Barentsin meri esiintyi Encyclopaedia Britannican mukaan ensimmäisen kerran v. 1853 kartalla korvaten nimen the Murmean sea. (ks. www.britannica.com).
Vårdössä on monumentti, joka paljastettiin vuonna 1994 Willem Barentsin löytöretkien 400 -vuotismuistotilaisuudessa ( Fyren. Medlemstidning för Lidingö Segelsällskap 58 (2013), 2, s. 4.)
Keskustakirjasto Oodissa on akustisten soitinten studio, joka on äänieristetty.https://tilavaraus.hel.fi/search?textSearch=Akustisten+soitinten+studioVoit varata tilan käyttöösi Varaamossa:https://tilavaraus.hel.fi/
Hei,Kyseistä kirja löytyy Kansallisarkiston Joensuun toimipisteessä, mutta sitä ei sieltä lainata, joten se vaatii reissun Joensuuhun selailemaan teosta.https://kansallisarkisto.fi/joensuuOmaksi kirjaa löytyy korkeintaan jostain divareista tai netin kauppapaikoista. Todennäköisesti painos on kuitenkin ollut aika pieni. Tällä hetkellä kirjaa ei näyttäisi olevan myytävänä.
Hei!
Osastoilla ei meillä valitettavasti vielä ole asiakkaiden käytössä skanneria. Keskiviikkoiltaisin kokoontuvassa avoimessa netin käytön opetus -ryhmässä on joskus skannailtu asiakkaiden kuvia. Ryhmä kokoontunee seuraavan kerran viikolla kolme. Sitten kun aika on vahvistunut, ajat ja päivämäärät ilmoitetaan lib.vaasa.fi -sivulla.
Kevään aikana on tarkoitus hankkia asiakkaiden käyttöön parikin skanneria osastoille. Luulisin, että Tritoniassa tällainen on, joten kannattaisi ehkä kysellä sieltä näin ensi hätään voiko palvelua käyttää muutkin kuin omat opiskelijat.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Tämä sukunimi on käytössä Satakunnassa, Pohjanmaalla (Kauhava, Soini), Sallassa ja Kemijokilaaksossa. Sen taustalla voi olla niemi, joka on aiemmin ollut saarena tai joka sijaitsee esimerkiksi Saarilahden vieressä. Vuonna 1998 tätä nimeä on käyttänyt Suomessa 262 henkilöä. Kauhavalla mainitaan Jör. Sariniemi 1811.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Helsinki : Otava, 2000
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Kirjaudu tunnuksillasi verkkokirjastoon. Tee haku haluamistasi kirjoista tai muusta aineistosta ja klikkaa Muista painiketta niiden nimekkeiden kohdalta jotka haluat muistilistalle. Tällöin muista painikkeen teksti muuttuu muotoon Tallennettu.
Valittuasi kaikki listalle haluamasi, siirry omiin tietoihisi (musta palkki oikealla, jossa teksti omat sivut/lainojen uusinta).
Täältä löydät valitsemasi teokset, klikkaa tekstiä Näytä muistilista. Sitten voit käsitellä nimekkeitä, jotka olet tallentanut tilapäiseen muistilistaan. Voit myös lähettää nimekkeet sähköpostiisi tai tallentaa niitä eri listoihin.
Suuren toivelaulukirjan osien 14 ja 15 sisällöt löytyvät esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta, osoitteesta http:// www.libplussa.fi. Nimekehakukenttään "suuri toivelaulukirja", valitaan sopiva osa ja täydet tiedot
Hei,
Konsultoin aiheesta kirjoittanutta Juri Nummelinia. Jonkin verran riippuu tarkoitetaanko kirjallisesti merkittäviä vai lajityypin historiaan vaikuttaneita. Joka tapauksesta näistä voisi lähteä liikkeelle. Lista on romaanin alkuperäisen ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Wister, Owen: Virginialainen (Virginian, 1902)
Grey, Zane: Purppurarinteiden ratsastajat (Riders of the purple sage, 1912)
Tilburg Clark, Walter Van: Väärä tuomio (The Ox-Bow Incident, 1940)
Shaefer, Jack: Etäisten laaksojen mies (Shane, 1949)
McCarthy, Cormac: Veren ääriin (Blood meridian, 1985)
Koneenosien suunnittelukirjaa (ISBN 951-0-20172-3) löytyy 1 kpl Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston kokoelmasta. Kirjan saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.vaasa.fi/kirjasto.
Myös Vaasan ammattikorkeakoulun kirjastosta näyttäisi kirja löytyvän. Aineistotietokanta EWA:n osoite on http://ewa.amkit.fi.
