Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi...
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan...
Isä voi mennä ilman poikaa hakemaan kortin. Kannattaa täyttää tämä lomake etukäteen: http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomaketta ei voi lähettää sähköisesti vaan se tulostetaan ja otetaan mukaan kirjastoon. Takaajan eli isän kirjastokortti ja henkilötodistus pitää ottaa mukaan myös. Varmuuden vuoksi voi ottaa mukaan myös pojan henkilötodistuksen, esim. passi tai kelakortti.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Hei, Mikkelin ammattikorkeakoulu ei kuulu Lumme-kimppaan.
Lumme-kirjastot on kirjastokimppa, jossa mukana ovat kaikki Etelä-Savon yleiset kirjastot (kuntien ja kaupunkien kirjastot) lukuun ottamatta Kangasniemeä ja Sulkavaa. Pohjois-Savon puolelta yhteistyössä mukana on Varkauden kaupunginkirjasto.
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ Kirjastoala-otsikon alta löytyy linkkejä kirjasto- ja informaatioalan koulutukseen. Virallisen kelpoisuuden informaatikoksi antavat Tampereen ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin informaatioalojen koulutukset.
Erilaisia tiedonhakukursseja johonkin aihealueeseen keskittyen järjestetään varmasti, mutta kurssitarjontaa kannattaa seurata esim. Kirjastolehdestä ja Signumista (nämä lehdet on tilattu Tampereen kaupunginkirjastoon ja varmasti useimpiin muihinkin kirjastoihin). Kirjastolehti ilmestyy myös verkossa (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/).
Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös informaatioalan täydennyskoulutusta. Kannattaa kysellä suoraan sieltä ja aina voi kertoa myös...
Eila Roine ja Vili Auvinen kihlautuivat toukokuussa 1955 ja avioituivat 4.6.1955, missä vaiheessa he olivat tunteneet parin vuoden ajan. Milloin pariskunnan suhde muuttui tavallista samanikäisten työtoverien välistä kanssakäymistä ja "elokuvissa käyntiä ja kuljeskelua" vakavammaksi, on käytettävissä olevien lähteiden avulla jo vaikeampi määrittää. Vili Auvisen toi Tampereelle ja Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen keväällä 1953 hänelle lähettämä kirje. Roine ja Auvinen olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa näyttämöllä marraskuussa 1953 Annikki Setälän satunäytelmässä Prinsessa Tuulenpuuska. Maaliskuussa 1954 he esiintyivät Serpin komediassa Isän vanha ja uusi. Kesän he kiersivät Helsingin Kansanteatterin näyttelijöiden kanssa...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyvät nämä standardit, joita voi tutkia kirjastossa, mutta ei lainata. Molemmissa standardeissa lukee, että SFS-standardien osittainenkin julkaiseminen ja jäljentäminen on sallittu vain SFS:n luvalla.
Eversti Hautalasta ei löytynyt tietoa yleisten kirjastojen tietokantojen kautta. Kannattaisi ehkä kysellä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Heillä on Suomen laajimmat sotatieteen lehti- ja kirjakokoelmat. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Google Photos -sovelluksen musiikki on vapaata käytettäväksi sovelluksella tehdyissä videoissa ja näiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on sallittua. Sen sijaan ko. musiikkikappaleiden yhdistäminen jollain muulla medialla tehtyyn videoon voi rikkoa tekijänoikeuksia.
Lähde:
https://productforums.google.com/forum/#!forum/photos
Teosta Mannström-Mäkelä, L. & Saukkonen, K.(2008). Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja on saatavilla Vaski-kirjastoista. Molemmat niteet ovat tällä hetkellä lainassa, lähin eräpäivä on 10.1. Kannattaa siis laittaa varaus teokseen.
Toista teosta olikin vähän hankalampi löytää. Laitoin viestiä Laurea amk:luun ja sieltä onnistuivat selvittämään kyseessä olevan opinnäytetyön. Laitan sen liitteenä sinulle.
Meren pohjalla olevat simpukat eivät yhteytä. Yhteyttämistä tapahtuu kasveilla ja levillä.
Ks. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan injektioruisku. Todennäköisesti 1800-luvulta. Hintaa emme voi kuvan perusteella arvioida. Todennäköisesti korkeintaan joitain kymppejä. Tarkemman arvion saat esimerkiksi antiikkiliikkeestä.
Kyse saattaisi olla Ivalossa sijainneesta vuonna 1960 perustetusta Asuste-Petterssonista eli Ivalon Kenkä-Asusta. Liike myi vanhoja, pääosin suomalaisia, vaatteita ja kenkiä etenkin 1960-1970-luvuilta. Toisen perustajan Hilja Pettersonin kotona oli aikoinaan sekatavarakauppa ja hänen isänsä oli kauppias. Asustemyymälän omistajat kuolivat vuonna 2016, liiketoiminta oli lakannut edellisenä joulukuuna. Kalevan uutisartikkeli vuodelta 2006: https://www.kaleva.fi/ivalon-vaatekaupasta-loytyyretrohenkisia-vaateaart/2476893Turun Sanomien uutisartikkeli vuodelta 2015: https://www.ts.fi/uutiset/795699Lapin kansan uutisartikkeli vuodelta 2016: https://www.lapinkansa.fi/ivalon-retrokauppa-hiljeni-petterssonin-kauppiaspa/51548
Teoksesta voi jättää varauksen vasta, kun se näkyy HelMetissä. Usein uutuuksista ilmestyy ensin näkyviin pelkkä nimeketietue. Vasta kun niteet on viety rekisteriin (ja ne näkyvät HelMetissä) on varauksen tekeminen mahdollista. Kannattaa siis seurata teoksen tilannetta www.helmet.fi -sivujen kautta.
Luokitusnumeron (tässä tapauksessa 1.791) perässä olevat kolme kirjainta ovat pääsana eli se minkä mukaan teos aakkostetaan hyllyyn.
Esimerkiksi kirjoissa pääsana on joko kirjailijan sukunimen kolme ensimmäista kirjainta tai kirjan nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Elokuvissa pääsana elokuvan nimen kolme ensimmäistä kirjainta.
