Hei,Pastina ei ole yksittäinen pastalaji, vaan yhteisnimitys pienille pastoille jotka sopivat juuri keittoihin yms. Näitä ovat mm. ditalini, anellini, orzo, quadrucci jne.Pääasia on, että kyseessä on pieni pastalaji, joka on helppo lusikoida ja lusikkaan saan tasakoostumuksen keiton aineksia.Näitä löytää isommista marketeista tai sitten erityisesti italialaiseen ruokaan keskittyvistä pienemmistä putiikeista.
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" ei valitettavasti ole julkaistu nuottia. Sointumerkit sävellykseen löytyvät esimerkiksi täältä: KUURASYDÄN CHORDS by Saija Tuupanen @ Ultimate-Guitar.Com
Kysymyksessä lienee Maria Johanna Ålander.
Syntyi 14.2.1858, kuoli 12.2.1900 Oulussa.
Vanhemmat: talonomistaja Jakob Ålander ja Anna Maria Pyhtinen.
Kansakoulu, päästötodistus Jyväskylä 1880.
Opettajana Alahärmän Kirkonkylän kansakoulussa 1880-1882 ja Oulujoella 1882-1900.
LÄHDE:
Jyväskylän seminaari 1863-1937 : muistojulkaisu / toim. J. M. Mikkola, Artturi Leinonen, Sulo Rekola. - Valistus, 1937.
Baconin The truth -essee löytyy Totuudesta-nimisenä valikoimasta Francis Baconin filosofiset mietelmät (Weilin, 1910). Elof Kristiansonin suomentamana kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Mikä on totuus, sanoi Pilatus ivaten eikä jäänyt odottamaan vastausta." Sama katkelma löytyy kokoelman Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) Sitaatit-osiosta Jarkko Laineen suomentamana: "Mikä on totuus, sanoi pilkkaava Pilatus eikä jäänyt odottamaan vastausta."
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä ei voi internetin kautta tarkistaa, monentenako asiakas on varausjonossa tai mikä on ensimmäinen eräpäivä. Sen sijaan asiakas voi soittaa neuvontaan ja kysyä sekä varaustilannetta että eräpäivää (puh. 02-2620 626 tai 02-2620627).
Valitettavasti en löytänyt mitään julkista tilastoa Aurajokeen hukkuneista. Suomen uimaopetus-ja hengenpelastusliitto tilastoi koko maan tasolla hukkuneiden määrää ja heidän tilastonsa löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot
Aurajokeen hukkuneista voisi kysyä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta tai Lounais-Suomen poliisilta. Alla linkit heidän yhteystietoihinsa:
http://www.vspelastus.fi/yhteystiedot
https://www.poliisi.fi/lounais-suomi/yhteystiedot
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan...
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000124
Kysymyksessä siteerattu virke löytyy ainakin Amanda Reynoldsin järjestyksessä kolmannesta kirjasta The hidden wife. Kaksi ensimmäistä Reynoldsia – Liian lähellä (Close to me) ja Liikaa valheita (Lying to you) – on julkaistu suomeksi 2022 ja 2023. The hidden wife ilmestyy keväällä 2024 nimellä Liikaa salaisuuksia.
Viola Ardene -nimisen kirjailijan teoksia on etsitty palvelussamme aiemminkin. Tuolla nimellä ei löydy tietokannoista kirjailijaa. Etsitty kirjailija on kaiketikin italialainen Viola Ardone. Hänen viidestä romaanistaan on suomennettu kaksi, Lasten juna (2022) ja Nimeni on Oliva Denaro (2023). Molemmat on suomentanut Laura Lahdensuu. Viola Ardonen teoksia Helmetissä
Valitettavasti emme löytäneet kuvaa. Asiasta kannattaa kysyä Lastenkirjainstituutista, heillä on erikoistietokantoja, joista asia voisi selvitä. Heillä on myös kirjat paikalla paremmin kuin meillä yleisessä kirjastossa, jossa materiaalista on aina osa lainassa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista varattava soittotila on Espoon Ison omenan, Sellon ja Nöykkiön kirjastoissa, ja lisäksi Helsingissä Maunula-talossa. Myös keskustakirjasto Oodiin on tulossa soittostudio näillä näkymin maalis-huhtikuussa. Tiloja voi varata Varaamo-palvelun kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Tässä linkki Varaamon Kuvaa ja ääntä -hakuun, josta muun muassa soittotilat ja tarkemmat tiedot niistä löytyvät:
https://varaamo.hel.fi/search?purpose=photo-and-audio
Tässä neljä kirjaa, jotka voisivat sopia 11-vuotiaalle jääkiekon ystävälle.
Linkistä pääsee suoraan kirjan tietoihin ja sitä kautta voi tehdä varauksen.
Mörkö Marko | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Sebastian Aho : Kärpistä NHL-tähdeksi | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Snaipperi : Eeli Tolvasen tarina | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Aleksander Barkov | Keski-kirjastot | Keski-Finna
En löytänyt Kemijärveltä baaria, jolla olisi erityisen pitkä nimi, mutta Sallassa on ollut Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jonka nimi on tiettävästi Suomen pisin. Se on lopettanut toimintansa vuonna 2006.LähteetUusi Suomi: Päivän kuva: Tämä pitkän nimen baari ei ole enää olemassa | Uusi Suomi
