Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta http://www.libplussa.fi löytää tekstiilien palonsuojauksesta seuraavat kirjat: Rämö Johanna Sisusteiden paloturvallisuus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1999, 30s. ja Pakkala Liisa Tekstiilien paloturvallisuus Suomen palontorjuntaliiton julkaisu 1983, 94s. Libplussasta selviävät teosten saatavuustiedot.
Internetissä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivut http://www.spek.fi Sivulta löytyy kohta tuotemyynti ja tuotteet aakkosjärjestyksessä, josta löytyy Tekstiilien paloturvallisuus -lehtinen sekä Tekstiilit ja paloturvallisuus -opetuspaketti, joista jälkimmäinen sijaitsee Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa. Spekin sivuilta voi myös em kirjoja ostaa....
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia...
Irja Kylälän teos Koiruuksien koiruudet (2023) on tilattu Vaski-kirjastoista ainakin Turun pääkirjastoon. Teos ei ole vielä lainattavissa, mutta sen voi jo varata.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4332438?sid=3181182840
Varaus on lienee ollut tehtynä vuoden 2014 pokkaripainokseen. Tämän painoksen tietueessa ei ole enää yhtäkään nidettä jäljellä - mikä ei ole ihme, sillä pokkarit kärsivät kirjastokäytössä ja ovat nopeasti poistokunnossa. Nabokovin Lolitasta on saatavilla vanhempia painoksia, joista osaa näkyy olevan eri kunnissa myös hyllyssä. Teos on ollut ainakin Turun kirjaston puutelistalla jo pitkään: Jäljellä olevat kappaleet ovat jo paljon kiertäneitä, uusimpia (jo yli kymmenen vuoden takaisia) painoksia ei ole toimittajilta saatavilla, ja antikvariaateissa teosta on tarjolla kovin satunnaisesti. Lisäkappaleita kaivataan kipeästi, ja niitä tilataan, kun mahdollisuus siihen osuu kohdalle.Lolitan muita painoksia verkkokirjastossa:https://vaski.finna....
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Valitettavasti mainitsemianne teoksia ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainakin Brownin ja Andersonin teokset löytyvät muiden kirjastojen kokoelmista ja voitte tilata ne kaukolainaksi meidän kauttamme.
Muuta kirjallisuutta aiheistanne toki löytyy; Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1035979200 (myös kirjaston etusivulta ositteesta http://www.jkl.fi/kirjasto) voitte hakea materiaalia asiasanoilla kehruu sekä kasvivärjäys.
Energiaa ja ympäristöä säästävien, maalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen yhteydessä käytetään Ruotsissa ilmaisua "nominell driftpunkt" ja Suomessa ilmaisua "nimellinen käyttöpiste". Tämän tiedon antoi SULPU:n, Suomen Lämpöpumppuyhdistys r.y.:n puheenjohtaja Jussi Hirvonen.
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Boswellin teos on julkaistu lyhennelmänä nimellä ”Tohtori Johnsonin elämä” (Tammi, 1970). Teoksen on suomentanut ja lyhentänyt Jouko Linturi. Kaipaamasi sitaatti löytyy suomennoksen sivulta 193, ja Linturi on sommitellut sen suomeksi seuraavasti:
”Laiva on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa; kaikkinaiset elämän mukavuudet monipuolisempia; ja laivassa on lisävikana sekin, että purjehtija on aina vaarassa. Miesten miellyttyä merielämään ei heistä ole enää maakravuiksi.”
Alla olevissa kirjoissa on tietoa Viipurin historiasta. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (http://helmet.fi/), jotkut uusimmista ehkä myös kirjakaupasta. Lisäksi on ilmestynyt kirjasarja Viipurin läänin historia, ja siitä osat 1, 2, 3 ja 6. Osat 4 ja 5 puuttuvat toistaiseksi, ja ilmeisesti juuri niissä käsiteltäisiin kysymääsi ajanjaksoa. Ilmestyneet osat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Aikamatka Viipuriin : tuokiokuvia Viipurista ennen ja nyt / [Pekka Kantanen & Mikko Mäntyniemi (2010)
- Ikuinen Viipuri : ajankuvia seitsemältä vuosisadalta / [toimituskunta: Tuomas Forsberg ... et al.] (1993)
- Olipa kerran Vekrotniemi : muistoja paikoista, ihmisistä ja tapahtumista / Marjatta Kokkonen (2005)
- Siellä juuret, sinne kaipuu...
Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
ja
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella.
Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, missä kaikissa kirjastoissa jokin tietty kirja on kokoelmassa, asiaa kannattaa lähestyä ensin oman kirjaston tai kirjastojärjestelmän kautta. Jos sieltä ei löydy etsittyä kirjaa, voi käyttää Kirjastot.fi-sivun tarjoamaa hakupalvelua, jonka voi kohdistaa kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin yhdessä haulla. Ongelmana tällöin on usein se, että osumia tulee turhankin paljon.
Kysyjän oma asuinkunta kuuluu KAINET-kimppaan (Kajaani, Kuhmo, Suomussalmi, Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi). Tämän kimpan kirjoja voi hakea osoitteella https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena.
Muihin yleisiin kirjastoihin kohdistuva haku löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Jos kirja on hyvin...
Näyttää siltä, että muistamaanne kirjaa ei kukaan tunnista, joten neuvomme kääntymään Lastenkirjainstituutin puoleen https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Islantilaisia tai tanskalaisia feministisiä sarjakuvia ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastossa. Norjalaisilta tekijöiltä Marta Breeniltä ja Jenny Jordahlilta löytyy seuraava teos (myös ruotsiksi ja englanniksi):
Naiset : 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta / Marta Breen, Jenny Jordahl ; suomentanut Sanna Manninen
Breen, Marta, sarjakuvantekijä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2377438__SJordahl%2C%20Je…
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-...
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä...
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
Olisikohan kyse ollut vuoden 2006-painoksesta? Luettelointitietojen mukaan kirja on kuvitettu. Suomennoksen tekijä on Eila Pennanen. Kirjassa on vähemmän sivuja kuin monessa muussa laitoksessa, mutta ilmeisesti kirjan fontti on pientä. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta.Helmet : Humiseva harju
Rubin Carterin vuonna 1974 ilmestynyttä teosta The sixteenth round ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Sitä ei ole myöskään maakuntakirjastoissa eikä yliopistokirjastoissa Suomessa. Kaukolainaus ulkomailta lienee ainoa vaihtoehto saada kirja lainaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin paljon vankilaelämää kuvaavia kirjoja. Saat niistä luettelon aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) kirjoittamalla aihehakuun sanan vankilat tai vangit tai halutessasi omakohtaisia muistelmia kirjoittamalla sanahaku-kohtaan vankilat and muistelmat tai vangit and muistelmat.
