Mieheltä löytyy tämänniminen kirja:
Polle, Friedrich
Wie denkt das Volk über die Sprache : Plaudereien über die Eigenart der Ausdrucks- und Anschauungsweise des Volkes
Leipzig : Teubner, 1889
Kirja on ainakin Varastokirjastossa, josta voit kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Soukan kirjastossa lehtivastaava on juuri vaihtunut. Ensi vuoden lehtivalinnoista huolehtivat Leena Kaunisto ja Paula Hirvilammi.
Lehdet valitaan Espoossa yhteistyössä ja katsoen koko kaupungin tilannetta. Lehtitoimittajat on kilpailutettu joten ihan kaikkia toiveita ei välttämättä pystytä toteuttamaan.
Susanna Kaysenin omaelämäkerrallista teosta "Girl, interrupted" on saatavilla ainakin täällä pääkaupunkiseudulla englanniksi ja ruotsiksi (nimellä "Stulna år") niin kirjastosta (ks. http://www.lib.hel.fi/plussa) kuin kirjakaupoistakin (mm. http://www.bokus.com). Suomennosta ei vielä ole ilmestynyt.
Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki...
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
Mahdollisia ostopaikkoja voisivat olla esim. seuraavat äänikirjojen myyjät:
BBC Audiobooks: http://www.bbcaudiobooks.com/Default.html
ISIS soundings: http://www.isis-publishing.co.uk/
Hachette Audio: http://www.hachettebookgroup.com/publishing_hachette-audio.aspx
Ainakin näiden julkaisijoiden lääketiedeaiheisia äänikirjoja löytyi WorldCatin kautta. Sitä, mitä tasoa ne vastaavat, on vaikea päätellä. WorldCat on maailman suurin kirjastojen yhteinen bibliografinen tietokanta. Sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneilla (http://www.lib.hel.fi/Page/54608c87-615d-42e1-a179-bca5a49b4f31.aspx).
Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta 12.5.2010/365 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100365 tuli voimaan 1.7.2010. Siinä luetellaan, mitä kaikkea tietoa isännöitsijäntodistuksessa tulee/voi olla.
Arabian taiteilijoista löytyi tietoa esim. kirjassa Arabia: keramiikka, taide, teollisuus ( Designmu-seo, 2009), mutta Gunnar Akkolasta kirjassa ei valitettavasti ollut tietoa. Selasin myös Marjut Kumelan kirjan Arabia ( Wärtsilä, 1987) sekä Arabian lumoava posliini ( WSOY, 2010), mutta niissäkään ei löytynyt tietoa kyseisestä taiteilijasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1922312__Sarabia%20keramii…
Seuraavalla Designmuseon sivulla löytyy myös luettelo taiteilijoista
http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx
Taiteiljatietoja voisi kysellä Arabian museosta
http://www.designmuseum.fi/museot/arabia-museo/?opendocument
Itäkeskuksen kirjastossa, kuten kaikissa muissakin HelMet-kirjatoissa, on mahdollista tulostaa asiakastietokoneilta sekä mustavalkoisia että värillisiä A4-kokoisia tulosteita. Itäkeskuksen kirjastossa on käytössä ns. itsepalvelunoutotulostus, josta saa kolmen kuukauden sisällä viisi ilmaista tulostetta. Sen ylimenevät tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
Voidaksesi tulostaa, sinun täytyy kirjautua asiakastietokoneelle joko kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla tai virkailijan antamilla kertakäyttötunnuksilla, joiden saamiseen sinun täytyy todistaa henkilöllisyytesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole koulujen vuosikertomuksia. Niitä voi tiedustella kaupunginarkistosta:
Käyntiosoite: Kansankatu 55 A, Oulu
Puhelin: 050 5627064
Sähköposti: arkisto(at)ouka.fi
Aukioloajat: ma-pe klo 10-15.30. Puhelinpalvelu on käytettävissä arkisin virka-aikana klo 8-16.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran FILI Finnish literature exchange -tietokannasta löytyvät suomalaisen kirjallisuuden käännökset. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia.
Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien...
Juonikuvauksessa on aika paljon yhtymäkohtia amerikkalaisen Secrets and Lies -sarjan kanssa. Suomessa MTV3 esitti ensimmäisen tuotantokauden kesällä 2015 nimellä Salaisuuksia ja valheita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Secrets_and_Lies_(American_TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaisuuksia_ja_valheita_(televisiosarja)
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. Mainitsemallasi sarjanumerolla oleva ompelukone on valmistettu vuonna 1935.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,...
Elokuva löytyy Finna.fi haulla kahdesta kirjastosta. Kavista eli kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja videokasettina Lahden pääkirjastosta. Linkki hakutulokseen. Vielä filmi ei ole nähtävissä kavin Elonet palvelussa.
Nicolas Slonimskyn kirjasta Baker's biographical dictionary of twentieth-century classical musicians löytyi muutama rivi Miguel Sandoval -nimisestä
säveltäjästä, joka syntyi Guatemalassa 1903 ja kuoli Yhdysvalloissa 1953. Hän oli myös pianisti ja kapellimestari. Hänen tuotannostaan mainitaan nimeltä vain
sinfoninen runo Recuerdos en un paseo. Lisäksi hän sävelsi lukuisia pianoteoksia ja lauluja. Ääniteluettelossa R.E.D. classical catalogue 1999 on
mainittu muutama hänen laulunsa (Ave Maria, Eres tu, Sin tu amor, The slave market, They all dance the samba).
