Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut missä Kukkosen kirjassa kyseinen henkilö esiintyy. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä teoksesta tässä voisi olla kyse? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla esimerkiksi Guy Ritchien vuonna 2019 ohjaama "The Gentlemen", missä Matthew McConaughey esittää amerikkalaistaustaista luopumisaikeissa olevaa marihuanaimperiumin johtajaa Britanniassa. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2020.
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta kertoo, että William Blaken runojen suomennoksia löytyy useista teoksista. Teoksessa ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1957; useita laitoksia) on neljä runoa, teoksessa ”Kuu kultainen terälehti” (Otava, 2008) kolme, teoksessa ”Maailman runosydän” (WSOY, 1998) kolme ja teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933) kaksi. Yksittäisiä Blaken runoja on ilmestynyt kirjoissa ”Rakkaudellasi hellytät” (Kirjaneliö, 1980), ”Runon pursi” (WSOY, 1934), ”Tämän runon haluaisin kuulla 3” (Tammi, 2000) ja ”Veri ja kulta” (Otava, 1954). Osa runoista on ilmestynyt useammassa teoksessa....
Marko Kilven romaani Elävien kirjoihin löytyy sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastosta. Kuusankosken kirjaston kirjat ovat juuri nyt lainassa mutta useassa muussa Kouvolan kirjastossa kirja on paikalla.
Leffapokkaria 8-pallo -elokuvasta ei Kyyti-kirjastoissa ole.
Ahtinen on karjalainen sukunimi, jota on käytetty Sortavalassa sekä Savossa Juvalla. Merkintöjä löytyy jo 1500-luvulta. Sukunimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom ja kreikan Autonomos.
Lähde: Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheena äitys, naisen osa, isyys ja vanhemmuus. Nämä kaikki löytyvät Riihmäen kirjastosta.
Kaunokirjallisuutta:
Hakalahti, Niina: Uimataito (curling-vanhemmuus, hyvä äiti ja vaimo)
Hietamies, Eve: Tarhapäivä ja Yösyöttö (yksinhuoltajaisien näkökulma)
Katajavuori, Riina: Lahjat (kotiäidin haasteita, rooliodotuksia)
Kiiskinen, Kia: Äitiyspakkaus :(päiväkirjamerkintöjä lapsen ensi vuodelta)
Olsson, Belinda: Raskausjärkytys (uranaisen äitys)
Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi (nykynaisen tasapainoilua uran, vauvan ja uuden kodin välillä)
Vartiainen, Petri: Isäasentoja(missä on isän paikka)
Friends with kids dv (ystävykset päättävät hankkia yhteisen lapsen)
Tietokirjallisuutta:
Berg, Kristiina: Äitiys kulttuurisina...
Koska Sunnuntai-lehden numerot, jossa pakinan pitäisi siis olla julkaistu, ei sisälly Historialliseen sanomalehtikirjastoon, päättyvät jälkien etsinnät ainakin täällä pian. Sunnuntai-lehden numerot saattavat löytyä Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoimistosta tai Helsingin yliopiston kirjaston muusta kokoelmasta, josta niitä saattaa kannattaa kysellä.
Yhteystiedot http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/yhteystiedot/
Jokainen kirjasto päättää kokoelmapolitiikastaan itsenäisesti, joten tätä kannattaa kysyä Ruskosta. Yhteystiedot löytyvät täältä, https://rusko.fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kirjastopalvelut/ Ruskon kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin, joten ruskolaiset voivat lainata myös kaikkien muiden Vaski-kirjastojen aineistoa, https://vaski.finna.fi/?lng=fi
Kuvan henkilö ei ole Power Rangersista, vaan 1990-luvun anime-seikkailupelistä Policenauts. Nainen kuvassa on Meryl Silverburgh (1.).https://star-road.co/2024/09/24/every-ps1-game-policenauts/(Sama kuva Meryl Silverburghista sivun keskivaiheella)
Aika monessakin kirjastossa (mm. meillä Aurassa) on seuraava kirja:
Hecht : Kaktuskirja (1991)
Voit etsiä kaktuskirjoja kirjastojen internet-tietokannoista valitsemalla
asiasanahaun ja kirjoittamalla ruutuun "kaktukset". Sama pätee myös oman kirjastosi asiakaspäätteellä. Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat internetissä löytyvät Kirjastot.fi-palvelun kautta www.kirjastot.fi .
Jos haluat lainaksi tuon kaktuskirjan tai muita, tutustu ensi kotikuntasi
kirjaston kokoelmiin ja jollet sieltä löydä haluamaasi, pyydä omaa
kirjastoasi kaukolainaamaan se sinulle jostain muualta.
Onnea kaktusviljelyksillesi!
Kyyti-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat:
-Varilo: Kehrääjän kirja
-Hukkinen: Luonnonkuitujen kehruu
Näistä Hukkisen kirja on yksityiskohtaisempi. Molemmat kirjat ovat esim. Kotkan pääkirjaston kokoelmissa. Aleksi-tietokannasta löytyy artikkeli Raippa: Koiran villa lämmittää Koiramme-lehdestä (numero 10, vuosi 2003). Internet-sivulla http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/innajaliisa/koirankarva.htm on tietoa koiran karvan käsittelystä.
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
Yhtenäisiä hittilistoja 1970-luvulta alkaen nykypäivään ei näytä olevan julkaistu missään. Paras kirjallinen lähdeteos tuntuu olevan Juha Lassilan Mitä Suomi soittaa? : hittilistat 1954-87 (1990). Sen saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviää Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Kevyen musiikin listoja koskeviin kysymyksiin on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos käyttämällä hakusanoja listat ja populaarimusiikki.
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien verkkosivuilta
http://www.ifpi.fi/tilastot/ löytyy erilaisia myyntilistoja, samoin RockDatan sivuilta
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Gunnar Wiklund osallistui 1966 Ruotsin Euroviisukarsintoihin Britt Lindeborgin sävellyksellä Vinter-rosor. Odeon-kustantamo julkaisi kappaleesta tuolloin irtonuotin, mutta valitettavasti sitä ei näytä olevan suomalaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kannattaa kysyä lähimmästä maakuntakirjastosta tai Helsingin kaupunginkirjastosta, olisiko nuotti mahdollista saada kaukolainaksi Ruotsin kansalliskirjastosta (Kungliga biblioteket).
Ainakin vuodesta 2002 on ollut käytössä ilkkaremes.com. En saanut asiaa tämän tarkemmin selvitettyä ja teidän kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Ilkka Remeksen kustantajaan WSOY:n asian selvittämiseksi.
Nuorisolehti Oharia on Pohjois-Karjala-kokoelmassa vuodelta 1970 nuo kaksi numeroa. Ovat sen verran uusia, ettemme voi digitoida niitä verkkoon eikä mikrofilmiäkään ole tulossa.
Voit ottaa lehdistä kopioita kirjastossa tai voimme lähettää kopioita kaukolainaksi, jos et pääse Joensuun pääkirjastoon.
