Riippuu hiukan siitä, mitä ilmaisulla "myytävä uusiotuote" tarkoitetaan. Jos kirja vain kunnostetaan sen sisältöön puuttumatta, ei ole tekijänoikeudellista estettä myydä kunnostettua nidettä edelleen.
Vähintään harmaalle alueelle siirrytään, jos "uusioiminen" tarkoittaa sisällön karsimista tai esimerkiksi useasta julkaisusta otettujen osien yhdistämistä yksiin kansiin. Sellainenkaan ei välttämättä ole laitonta, jos tyydytään leikkaamaan ja liimaamaan. Lopputuloksen osalta ei kuitenkaan saa jäädä epäselvyyttä siitä, kuka minkäkin osan tehnyt tai mitkä osat eivät alunperin ole kuuluneet yhteen.
Yleisesti ottaen oikeudenhaltijan oikeudet laillisesti myytyyn teoskappaleeseen raukeavat. Moraaliset oikeudet kuitenkin säilyvät kaikissa...
Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
Debi Gliorin satukirjassa Naulakeitto ja muita hassunkurisia satuja (Kustannus-Mäkelä 2003) on yhtenä kertomuksena Kolme pientä porsasta. Porsas Korsikärsä rakentaa taloja savesta ja heinänkorsista, Puusaparo puusta, ja Kivisorkka rakentaa vain kivisiä taloja. Lopussa susi putoaa Kivisorkan sementinsekoittimeen.
Harlequin-sarjan kirjoja on hankittu vain vähän kirjastoihin, joten niiden löytäminen meidän järjestelmistämme on hankalaa. Harlequin-sarjalla on sivusto, jossa pääsee selaamaan uusien kirjojen lisäksi vanhempien kirjojen arkistoa. Löytäisitköhän etsimäsi kirjan sieltä? Pääset tutkimaan arkistoa tällä nettisivulla.
Helsingissä ja Vantaalla voi tulostaa ilman Prich-appia."Tulostaminen HelsingissäTulostaminen asiakastietokoneiltaLuo käyttäjätunnus tulostuspalveluun klikkaamalla työpöydällä olevaa linkkiä YSoft SafeQ tai osoitteessa asiakastulostus.hel.fi.Aktivoi tunnuksesi sähköpostiisi saapuneesta linkistä Activate your account ja ota talteen viestissä oleva PIN-koodi. Tätä samaa PIN-koodia voit käyttää asiakaskoneilta tulostamiseen kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.Omalta laitteelta tulostaessasi tarvitset PIN-koodin lisäksi käyttäjätunnuksesi sähköpostiosoitteen ja salasanan.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Kysyin asiaa Finavialta sieltä kerrotaan näin: "Helsinki-Vantaan lentoaseman muovipuuparketti asennettiin vuonna 1969 valmistuneeseen uuteen terminaaliin. Parkettia on tämän jälkeen asennettu useina vuosina. Alkuperäistä vuonna 1969 asennettua on edelleen nähtävissä portin 27 kohdilla. Lisään tähän linkin, josta löytyy enemmän tietoa lentoaseman historiasta ja kuuluisasta parketista. Linkkiin pääset tästä: https://www.finavia.fi/fi/helsinki-vantaa-70-vuotta-historiapolku?navref=paragraphSinisiä kaakeleita taas pääsee edelleen ihastelemaan turvatarkastuksen jälkeisellä alueella, tarkalleen WHSmith-kioskin ja transfer-pisteen välissä."
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Bukowskin kirjaa on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin helmikuun aikana yhteensä 85 kappaletta. Grassin teoksen ilmestyminen on viivästynyt ja toistaiseksi sitä ei ole vielä tilattu. Seuraa tilannetta osoitteessa www.helmet.fi . Varauksen voi jättää heti, kun niteitä on jossakin kirjastossa käsittelyssä-tilassa.
Kirjastomme kokoelmassa on runsaat 300 teosta, jotka liittyvät Mannerheimiin tai hänen sukulaisiinsa. Useimmat on kuvitettu, ja joukossa on useita kokonaisia kuvateoksia. Mutta Mannerheimin lapsuudenkotiin ja perheeseen liittyviä kuvia on kovin niukasti. Kirjoissa toistuvat samat perheenjäsenten muotokuvat.
Hautajaiskuvia ei löydy myöskään Eva Mannerheim-Sparren lapsuudenmuistelmista eikä Sophie Mannerheimin elämäkerroista. Eva Mannerheim kertoo äitinsä hautajaisista mutta ei anna kaipaamiasi käytännön detaljeita. Hän mainitsee vain oman asunsa: ”pitkän, maatalaahaavan turkin”. (Mannerheim-Sparre, Eva: Lapsuuden muistoja. Otava 1952, s. 96).
Kuoleman kulttuurihistoriasta on melko paljon materiaalia. Mutta kirjat käsittelevät etupäässä...
Jorma Kyrön säveltämästä ja Risto Nyqvistin sanoittamasta kappaleesta "Vuosien jälkeen" en löydä julkaistua nuottia, mutta sanoitus löytyy verkosta:https://www.lyricsbox.com/channel-four-vuosien-j%C3%A4lkeen-lyrics-2z78qfn.html
Tällaista tietoa ei ole kirjastossa kerätty eikä tilastoitu. Kirjasarjat voivat vaihdella paljonkin kouluittain. Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat ja niitä tietoja voi kysyä suoraan kouluista. Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) tai OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Aivoistahan tässä juuri on kyse. Kun tarkastelee peilikuvaa, aivot olettavat, että valonsäteet tulevat silmiin suoraan, heijastumatta mistään. Havainnoitsijan kannalta siis peilissä näkyvä kuva ("peilin takana" oleva peilikuva) on yhtä kaukana peilistä kuin sen etupuolella oleva kohde. Asiaa voi havainnollistaa oman peilikuvansa avulla: kun seisoo lähellä peiliä, myös peilikuva on lähellä. Jos menee kauemmas, myös peilikuva näyttää etääntyvän.
