Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Hei,Perunan imellyttäminen tapahtuu niin, että kuorittu ja soseutettu peruna, joka on ensin keitetty kuorineen, haudutetaan miedossa uunilämpötilassa (n. 50C) tarpeeksi pitkään (esim. yön yli), jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy perunalaatikon makea maku. Tarvittaessa voidaan lisätä valmistusvaiheessa vehnäjauhoa ja jo laatikon imeltyessä makeuden lisäämiseksi siirappia.
Vanha kunnon (Carl) Grimbergin Kansojen historia on edelleen erinomainen tietolähde - osa 2 Etu-Aasia - Kreikka käsittelee mm. muinaisia persialaisia, kuuluisuudet Kyyros ja Dareios I mukaan lukien. Kreikkalaisen Herodotoksen Historiateos on
mielenkiintoinen lisuke (myös Grimberg näyttää olevan sitä mieltä). Jos on utelias voi tarkistaa löytyisikö lisää
esim. John Curtisin Ancient Persia -teoksesta.
Hei!
Toivottavasti vastaan nyt kysymykseenne enkä kovasti kysymyksen viereen.
Kirjastostamme löytyy lukuisia tietokoneaiheisia kirjoja. Tietokoneaineiset kirjat ovat sijoitettu luokkaan 61. Aiheen ympäriltä löytyy kirjoja mm. erilaisista tietokoneohjelmista, käyttöjärjestelmistä, tietokoneen käyttöönotosta, internetistä jne. Asioidessanne seuraavan kerran kirjastossa, henkilökunta neuvoo ja opastaa teitä oikean kirjan löytämisessä.
Halutessanne voitte tutustua kirjastomme tiedonhakuun verkossa. Aaltokirjastojen aineistohakuun pääsee osoitteessa: www.aaltokirjatot.fi ja ohjeet hakujen tekemiseen osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kirjasto/aalto/hakuohje.htm
Toivottavasti vastauksesta oli teille hyötyä.
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:
https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin
Vanhat Anna-lehden vuosikerrat vuodesta 1980 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa Helsingissä. Voit siis käydä siellä etsimässä kyseisen artikkelin ja ottaa siitä valokopion. Kotilainaan vanhoja lehtiä ei saa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittaman Bert-sarjan teokset löytyvät ilmestymysjärjestyksessä Otavan sivuilta; Bertin pähkäilyjen jälkeen on ilmestynyt Bert, villi ja vapaa, joka ilmestyi vuonna 1998 suomeksi ja vuonna 1996 ruotsiksi.
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacobsson___olsson/fi_FI/suo…
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
Suomen aatelisista on tietoa suvuittain ja sukuihin kuuluvista henkilöistä.
Sukujen nimistä ja sukuihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa verkkoartikkelista ja painetusta Suomen aateliskalenterista, josta uusin on vuodelta 2016. Aateliskalenterissa on tietoja myöa sukujen henkilöistä.
Aateliskalenterin 2013 mukaan sukuja on seuraavasti:
Ruhtinas = 1
Kreivit = 11
Vapaaherrat = 63
Ritari- ja aatelismiehet = 282
Osaan aatelissukuja ei synny enää uusia jäseniä. Tässä yhteydessä sanotaan, että suku on sammunut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista
Helsingin yliopiston tiedotuslehdessä 1999: 2 s. 13-14 "Standardeja tarvitaan. Iso informaatioalalla"
kerrotaan että ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalalla on tekninen komitea, jonka Suomen edustuksesta vastaa Helsingin yliopisto ja Suomen standardoimisliitto,SFS, hoitaa sihteeristön tehtäviä.
Lisätietoja aiheesta on seuraavilla kotisivuilla:
ISO: http://www.iso.ch/infoe/intro.htm
ISO TC46: http://www.iso.ch/meme/TC46.html
Tietohuoltokomitea: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/standardit.html
Ainakin Nokian informaatiopalvelu Oulussa on käynnistänyt laatuprojektia.
On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
