Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2003 opinnäytetyö lastenkirjastotyöstä:Berg, Kaisu - Soikkeli, Elissa, Tutkimus lastenkirjastotyöstä Suomessa. Oulu, 2003.AMK-opinnäytetyö : Oulun seudun ammattikorkeakoulu, kaupan ja hallinnon yksikkö, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Opinnäytteen lopussa on melko kattava lähdeluettelo aiheesta. Se löytyy Oulun Ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Lastenkirjastotyön nykynäkymiä esittelee myös Vuokko Blinnikan artikkeli ”Uudistuva lastenkirjastotyö” teoksessa Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (Tammi 2003, s. 148–152).
Tuore opinnäytetyö Oulun yliopistossa on
Lindström, Anni, Lasten- ja nuortenkokoelmien kehittäminen ja arviointi :...
Valitettavasti näistä tanskalaisista nuorten salapoliisisarjojen kirjoittajista ei löydy tietoja suomeksi. He ovat yhdessä kirjoittaneet 12-osaisen Jan-sarjan, joka suomennettin 1970-luvulla sekä teokset Nelitoistavuotias salapoliisi, Käykää päälle, pojat ja Nuoret salapoliisit (nämä kolme kirjaa kertovat samoista henkilöistä ja tämä kolmiosainen sarja suomennettiin 1950-luvulla).
Internetistä löysin pari sivua, joilta saa kirjailijoiden synnyin- ja kuolinajat sekä luettelot heidän tuotannostaan, tanskankielisinä.
Osoitteet ovat http://www.bibliografi.dk/forfatter.asp?nr=48 (samalta sivulta löytyvät tiedot molemmista kirjailijoista) ja http://www.gravsted.dk/person.php?navn=knudmeister (täältä löytyy jopa kuva kirjailija Meisterista).
Emme löytäneet termille virallista käännöstä. Sanakirjoista sitä ei löytynyt ja suomalaiset hajuvesikaupat eivät käytä termin käännöksiä omissa luetteloissaan.
Suomessa 'skin scent' tai 'skinscent' -tuotteet ryhmitellään yleensä hajuvesiksi tai parfyymeiksi. Näyttää siltä, että tietyt hajuvesimerkit käyttävät termiä tuotteittensa nimissä, vaikka ne ovatkin aivan tavallisia hajuvesiä. Näitä ovat mm. Estee Lauder ja New West.
Tuotenimien ulkopuolella termiä käytetään yleensä lainausmerkeissä, mikä viittaa sen epävirallisuuteen. Eräässä internet-sivustossa termi oli käänetty muotoon "ihotuoksu": http://www.shopping4net.fi/Kauneudenhoito/Naisille/Parfyymit/Eau-de-par…
Kirja on palautunut Launeelle.
Palautukset Launeen kirjastoon on syytä jättää suoraan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina.
Postilaatikko on tarkoitettu postille, siihen ei saa jättää palautuksia.
Pääkirjastossa on palautusluukku, johon kirjoja voi palauttaa myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Helmet-kirjastojen laina-aika on sama vuodenajasta riippumatta, eli mitään erillistä kesälaina-aikaa ei ole. Yleinen aika on 28 vrk, eli neljä viikkoa. Jos lainoista ei ole varauksia, ne on toki mahdollista uusia viisikin kertaa. Alla linkki tietoon Helmetin laina-ajoista:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Tätä piirrossarjaa ei näytä koskaan esitetyn tai julkaistun Suomessa, joten sillä ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Sarjan nimi japaniksi, länsimaalaisille kirjaimille litteroituna, on Manga Sekai Mukashi Banashi. Tällä nimellä löytyy jonkin verran tietoa englanniksi, esim. https://myanimelist.net/anime/6262/Manga_Sekai_Mukashibanashi ja https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=2314
Jälkimmäisen sivun mukaan sarjaa olisi esitetty englanniksi nimillä Manga Fairy Tales of the World, Tales of Magic sekä Wonderful, Wonderful Tales From Around the World.
