Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset fibromyalgiaa käsittelevät kirjat:
- Reuma-aapinen, Suomen reumaliitto, 2002
- Fibromyalgia ja kuntoutumisprosessi: enigma 2000, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1999
- Kipu-uupumusoireiden pysyvyys ja kurssimuotoinen fibromyalgiakuntoutus, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1998
- Rahinantti, Pirkko: Psyykkiset tekijät fibromyalgiassa, Kuopion yliopisto, 1998
- Minun fibromyalgiani, Suomen reumaliitto, 1997
- Hannonen, Pekka: Fibromyalgia, Dumex, 1992
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Fibromyalgiaa käsitteleviä artikkeleita on niin ikään julkaistu useita...
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Kysymäsi teoksen voit saada kaukolainaksi asuinpaikkasi kirjaston kautta tekemällä kirjasta kaukolainapyynnön.
Teos: Heiskari, Jaakko: Kaaranneksen masuuni ja kalkkitie: Lapin vuoritoiminnan historiaa vv. 1640-1820.
Esimerkiksi Rovaniemen kaupunginkirjastossa, (Lapin maakuntakirjasto),
on tätä kirjaa 3 kappaletta hyllyssä. Lähettäjäkirjasto toimittaa kirjan siihen kirjastoon, johon olet tehnyt kaukolainapyynnön.
Itsenäisyysjulistuksen fyysistä historiaa on selostettu perusteellisesti Wikipedian artikkelissa https://en.wikipedia.org/wiki/Physical_history_of_the_United_States_Dec…
En tiedä, mikä dokumentti täsmälleen ottaen Suomeen on tulossa, mutta termillä alkuperäinen tarkoitetaan arkistomaailmassa yleensä varhaisinta lopullisen sisällön sisältävää dokumenttia. Tässä tapauksessa tunnetaan erilaisia luonnoksia, mutta ensimmäinen ns. fair copy lopullisesta tekstistä on tuhoutunut tai kadonnut, vain sen pohjalta tehty lentolehtinen on säilynyt. Voisi olettaa, että yksi tällainen 4.6.1776 painettu broadside-lentolehtinen on tulossa Suomeen. Niitä on säilynyt vain 26 kappaletta.
Heikki Poroila
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa sellaisia elokuvia, joilla on lainausoikeus. Jos tämä oikeus saadaan neuvotelluksi, uusi Tuntematon sotilas -elokuvakin varmasti tulee valikoimaan.
Reiner Stachin Kafka-elämäkertaa ei ole suomennettu. Tiedustelin mahdollisesta tulevasta suomennoksesta niin & näin -kustantamolta ja sain seuraavan vastauksen: "Kyseessä on kolmiosainen elämäkerta, jonka yhdessä osassa taitaa olla semmoinen 600–700 sivua, liian laaja niin & näin -kustantamolle." Nähtäväksi jää, tarttuuko joku toinen kustantamo haasteeseen joskus tulevaisuudessa.
Muita Kafkan elämäkertoja löytyy kirjastojen kokoelmista suomeksi, mm. Ernst Pawelin "Kafka" (1989) sekä David Zane Mairowitzin kirjoittama ja Robert Crumbin kuvittama "Kafka vasta-alkaville ja edistyville" (1995).
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mihin tarkoitukseen tietoa etsitään. Ei myöskään se, voisiko sisarpuoli tiedustella omia tietojaan. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, onko isyys aikoinaan tunnustettu. Jos ei, tietojen etsiminen voi olla hankalaa. Jos kyse on esimerkiksi perunkirjoituksista, kiinteistökaupoista, lainhuudatuksista tai muista virallisista asioista, voitte tilata esimerkiksi seurakuntien keskusrekisteristä sukututkimusmuotoisen virkatodistuksen. Huomioithan, että Suomen ev.lut. kirkosta tilattavissa virkatodistuksissa todistetaan tiedot vain henkilön kirkon jäsenyysajalta. Jos henkilö ei ole koko ajan kuulunut Suomen ev.lut. kirkkoon, niin virkatodistuksia voi tilata mm. Digi- ja väestötietovirastosta,...
