Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Marita Hauhian itsensä kirjoittaman suppean henkilöhistorian, sekä taydellisen bibliografian löydät Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta ainakaan vielä ei vastausta ole löytynyt.
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen kunniakonsulaatin puoleen Surinaminssa. Yhteystiedot https://um.fi/edustusto/-/asset_publisher/jFjiVZHMnmgv/contactInfoOrganization/id/118591
Mahdollisesti myös Ulkoasiainministeriö voisi auttaa. Yhteystiedot https://um.fi/yhteystiedot
Hakukoneet.fi-sivustoa on päivitetty viimeksi vuonna 2015, ja osa sillä tarjotuista linkeistä ei ole enää ajan tasalla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toimii nykyisin osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy tuon vanhan kirjastot.fi/tietopalvelu-osoitteen sijaan.
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Valitettavasti melko vähän.Jukka Petäjän haastattelu "Sirpa Mäkelä: Historia ei ole pikajuna, joka vie suoraan nykyisyyteen" löytyy Helsingin Sanomista 17.1.1991. Nettilinkki on vain tilaajille avoin. Linkki:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003040631.htmlTurun Sanomista taas löytyy kirja-arvostelu Henriette ja vallan varjot teoksesta. Linkki:https://www.ts.fi/kulttuuri/1074075740Kustantamosta voisi kysyä lisätietoja. Linkki https://www.tammi.fi/yhteystiedot/
Ronald Erle Grainerin säveltämä Maigret Theme on suomennettu nimellä "Mies Ja Piippu". (Sanoittajana Saukki, sovitus Esko Linnavalli.) Laulua on esittänyt ainakin Helena Siltala. Myös Esko Könönen on levyttänyt kappaleen, Maigret Theme nimisenä. Kappaleen hanurinuottia ei löydy mistään saatavilla olevista nuottihakemistoista eikä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta. Myös maakuntakirjastojen sekä Sibelius-Akatemian tietokannat on tarkistettu. Kappale voi tietenkin löytyä jostakin vanhasta nuottikokoelmasta, joka on hankittu kirjastojen kokoelmiin ennen kuin yksittäisten kappaleiden vieminen aineistorekistereihin aloitettiin. Olemme käyneet läpi paikalla olevan hanurinuottikokoelmamme, eikä kappaletta valitettavasti löydy.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Tuurin Kylmien kyytimies on pikapuoliin tulossa lainattavaksi Helmet-kirjastoihin. Varauksen voi tehdä vasta kun tiedot äänikirjasta ja kirjastoista näkyvät Helmetistä. Ennakkoon varausta ei voi tehdä.
Helmetiä (www.helmet.fi) kannattaa seurata ja tehdä varaus kun tiedot sinne illmestyvät. Varauksen voi tehdä itse Helmetin kautta kirjastokortin ja pin-koodin avulla tai pyytää kirjastossa tai puhelimitse henkilökuntaa sen tekemään.
Hei! Vantaan alueella ompelukoneiden ja ja saumureiden huoltoa tekevät esim. yritys Suomen Ompelukone, yhteystiedot löytyvät osoitteesta suomenompelukone.fi/vantaa sekä Ompeluilo ompelukoneliike, yhteystiedot löytyvät osoitteesta ompeluilo.fi/vantaa.
TraFi ilmailu ohjaa ja valvoo turvatarkastuksia Suomen lentoasemilla. Säännölliset turvatarkastuksen aloitettiin vuonna 1975, mutta niitä kiristettiin vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen.
http://informationservice.civilaviationauthority.fi/matkustajienturva
Ilmailulain 11. luvussa käsitellään myös turvatarkastustuksiin liittyviä asioita:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/2005/20051242
Myös muussa liikenteessä tehdään turvatarkastuksia ainakin pistokokeen tyyppisesti. Ainakin Britanniassa on jossakin vaiheessa suunniteltu turvatarkastuksia myös esim. juna-asemille.
Trafin sivuilta löytyy tietoa myös rautateitse ja laivalla matkustamiseen liittyvistä turvallisuusasioista:
http://www.trafi.fi/rautatiet/...
