Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK
Suomen Sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) neuvottiin liittymään Suku-postituslistalle, jonka kautta voisi tietoa sukulaisesta löytyä. Tietoa postituslistasta ja siihen liittymisestä löytyy tältä:
http://www.genealogia.fi/postlist/
Toinen mahdollisuus on pyytää virkatodistus sukulaisen äidistä ja pyytää liittämään siihen myös lasten nimet. Tällä tavoin selviäisi ainakin nykyinen nimi.
Myös opinnäytteiden säilyttämiseen sovelleta säädös löytyy laista kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433
23 §
Aineiston säilyttäminen ja poistaminen kokoelmista
Aineiston säilyttämisen edellyttämän kopioimisen ja muuntamisen toiseen muotoon tulee tapahtua siten, että kopioidun ja muunnetun aineiston tiedollinen, kuvallinen ja äänellinen sisältö vastaa alkuperäistä.
Aineiston säilyttämisestä vastaavalla laitoksella on oikeus poistaa kokoelmista huonokuntoinen tai teknisesti vanhentunut aineisto, josta on valmistettu uusi kappale säilytystä ja käyttöä varten, sekä muutoin käyttökelvoton tai tiedollisen, kuvallisen tai äänellisen sisältönsä menettänyt aineisto.
21 §:ssä on...
Ikävä kyllä vastausta ei löytynyt, vaikka kysyimme valtakunnallisella kirjastolaisten postituslistalla.
Toivottavasti joku palstaa seuraava tunnistaa kirjan!
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt yksiselitteistä vastausta.
Esimerkiksi näistä kahdesta tietokannasta voi kokeilla sanahakua. Hakusanoilla 'cuckoo' ja 'spring' löytyy useita tuloksia:
www.poetryfoundation.org
www.poetryarchive.org
Lisäksi pelkästään internetistä löytyy google-haulla cuckoo + spring + poem valtavasti runoja. Monet niistä ovat vanhempia, tekijänoikeusvapaita runoja.
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Reisjärvisistä Ahon ja Aholan suvuista on koottu sukututkimus Reisjärviset Ahon ja Aholan suvut (Seppo Aho, 2004), josta voisi olla apua. Piippolan alueelta ei ole erikseen sukututkimusta.
Kyseiset rivit ovat Hamletin ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 ne kuuluvat näin: "Ja joka hiuskarvan pystyyn nostais / Kuin hurjan piikkisian harjakset."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMatti Rossi on suomentanut saman kohdan seuraavasti: "(---) niin että hiukset nousisivat pystyyn / kuin raivostuneen piikkisian piikit."William Shakespeare: Hamlet (suom. Matti Rossi, 2013)
McGraw-Hill: Encyclopedia of science & technology: - Spectroscopy
Tähtitieteen perusteet: - Tähtien spektrit
Tiedon värikäs maailma: - Spektrokemia
Graham-Smith, Francis & Lovell, Bernard: Pathways to the universe: - The electromagnetic spectrum
lastenkirja: Eckerman, Pelle: Kurkistuskaappi
internetissä
http://edtech.oulu.fi/nofnet_portfoliot/ratol/lhyvari/spektri.htm
http://www.Britannica.com hakusanalla spectrum
sisältävät myös värikuvia spektreistä.
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hämeenlinnan kirjastossa on Charles R. Swindollin teos Armoherätys (2010).
Swindollin muut suomennetut teokset ovat:
Valo voittaa pimeyden, 2004
Viisautta tielle, 2003
Kymmenen syytä miksi Jeesus tulee pian, 1999
Lähemmäs liekkiä 1994
Kutsuttu palvelemaan, 1991
David-nimistä kirjaa ei ole suomennettu eikä sitä löydy Suomen kirjastoista myöskään englanninkielisenä.
Englanninkieleisiä teoksia muissa Suomen kirjastoissa:
The strong family : Bible study guide, 1991
The grace awakening devotional, 2003
Em. teoksia voit halutessasi tilata kaukolainaksi kirjastomme kautta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei hankita uskonnollista kirjallisuutta englannin kielellä pienen kysynnän vuoksi.
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
