltä Biologiset lisäaineet ja lisäaineet klosmetiikan palveluksessa, kirjoittanut Aija Luoma. Kirja on mm lainattavana kirjastoista
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy 63 nimekettä espanjankielistä jännityskirjallisuutta. Pääosin teokset ovat alunperin espanjankielisiä, jotkut on käännetty esimerkiksi ranskasta tai englannista. Löydät teokset Vaski-kirjastojen haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan jännityskirjallisuus ja rajaamalla hakutuloksen sitten sivun oikeasta laidasta löytyvällä kielirajoittimella espanjankielisiin. Voit tilata haluamasi teoksia omaan lähikirjastoosi.
Vaski https://vaski.finna.fi/
Viestistäsi oli ilmeisesti unohtunut kysymys kokonaan, tai ainakaan se ei jostain syystä näy täällä. Lähettäisitkö uuden viestin jossa myös kysymys näkyisi.
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Valitettavasti melko vähän.Jukka Petäjän haastattelu "Sirpa Mäkelä: Historia ei ole pikajuna, joka vie suoraan nykyisyyteen" löytyy Helsingin Sanomista 17.1.1991. Nettilinkki on vain tilaajille avoin. Linkki:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003040631.htmlTurun Sanomista taas löytyy kirja-arvostelu Henriette ja vallan varjot teoksesta. Linkki:https://www.ts.fi/kulttuuri/1074075740Kustantamosta voisi kysyä lisätietoja. Linkki https://www.tammi.fi/yhteystiedot/
Kirja nimeltä Energia yhteiskunnassa / Heikki Lehto, Tapani Luoma, julk. Kirjayhtymä, Helsinki, 1998, 5. uudistettu painos, 48 sivua, näyttäsi olevan aiheesta sopiva tietopaketti. Kirjassa on käsitelty mm. lyhyesti eri energiamuotoja sekä niiden etuja ja haittoja. Kirja löytyy useimmista kirjastoista kuten monihaku http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoittaa.
Kaija Saariahon säveltämän laulun taustalla oleva Gunnar Björlingin runo "Du gick, flög" ei valitettavasti löytynyt kaupunginkirjaston kokoelmista.
Svenska litteratursällskapetilla ei myöskään ollut tietoa tämä runon alkuperästä, mutta sieltä ehdotettiin yhteydenottoa turkulaiseen Björling-asiantuntijaan,
Fredrik Hertzbergiin(fredik.hertzberg@abo.fi).
(Fredrik Hertzberg on mm. kirjoittanut artikkelin
"Poesi är det som kan översättas : Björling på engelska"
Artikkeli löytyy julkaisusta Sidor av samma sak? : sex uppsatser om översättning. - [Åbo] : Åbo akademi, 1999. ISBN 952-12-0482-6, s. 81-92)
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta asiaa luvattiin tiedustella Kaija Saariaholta. Otan yhteyttä sinuun uudelleen, jos säveltäjä vielä muistaa...
Sateentekijää löytyy VHS-kasettina mm. Tampereen, Turun ja Rovaniemen seudun yleisistä kirjastoista. DVD-levynä sitä ei tosiaan löydy mistään. HelMet-kirjastoissa ollut VHS-kasetti on jäänyt palauttamatta. Viestitän asian eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Elokuviahan ei voi kirjastoon ostaa kaupasta, vaan ne on ostettava sellaiselta tarjoajalta, joka on huolehtinut siitä että kyseisellä elokuvalla on lainausoikeudet. Näistä oikeuksista kirjastot joutuvat maksamaan hyvästi; emme siis saa elokuvia samaan hintaan kuin yksityishenkilö niitä ostaa kaupasta.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Rahojen arvoon vaikuttaa suuresti se, missä kunnossa ne ovat. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot: Arviointipuhelin-numeromme: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
