Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Löysin kaksi kirjaa, joiden nimenä on "Punainen lanka". Toinen on
Kirjapajan kustantama kirja vuodelta 1988 ja se on aiheeltaan
uskonnollinen. Toinen puolestaan on kaunokirjallinen teos, jonka on
kirjoittanut Merja Une Turunen. Toivottavasti etsimäsi teos on näistä jompi kumpi, mutta toisella ei siis ole varsinaista päätekijää lainkaan.
Seuraavan teoksen nimi on vähän erilainen, mutta se käsittelee keskitysleirikokemuksia Kettunen, Katariina, Piikkilankakaruselli kokemuksia sodan runtelemasta Euroopassa. (Helsinki, Tammi, 1961)
Kansallisbibliografiasta löytyy hakusanalla vene teoksia, jotka ovat ilmestyneet vv. 1900-1940. Hakusanalla puuveneet ei löydy näin vanhoja kirjoja. Kuvitusmerkintää ei kirjoissa ole, mutta tulosjoukossa on Finlands båtkalender = Suomen venekalenteri, jossa voisi kuvitella olevan kuvia. Ehkä kannattaisi katsoa myös Oy Turun Veneveistämö = Ab Åbo Båtvarf –yrityksen esite. Nämä teokset kuuluvat kansalliskokoelmaan, ja niitä on kysyttävä Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi ). Voi olla että heillä on enemmänkin kirjoja, kysy heiltä tämä kysymys.
Osoitteesta http://www.puuvene.net voi saada hyödyllisiä yhteystietoja. Kotkan puuvenekeskuksen osoite on http://www.puuvenekeskus.fi/ , siellä näyttää olevan...
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
'Stor stil' -hakusanan suomenkielinen vastine on 'isotekstiset'. Tietyn kirjailijan isotekstiset kirjat löydät siis HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla, kun kirjoitat hakusanoiksi 'isotekstiset' ja lisäksi kirjailijan nimen.
Kolumbuksesta löydät tietoa suomeksi esimerkiksi tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista. Seuraavista kahdesta kirjasta on varmasti myös hyötyä (saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta www.libplussa.fi):
Camusso, Lorenzo: Kolumbus
WSOY, Porvoo, 1991
Kolumbus, Kristoffer
Amerikan löytöretken päiväkirja
Karisto, Hämeenlinna, 1992, [Näköisp.]
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Mitä halusit kirjasta kysyä? Finna-hakupalvelun mukaan kirja on julkaistu vuonna 1948. Se on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja tilattavissa erikoislukusalissa luettavaksi:
https://www.finna.fi/Record/fikka.3662749
Tällä hetkellä kirjaston käytössä on rajoituksia korona-aikaan liittyen. Niistä voi lukea alta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/aukioloajat
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
Helliä tunteita on uusin, tällä hetkellä saatavissa oleva
Seitsemän Tassua ja Penny -sarjan suomennos. Syksyllä ilmestyy kuitenkin jälleeen uusi osa, nimeltään Kissapedot
karkuteillä.
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Vaikka suora käännös näyttäisikin vastaavan everstin (colonel) tai (kenttä)kapteenin arvoa, niin oheisen artikkelin mukaan kyseisen termin pitäisi nykyään vastata lähinnä kenraalin arvoa:
https://de.zxc.wiki/wiki/Maestre_de_campo
“The field master (Maestro de campo) who is often compared to a field captain or colonel, must be viewed as the rank of general in today's terms. He was directly subordinate to the captain general (capitán general), that was usually the king himself or his chief military officer, and stood above the sergeant-major.
https://en.wiktionary.org/wiki/maestre_de_campo
“In the overseas colonies the governors or viceroys who carried the rank of captain...
Yleinen palvelusohjesääntö 2017 kertoo seuraavaa:"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."Tämän perusteella sanoisin siis että kyseessä on evp. Lyhyt jakso MPO:ssa on myös ollut...
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja...
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