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Suomen ulosottojärjestelmästä löytyy tietoa sivustolta Ulosottolaitos.fi. Linkki
Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy myös kooste linkkejä Ruotsin, Euroopan ja kansainvälisiin ulosottokäytäntöihin. Linkki
Vertailu saattaa olla hankalaa, koska käytännöt ovat yleensä kunkin maan omalla kielellä laadittuja. Ulosottoasioissa suositellaan yhteydenottoa alan ammattilaisiin.
Keties voisit saada apua vertailuun Ulosottolaitoksen asiakaspalvelusta. Linkki
https://scholar.google.com/ haulla voisi kenties löytää katsauksia erilaisiin ulosottokäytäntöihin.
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Tekstiilikuituja käsitteleviä kirjoja löytää tietokannastamme (www.helmet.fi) aihehaulla käyttämällä hakusanaa ”kuidut”. Hyviä lähteitä ovat seuraavat kirjat:
Ammattina vaate / Hannelore Eberle .. [et al.]
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet
Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit
Haapanen, Mari: Tekstiilienhoito
Markula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto
Vaatetusalan tekstiilioppi / Liisa Pakkala..[et al.]
Web-sivuja aiheesta voi hakea Google-hakukoneella käyttäen hakusanoja ”tekstiilikuidut” tai ”kuidut”. Tulos on kuitenkin kirjava. Seuraavat sivut vaikuttavat hyviltä:
www.finatex.fi/html/kuituopas.htm
www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=4325
www.tkukoulu.fi/handmade/materiaali-ja-kuluttajatieto/index.html
Otava on julkaissut Brian Jacquesin Redwallin taru -sarjaa suomeksi. Viimeisin 10. osa ilmestyi jo 2003. Otavan nettisivuilla ei näy tietoa uudesta suomennoksesta. Näiltä sivuilta: http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/ulkomaiset/jacques_brian/fi_FI/ja… pääset myös lähettämään palautetta Otavalle ja voit kysyä asiaa suoraan heiltä.
Liisa Leväluoman satu "Viimeinen lohikäärme" löytyy teoksesta "Suomalainen satukirja 1". Kirjaa on saatavissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoista ja sen voi varata Helmet-järjestelmän kautta, jos sitä ei satu olemaan lähikirjastossa. Kirjan julkaisija on WSOY ja julkaisuvuosi on 1962.
Liisa Leväluoma on myös yhdessä Ilona Merikosken kanssa mukaillen kertonut satuja kahteen kirjaan, jotka ovat "Kansojen satuja (Valistus 1956)" ja "Satuja kaukaisista maista: kansojen satuja 2" (Valistus 1958). Ne ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston varastosta.
Katsoessani varauksianne kummankaan kohdalla ei näy En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Jos HelMet-verkkokirjastossa varaukselle valitsee tällaisen päivämäärän, sitä ei voi enää myöhemmin itse muuttaa tai poistaa. Kirjaston henkilökunta voi sen kyllä tehdä. Varaukselle ei ole pakko valita En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Päivämäärää ei kannata laittaa kuin ainoastaan silloin, kun kyseessä on esim. jokin kurssikirja, jota ei todellakaan tarvitse tietyn päivän jälkeen, kun kyseinen kurssi on esim. jo päättynyt.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila
Aiheeseesi liittyvää aineistoa voit katsoa kirjastojen tietokannoista asiasanoilla kulttuurierot tai tapakulttuuri. Muutamia esimerkkejä Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 löytyneistä:
Frisk, Outi: Kulttuuriavain, 2005
Mole, John: Maassa maan tavalla, 2004
Luoto, Reima: Tapakulttuurin perusteet, 2000
Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti, 1999
Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa, 1998.
Fintran kustantamassa sarjassa Kulttuureja ja käyttäytymistä on ilmestynyt esim. Aasia, Amerikka ja Australia, Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka.
Kannattaa myös katsoa Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta asiasanalla tapakulttuuri tai kulttuurierot http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ....