Vanhempia Ford Escort -korjausoppaita, jotka kattavat vuoden 1977, on saatavilla eri puolilla Suomea kaupunginkirjastoista. Oheisesta liitteestä löytyvät kirjojen tiedot ja sijainti. Kirjan voi saada kaukolainaan toisesta kirjastosta. Asiakkaan kaukolainan tekee hänen puolestaan oman kunnan kirjasto.
Tiedot on tarkistettu Frank -monihausta, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ (tai Googlesta hakusanoilla Frank monihaku).
Kaikki löytyneet korjausoppaat ovat englanninkielisiä.
Kun ryhdyt kokoamaan aineistoa opinnäytetyötäsi varten kannattaa tehdä mind-map-tyyppinen avainsanakartta ja tutkia Vesa-verkkosanastosta mitä asiasanoja aiheesta käytetään. Samalla havainnollistat aihetta paremmin ja voit rajata sitä, sillä aiheesi on melko laaja. Kun löydät sopivia kirjoja katso myös lähdeluettelon anti. Aluksi kannattaa tutustua oman oppilaitoksen kirjaston aineistoihin ja sitten etsiä muista lähteistä.
Seuraavilla asiasanapareilla voit etsiä kirjastomme Jokunen-aineistotietokannasta (http://jokunen.jns.fi/?formid=form2) itsellesi sopivia kirjoja. Kauneudenhoito ja historia, kauneudenhoito ja kulttuurihistoria, kosmeettiset tuotteet ja historia, kauneudenhoito ja meikkaus. Voit etsiä samoilla asiasanoilla myös...
Kyllä löytyy, se on Brita Koivusen levyllä nimeltä 20 suosikkia: suklaasydän. Levyn voit varata Intro-verkkokirjastossa tai henkilökunnan kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Aukioloajat_ja_yhteys…
Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään...
Alla on linkkejä Helmet-hakuun. Ylemmässä on tuloksia asiasanoilla Afrikka ja kehitys rajattuna englanninkielisiin aikuisten tietokirjoihin. Alemmassa asiasanana on Afrikka, mutta rajaukset muuten samat. Olisiko joku näistä ehdottamasi?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28afrikka%29%20d%3A%28…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28afrikka%29%20f%3A1%2…
Kiitos kehitysehdotuksestasi. Tällainen tekninen muutos ei valitettavasti ole mahdollinen. Helsingin kaupunginkirjasto saa runsaasti hankintaehdotuksia, eivätkä resurssimme riitä vastaamiseen.
Tässä muutamia erilaisia kertomuksia tukea saaneen nuoren selviytymisestä. Kirjat saa lainaan kirjastosta.
- Riitta Jalonen, Kirkkaus
- L. M. Montgomery, Anna-kirjat
- Sakari Koivunen, Jääprinsessa : anorektikon paranemiskertomus isän kertomana
- Minna Ala-Heikkilä, Ei mitään hyvää minulle : kertomus kärsimyksestä ja selviytymisestä
- Mika Wickström, Lapsia liukkaalla jäällä : kasvattajaseura Iceheartsin tarina
- Päivi Niemi (toimittaja), Stooreja varjojen maasta
- Jacqueline Wilsonin monet kirjat, esim. Lola Rose, Tatuoitu äiti, Kurja juttu, Tähdeksi syntynyt, Yllytysleikki, Ystäväni Vicky, Salainen siskoni
- Torey Haydenin Toisten lapset ja moni muukin hänen kirjansa
...
Turun yliopiston kirjastosta on tosiaan valitettavasti osa 50-luvun Korkeajännityksistä kadonnut, erityisesti juuri vuodelta 1955 useampi numero.
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyvät kaikki 50-luvun Korkeajännitykset, ne ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.172967
Myös Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät 50-luvun Korkeajännitykset, myös siellä ne on tilattava varastosta lukusalikäyttöön: https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.175565
Oulun yliopiston kirjastossa on myös joitakin numeroita 50-luvun Korkeajännityksistä lukusalikäytössä : https://oula.finna.fi/Record/oula.152072
Tähän Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin säveltämään ja Emil von Reteen eli Vexi Salmen sanoittamaan kappaleeseen en löydä nuottia. Laulu alkaa: "Äiti, tämä päivä on sinun".
"Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan (Musiikkikustantajat, 1993) mukaan nuotin kustantaja on Fazer Musiikki Oy, mutta en löytänyt nuottia esim. Viola-tietokannasta, joka on nuottien osalta Suomen kansallisbibliografia (https://finna.fi). Kirjan esipuheessa kerrotaan, että "kirjan tarkoituksena on antaa musiikin käyttäjälle tiedot kaikista suomalaisista teoksista, joista on mahdollista saada nuotti". Kirjan tiedot perustuvat Teoston tietoihin. Kappaleesta mainitaan vain nimi, kustantaja, säveltäjä ja sanoittaja. On mahdollista, että kirjan tiedoissa on...