Lähteet:
Tiedä ja hämmästy. Valitut Palat, 1990
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille. Tammi, 2007
WWW-osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
löytyy tietoa suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista ja kirjallisuuspalkintojen saajista; myös Eino Leinon palkinnon saajat löytyvät sivun kautta.
Bibliografiaa Eino Leinon palkinnosta kertovista lehtiartikkeleista ei tietääkseni ole, joten kannattaa tulla kirjastoon tekemään hakuja artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, joista löytyy suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita varsin kattavasti.
Kolmannen naisen äänityksellä Pauli Hanhiniemi tarkkaan kuunnellen laulaa "yhden hepon kotona". Tällä tavoin teksti on painettu myös nuottikokoelmassa Ura (1999, ISMN M-55001-026-0). Toisaalta yhtyettä käsittelevällä nettisivulla sana on "hepun".
En valitettavasti löytänyt kaipaamiasi kuvia tutkimistani kirjoista. Teoksessa Bottalla on! : Oy Botta Ab 30 vuotta / Janne Impiö, Jouni Pöyliö, Heikki Seppänen olisi kollegan muistikuvan mukaan kuvia siitä, mutta Helmet-kirjastojen ainoa kappale on valitettavasti kadonnut.
Mieleeni tulee kaksi paikkaa, joista kuvia kannattaisi kysyä. Toinen on tietysti itse baari, jolla voisi hyvinkin olla hallussaan historiallista kuva-aineistoa. Toinen taas olisi Helsingin kaupunginmuseo, jolla on laajat kuvavalikoimat, joskaan sen nettipalvelussa ei näyttänyt olevan kaipaamiasi kuvia.
Olet oikeassa. Kirjastot järjestävät etälukupiirejä, mutta tietoja ei ole keskitetysti kerätty yhteen paikkaan. Lukupiirejä on tänä keväänäkin monessa paikassa, esimerkiksi:
Espoossa,
Kuopiossa,
Oulussa,
Jyväskylässä
Mikkelissä
Kouvolassa.
Kirjastohakemistossa on merkitty kirjastojen yhteyteen palvelu lukupiiiri, mutta ei etälukupiirejä. Ehkä hakemistoon voisi ehdottaa, että kirjastot merkitsisivät myös etälukupiirinsä sinne, Kirjastohakemiston palautelomake.
Kysymykselläsi tarkoitat ilmeisesti pommituksissa tuhoutunutta taloa. Helsinkiä pommitettiin 16.5.1942. Pommituksessa kuoli neljä henkeä. Kuvien mukaan pommit vahingoittivat ainakin Jääkärinkadun ja sen naapurikaduilla olevia taloja. Sota-arkiston kuvien mukaan Jääkärinkatu 8:n talo kärsi hyvin pahasti. Kuvista kuitenkin näkyy, että paikalla on ollut kaksikerroksinen puutalo, jonka alakerta on saattanut olla kiveä. Samanlaisia taloja oli vielä 1950-luvulla naapurissa olevalla Vuorimiehenkadulla.
Kuvat voi hakea https://www.finna.fi/ palvelusta. Hakusanana voi käyttää Jääkärinkatu 8. Toinen mahdollisuus on http://sa-kuva.fi/ -sivustolta. Hakusana voi käyttää Jääkärinkatu.
Muut lähteet:
Enkenberg...
Emme valitettavasti onnistuneet saamaan selville sarjan nimeä. Etsimme Ritva-tietokannasta, sekä saksankielisistä televisiosarjoja esittelevistä sivustoista. Eräs vastaajamme muisti puolalaisen S.O.S.-sarjan, jossa oli paljon samaa:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Veriryhmää ei voi päätellä näillä tiedoilla. Äidiltä voi periä A-antigeenin tai ei. Isän veriryhmä ei ole tiedossa. Käytännössä lapsi voi olla mitä tahansa neljästä veriryhmästä. Samoin näistä veriryhmistä jokainen voi olla + tai -, vaikka äitikin olisi RhD-positiivinen.
Lähteet:
https://www.puhti.fi/tietopaketit/veriryhmat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veriryhm%C3%A4
Vastauksia kysymyksiisi löydät Lahden kaupungin ja Lahden kaupunginkirjaston sivuilta internetistä. Lahden kaupunginkirjaston strategiasivuilta http://www.lahti.fi/kirjasto/KirjastostratFI.pdf löytyvät kirjaston toiminta-ajatus ja arvot, samoin sivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/arvot.htm
Lahden kaupungin sivuilta http://www.lahti.fi/ Talous -linkin alta löytyy Lahden kaupungin talousarvio vuodelle 2005, jonka osiona Sivistystoimen sivut. Näihin sisältyvät kirjastotoimen painopistealueet, taloussuunnitelma vuosille 2005-2007 ja tunnusluvut. Painetussa muodossa nämä ovat kirjastossa saatavilla julkaisussa "Lahden kaupunki: talousarvio 2005: Taloussuunnitelma 2005-2007." (Luokassa 36.5105)
