Drenko-etunimeä on käytetty Kroatian ja Serbian sekä Tsekin ja Slovakian alueilla. Nimi on kuitenkin nykyisin varsin harvinainen. Drenko-nimiset miehet lasketaan muutamissa kymmenissä.
https://actacroatica.com/en/name/Drenko/
https://mondonomo.ai/forename/Drenko
https://www.prijmeni.cz/Drenko
Helmet-kirjaston säännöissä sanotaan näin:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla."
Lisäksi sinulle lähetetyssä puhelin- tai tekstiviestissä myös ilmoitetaan viimeinen noutopäivä.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Itä-Pasilassa ( os. Rautatieläisenk.8) sijaitsevat vanhojen lehtivuosikertojen mikrofilmit. Kopiot niistä maksavat 5 mk/kpl. Puhelin 09-31085426.
Sanonta muistuttaa vähän Nuuskamuikkusen suuhun laitettua sanontaa Ensin on lähdettävä, jotta voi palata. Lähdekirjaa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-menee-sanatarkasti-nuuskamuikkusen-…
Moomin.fi -sivulla löytyy sitaatteja kirjoista, siellä samantyylinen lainaus kirjasta Muumilaakson marraskuu: "On niitä jotka jäävät, ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi."
https://www.moomin.com/fi/quotes/page/3/
Vähän samantyylinen lausahdus (Joskus on lähdettävä ja oltava valmis) on myös Paavo Haavikon runossa kokoelmasta Tie etäisyyksiin (1951).
https://www.kirjastot....
"Kohtalon korttipöytä" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Esko Kangasjärvi. Kappaleen ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti (2000) ja Pentti Kumpulainen (2011).
”Mystinen nainen” nimisiä kappaleita löytyy useampi. Näistä ei ole julkaistu nuottia.
Peter Yellowstone on säveltänyt kappaleen "Mysterious Lady", suomenkielisen version ”Mystinen nainen” on sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen on levyttänyt Frederik.
K. Tuominen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen ”Mystinen nainen”. Tämän on levyttänyt Jani Niemi & Wiima (yhtye) v. 2011.
Myös Pedro de Pajaro on säveltänyt kappaleen ”Mystinen nainen”. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Eero Aven, ja hän on myös levyttänyt sen vuonna...
Ainakin Espanjan Amazon myy ristikkolehtiä: https://www.amazon.es/s?k=Crucigramas&i=stripbooks&__mk_es_ES=%C3%85M%C3%85%C5%BD%C3%95%C3%91&crid=8D81KRTTJH00&sprefix=crucigramas%2Cstripbooks%2C103&ref=nb_sb_noss_1.
Vammalan kirjastosta löytyy muutama Teemu Selänteestä kertova kirja:
Selänne, Ilmari : Teemu. WSOY, 1993
Siukonen, Markku : The golden boy : Teemu! Gummerus, 1993
Lisää löytyy Tampereen alueen muista kirjastoista, katso PIKI-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
HelMet-kirjasto on yhteisnimi pääkaupunkiseudun yleisille kirjastoille. Sen muodostavat siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
HelMet-verkkokirjasto ( www.helmet.fi ) on näiden kirjastojen verkkoliittymä, avoimesti verkossa käytettävä verkkokirjasto, jonka kautta voi mm. selata näiden kirjastojen kokoelmia ja varata niistä aineistoa.
Toista kysymystäsi en oikein ymmärrä. Kun teet haun tekijännimellä väisänen hannu, saat seuraavan tuloslistan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=v%C3%A4is%C3%A4nen+hannu&se…
Kuten näet, listalla on 14 nimekettä, joiden luettelointitietoihin ei ole erikseen merkitty Väisäsen funktiota tekijänä, yksi teos, jossa hänen funktionaan on ill., 5 teosta joissa hänen...
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin...
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
Kansalaisille tärkeitä tietoja voi etsiä Kansalaisneuvonnan sivuilta, http://www.kansalaisneuvonta.fi/ tai Suomi.fi-palvelusta. Asumisen tuet löytyvät täältä, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Asumisen_tuet
, lisätietoa rakentamisen avustuksista täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset, Korjausrakentamisen avustukset ovat täällä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Korjausavustukset. Lomakkeita avustusten hakemiseen löytyy täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Lomakkeet . Ongelmatilanteessa neuvotaan ottamaan yhteyttä sivuston ylälaidassa olevan Anna palautetta -linkin kautta tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen viestinta.ara@ara.fi .
David Aldertonin kirjassa Kanit ja marsut ( Gummerus, 1991) kerrotaan miten kanien sukupuolen voi määritellä. Lisätietoja kaneista ja niiden hoidosta löytyy myös netistä esim seuraavilta sivuilta: Suomen Kani- ja jyrsijäkerho http://www.geocities.com/Petsburgh/3605/, sivulla on myös kysy-palsta, Suomen Kaniyhdistyksen kotisivu http://personal.inet.fi/yhdistys/kani/ , jolta löydät runsaasti linkkejä kotimaisille ja ulkomaisille sivuille esim. http://www.rabbit.org/ .
Yksi Pekka Töpöhäntä löytyy venäjän kielellä.
Prikljutšenija Beshvostika Pelle : skazotšnyje povesti / Josta Knutsson
Helmet haulla löytyy muitakin tuttuja klassikoita. Hae kirjan nimellä esim. Nalle Puh (nimi kannattaa pitää yksinkertaisena, koska kaikkia tuttuja kirjoja ei ole käännetty venäjäksi) Rajaa haun tulos kirjaksi ja kielellä venäjä. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snalle%20puh__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Mukavia lukuhetkiä.
Richard Nixon on kirjoittanut kirjoja. Saat viitetiedot niistä arvioitavaksesi Kongressin kirjaston aineistorekisteristä, osoite http://lcweb.loc.gov/ . Viitteitä on 210 + 1 + 36; tekijänä Nixon, Richard M[ilhous], 1913 - .
Suomen kansallisbibliografiassa mainitaan 4 nimekettä, joiden tekijänä on Nixon. Niiden joukossa on mainitsemaasi aiheeseen viittaava: Johtajuuden profiileja, Helsinki 1983. Se on monen maakuntakirjaston kokoelmassa, joten sitä saa kaukolainaan. Englanninkielisenä se on nimeltään Leaders, 1982 ja 1983; sekä kahdessa maakuntakirjastossa että tieteellisissä kirjastoissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on vain Richard Nixonin muistelmat englanninkielisenä (The Memoirs of Richard Nixon, 1978).
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
Kyseisistä säveltäjistä on tietoa ainakin seuraavissa kirjoissa:
Lord, maria: Musiikin tarina antiikista nykypäivään, 2008
Sävelten maailma, osa 1, 1989
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osat 3 ja 4, 1978
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