Kappale on Marja-Riitta Väkevän (s.1937) säveltämä. Valitettavasti en löytänyt sävellyksen tarkkaa sävellysvuotta, mutta ensilevytys on vuodelta 1968.
Musiikkipuolella tämä ensilevytysvuosi määrittelee usein miltä vuodelta kappale on. Eli vuosi 1968 taitaa olla se vuosi, milloin laulu on ilmoitettu Teostoon
Kirjaa Pipe pakisee en valitettavasti onnistunut löytämään. Löysin ainoastaan kokoelmasta Satuhyrrä löytyi lyhyen tarinan Pikkupapu pakisee, mutta kyseessä ei ehkä ole muistelemasi kirja. Gemma Funtek-Snellmanin kirja on puolestaan todennäköisesti Onnenpotku (1945). Siinä tonttu muuttaa pojan pieneksi.LinkitÄngeslevä: Satuhyrrä löytyi (1966) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr12513245Gemma Funtek-Snellman: Onnenpotku (1945) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Taiteilija H. Faustista näyttäisi löytyvän erittäin niukasti mitään tietoja. Nimen H saattaisi kylläkin viitata taiteilija Heinrich Faustiin (1910-1981), mutta hänestäkään ei valitettavasti löydy muuta tietoa kuin nuo syntymä- ja kuolinvuodet.
Lisätietoja kyseisestä taiteilijasta voisi yrittää tiedustella esim. taidegallerioista tai taidehuutokaupoista.
Etsimäsi kirja voisi olla Charlotte Rochen Kosteikkoja (Feuchtgebiete, suom. Jenni Rautio, 2009).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9721https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1894641?sid=4886440899
Tähän Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan joululauluun en löydä nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://www.finna.fi
Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
Internetistäkin löytyy erilaisia listauksia vuoden 1962 tapahtumista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.historyorb.com/events/date/1962
http://en.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.thepeoplehistory.com/1962.html
http://www.brainyhistory.com/years/1962.html
Kirjastoista löytyy myös esimerkiksi Mitä-missä-milloin -niminen vuosittain ilmestyvä kirjasarja, josta löytyvät tarkemmat tapahtumat kullekin ilmestymisvuodelle.
Lisäksi seuraavassa teoksessa eritellään myös etsimäsi vuoden 1962 tärkeitä tapahtumia: Muutosten vuosisata 7: 1961-1973 (WSOY, 1995)
Kannattaa siis suunnata omaan lähikirjastoon!
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Lumikki ja seitsemän kääpiötä /
Bibliographic Record Display
Nimeke:Lumikki ja seitsemän kääpiötä / suomeksi kert. Mirja Rutanen.
Kieli:suomi
Julkaistu:Helsinki : Kirja-Lito, [1965]
Ulkoasu:94, [1] sivua : kuvitettu ; 4:o
Alkuteoksen kieli:und
Muu(t) tekijä(t):Rutanen, Mirja.
Kirjaa ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta eikä Kuopion varastokirjastosta. Kansalliskirjastosta sen saa lukusaliin luettavaksi.
Olen itse saanut kirjan 1966 syntymäpäivälahjaksi. Kuvat ovat todella vaikuttavat. Paha äitipuoli punaisine hiuksineen on kuin suoraa Angelica-sarjasta. Olen ollut töissäkin antikvariaateissa, enkä ole koskaan nähnyt tätä myytävänä. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös Punahilkka. Onkohan yhtä vaikuttava kuvitukseltaan?
On olemassa Agatha Award, jonka on Agatha Christien kunniaksi perustanut Malice Domestic -järjestö. Kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain järjestön kokouksessa. Järjestön kotisivu on osoitteessa http://users.erols.com/malice/ ja sieltä löytyy tietoa myös Agatha Awardista. Vuonna 1999 parhaasta romaanista palkinnon sai Earlene Fowler teoksestaan Mariner's compass.
Kirjastokortilla voit käyttää vain sen kirjaston palveluja, jossa kortti on sinulle tehty.
Mikäli Helmet-korttisi on vielä voimassa voit uusia unohtuneen PIN-koodin Helmet.fi:n kirjautumissivulla, edellyttäen, että asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
Jos sinulla ei ole voimassa olevaa Helmet-korttia, voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
