Lindeqvist oli toistakymmentä vuotta kaupunginvaltuutettuna Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hän oli vuosina 1900-03.
Lähteet:
Kuka kukin on 1909
Kuka kukin oli : henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista
Kollega ehdotti Michael Cunninghamin Tunnit-romaanista tehtyä elokuvaa. Esimerkiksi Kavin sivuilla on tietoa elokuvasta:
https://kavi.fi/fi/elokuva/1105338-tunnit
(Elokuvan nimi ei ole valitettavasti selvinnyt, mutta kysyn sitä vielä kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Vai tunnistaisiko joku lukijoista elokuvan?)
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Nalle Puh on portugaliksi Ursinho Puff ja latviaksi Vinnijs Pûks. Tieto löytyy nettisivulta https://www.lavasurfer.com/pooh-faq9.html , kohdasta Answer #87.
Jos Sinulla jo on Celian ja Pratsamin tunnukset, voit ottaa yhteyttä suoraan Celian asiakaspalveluun. Tavoitat asiakaspalvelumme sähköpostilla palvelut@celia.fi, chatissä arkipäivisin pääsääntöisesti klo 9–14 verkkosivuillamme Celia.fi ja Celianet.fi, puhelimella numerosta 0295 333 050 (ma–to klo 9–11) Jos Sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit saada ne Omenan kirjastosta ja samalla neuvoja palvelun käyttöönottoon.
Englanninkielistä materiaalia aiheesta on vaikea löytää. Seuraava teos käsittelee Suomen 1860-luvun nälkävuosia ja tartuntatauteja Suomessa. Turpeinen, Oiva; Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868. Helsinki : SHS, 1986.
1800-luvun sosiaalihistoriaa Helsigissä (asiasanana myös taudit):
Narinkka. 1993 / [toimitus = redaktion = editing: Leena Saarela, Sinikka Vainio ja Päivikki Kallio]. [Helsinki] : Helsingin kaupunginmuseo, 1993.
Tautien historiaa:
Vuorinen, Heikki S.; Tautinen historia / Heikki S. Vuorinen. Tampere : Vastapaino, 2002. (Tautien ja epidemioiden vaiheet myös Suomessa)
Katso Arno Forsiuksen kirjoittamat artikkelit lääketieteen historiasta !!!
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html (Pääsivu)
Esim. Tuberkuloosi...
Laila Hietamiehen Kallis kotimaa -romaanin lyhyen kuvauksen voi lukea esimerkiksi Suomalaisen kirjakaupaun verkkosivuilta osoittesta http://www.suomalainen.com/sk ja kirjoittamalla hakuruutuun Laila Hietamies. Tällöin saa näkyviin hänen teosluettelonsa, josta myös kyseinen kirja löytyy.
Yleisesti kirjailijoita - ja teoksia voi hakea monista internet-lähteistä. Linkkikirjastoon ja Makupaloihin, jotka ovat yleishakemistoja, on koottu myös kirjallisuusaiheisia sivustoja. Linkit näihin hakemistoihin löytyvät muun muassa Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi kohdasta Tiedonhaku. Samalta sivulta kohdasta Kirjaston erikoissivustot löytyy myös linkki Helsingin kaupunginkirjaston laatimaan Sanojen aikaan, joka esittelee...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Lehtipisteen palvelusta osoitteesta www.lehtipiste.fi voi tarkistaa lehtien myyntipaikat. Kirjoita etsimäsi lehden nimi pikahakukenttään oikealla ylhäällä ja sitten voit etsiä sinulle lähintä myyntipistettä postinumerolla tai paikkakunnalla.
Hakujen tallentamisen mahdollistava nappi on aika huomaamaton. Tee haluamasi haku ja klikkaa sitten hakukentän tasolla äärimmäisenä oikealla olevaa nappia ”Tallenna”. Sen jälkeen tekemäsi haun pitäisi löytyä omien tietojen kohdasta ”Tallennetut haut”.
Tietokone ilmoittaa tästä Orhan Pamukin kirjasta olevan uusimisia liikaa.Sinun on muodollisesti palautettava kirja lähimpään kirjastopisteeseemme, minkä jälkeen voit kyllä lainata sen uudestaan, sillä siitä ei ole tällä hetkellä muiden kirjastonkäyttäjien varauksia.
Mahtaisiko kyse olla Docencon Photoshop-kirjoista? Tällä kustantamolla on useita Photoshop-ohjelmistoon liittyviä kirjoja, joita voi tilata suoraan kustantan sivujen kautta (www.docendo.fi) sekä kirjakaupoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu.
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Valitettavasti kyseistä nuottia ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista. Kyseistä nuottia ei löydy myöskään yliopistojen kirjastoista, joten veikkaan, ettei nuottia ole julkaistu kaupallisessa muodossa ollenkaan.
Hei!
Ilmeisesti olit saanut uusittua lainasi, luin viestisi vasta nyt. Ainahan sitä voi selitellä, mutta meitä on kaksi vastaajaa, ja satuimme molemmat olemaan ulkomailla, joten vastauksesi viipyi.
Jos uusinta netin kautta ei onnistu, on syy tosiaan joku näistä:
1) Teos on jo uusittu 3 kertaa. Silloin edellytämme, että materiaali käytetään täällä kirjastossa.
2) Jos sinulla on sakkoja tai olet lainauskiellossa.
3) Jos materiaalin on varauksia.
Kiitoksia kyselystäsi ja hyvää jatkoa:
Olli Mäkinen
informaatikko
Vaasan kaupunginkirjasto
Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
