Onnistuin löytämään Finna-hakupalvelusta yhden venäjänkielisen Suomen kartaston, joka on julkiastu vuonna 1901. Kyseinen kartta löytyy nimellä Atlas" kart" k" Voennomu obozrěnìû Finlândskago voennago okruga (Атласъ картъ къ Военному обозрѣнію Финляндскаго военнаго округа). Kyseistä karttaa säilytetään Kansalliskirjastossa.
Suomen kirjastojen kokoelmissa on suuri määrä vanhoja karttoja sekä kartastoja. Osa historiallisista kartoista on myös digitoitu. Suomen eri kirjastoissa säilytettäviä karttoja on helpointa etsiä Finna-hakupalvelun avulla. Voit etsiä kartastoja Finnassa esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi ja kartastot. Haun tehtyäsi näet hakutulosten vasemmalla puolella erilaisia rajaustyökaluja, joilla on mahdollista tarkentaa...
Tarkemmat tiedot kelikameroista löytyvät sivulta https://www.kelikamerat.info/
”Kelikameroiden kuvat päivittyvät automaattisesti noin 30-60 min. välein. Huomaathan että joskus joidenkin kelikameroiden kuva ei päivity teknisistä tai muista ominaisuuksista johtuen. Voit tarkastella kelikameroiden kuvia noin vuorokauden ajalta taaksepäin.”
Sivuston kartalla näkyvät myös Lahdessa sijaitsevien kelikameroiden paikat.
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me/Lahti
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi lainojen uusiminen ei onnistu Helmetissä jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi, ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
Ainakin Kirjasto Omenassa on kirjastotiloihin lainattava ulkoinen korppuasema (usb-liitäntä) jonka voi liittää asiakaskoneisiin.
Asiakaskoneissa on ainakin Office-paketti ja jos olisi niin onnellista että korpulla on Office-tiedostoja kuten Word- tai Excell-tiedostoja, niiden pitäisi - tietyin varauksin - avautua koneilla olevilla uudemmilla ohjelmaversioilla.
Oheisen linkin kautta saa Kirjasto Omenan yhteystiedot mahdollisia lisäkysymyksiä varten http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Yhteyst…
Emagz on valitettavasti käytettävissä vain Kymenlaakson kirjastoissa, joissa se toimii sekä kirjastojen että omilla tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.
Aallon kirjastossa (Koulukatu 21, Seinäjoki) on digitointia varten tila, johon voi varata aikoja. Laitteiden käyttöön on mahdollista saada myös opastusta tiettyinä aikoina. Ajan voi varata soittamalla p. 06 416 2638 tai pääkirjastossa käymällä.
Lisätietoja digitoinnista osoitteessa https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin.
Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Näyttää silti, ettei kappaleesta ole julkaistu lainkaan nuotinnosta. Verkosta löytyy sointukarttoja ja soitto-opastusvideoita ainakin haitarille, mutta ei nuottikuvaa.
Ruotsalaisella ungafakta.se-sivustolla Sven Andersson vastaa kysymyksiin vanhoista kolikoista. Katso
http://www.commersen.se/ungafakta/panelen/mynt.asp
Rahaliikkeissä tiedetään vanhojen kolikoiden arvot. Rahaliikkeiden osoitteet löytyvät puhelinluettelosta.
Kirja on kokoelma Timo K. Mukan tuotantoa, jossa on kolme ennen julkaisematonta käsikirjoitusta sekä lehdissä julkaistua proosaa ja artikkeleita. Toimittaja on Toni Lahtinen. Akateemisen kirjakaupan mukaan kirja ei ole vielä ilmestynyt:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Product…
Hankintatoive kannattaa lähettää suoraan Iisalmen tai Lapinlahden kirjastoon:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Hakemisto_A-o.iw3
http://www.lapinlahti.fi/?page=palvelut.perheosasto.koulutuspalvelut.ki…
Raijas-Salo Kaarinan kirjoittamat teokset / artikkelit, jotka löytyivät Linda-, Helka-, Helmet -
aineistotietokannoista ja Arto- ja Aleksi- artikkelitietokannoista.
Keskiasteen yhteistyökysely : selvitys 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitosten oppilaiden halukkuudesta valita oppiaineita muista oppilaitoksista, Helsingin kaupunki, 1994.
Projekteja ja prosesseja: Helsingin ala-asteen koulujen rehtoreiden näkemyksiä arvioinneista syksyllä 1997. Helsingin kaupunki, 1998.
"Älyn välähdyksiä" : tutkiva oppiminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon psykologian opetuksessa. Psykologia 1 / 2003.
Raijas-Salon nimellä ei löytynyt pro gradu – tutkielmaa, mutta nimellä Raijas Kaarina löytyi seuraava opinnäyte: Informaation prosessoinnista...
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta löytyy tietoa virhelyönneistä https://tietopankki.snynumis.fi/yleista/virhelyonnit/
Heiltä voi tiedustella mahdollista arvoa https://snynumis.fi/huutokauppa/arviointipalvelu/ (maksullinen)
Runo on Aaro Hellaakosken Huojuva keula. Se alkaa: "Missä on kompassineula, joka ei värise?" Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat : runoja (1946). Teos on luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoiduissa kokoelmissa. Hellaakoski: Huojuvat keulat: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?page=1Suora linkki runoon (Huojuvat keulat, s. 114): https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?term=HUOJUVAT%20…
Sopivia asiasanoja ovat esim. huhut, juoruilu ja kansankertomukset. Koska läheskään kaikkia suullisesta kansanperinteestämme kertovia kirjoja ei ole asiasanoitettu näin tarkasti (esim. hakusanalla huhut ei montaakaan kirjaa löydy), kannattaa myös selailla kansanrunouden tutkimuksen luokkaan 86.21 kuuluvia kirjoja. Hyvän yleiskuvan asiasta saat esim. SKS:n julkaisemasta kirjasta nimeltä Kertomusperinne (1982).
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Löytämämme termospullojen puhdistusohjeet koskevat vanhemman, jo kahvista pinttyneen termoksen pesemistä. Näissä ohjeissa termospullo neuvotaan tehostetun puhdistuksen jälkeen huuhtelemaan normaalisti. Kuivaamaan ei neuvottu. Mainintaa veteen upottamisen vahingollisuudesta ei löytynyt. Alla linkit Marttojen ja siivous.info-sivujen ohjeisiin:
Isoäidin siivousvinkit | Martat
Termospullo puhdistus | Miten termoskannun saa puhtaaksi (siivous.info)
Olisiko kyseessä jokin erityistermos?
