Richard Adamsilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Keinumorsian. (The Girl in a Swing, 1980). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1986.
Ruohometsän kansa. (Watership Down, 1972). Suom Kersti Juva. WSOY 1975.
2.laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1976.
Ruohometsän tarinoita. (Tales from Watership Down, 1996). Suom Kersti Juva. WSOY 1997.
Ruttokoirat. (The Plague Dogs, 1977). Suom Panu Pekkanen. WSOY 1978.
Shardik. (Shardik, 1974). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1980.
Täydellisen listan hänen kirjoistaan löydät sivulta:
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Richard_Adams.htm
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Hei !
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä lukee, että laina-aikaa ei voi lisätä, jos aineistosta (kirjat yms) on varauksia. Eli teidän tapauksessanne pitää valitettavasti tyytyä neljään viikkoon. Kannattaa kyllä tarkistaa viimeisenä palautuspäivänä, josko varaukset olivat poistuneet, eli varaaja olisi saanut teoksen jonkun muun kirjaston kappaleen.
Sibelius Akatemian opettaja Matti Ruippo on tehnyt luentomonisteen: Encore 4.0 manuaali, Sibelius-Akatemia, 25 s. 1998. Voisit tiedustella sen saatavuutta joko oman kirjastosi kautta tai Sibelius Akatemiasta. Sibelius Akatemian yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.siba.fi/.
Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta:
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu…
https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/...
Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978).
"Ella ja Aleksi":n tuotannosta ei löydy tällaista laulua. Mutta Juice Leskinen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä "Lemmikkigallup", josta löytyy näitä hassuja "eläimiä". Kappale löytyy Juice Leskisen "Haitaribussi" nimiseltä CD-levyltä ja samannimisestä nuottikokoelmasta. Ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (CD-levy)Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (nuotti)Linkki laulun sanoihin:Lemmikkigallup Juice Leskinen LYRICS
Kirjastojen yhteystiedot on julkaistu Kirjastokalenterissa, jonka pitäisi löytyä kirjastojen käsikirjastokokoelmasta. BTJ:sta tai Kirjastoseurasta voi tiedustella, toimittavatko he osoitteistoa erikseen.
Kirjastot.fi -sivustossa (http://www.kirjastot.fi ) ei valitettavasti ole tällä hetkellä saatavilla kunnan-/kaupunginkirjastojen yhteystietoja yhtenä taulukkona eikä käytettävissä ole tähän sopivaa yhteispostitustoimintoa. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta kunkin kunnan/toimipisteen tiedoista (Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanava, kunnan/kaupunginkirjastot), tosin niitä on työlästä kerätä yksitellen listausta varten.
Kunnan-/kaupunginkirjastot tavoittaa melko kattavasti lähettämällä viestin Kirjastot.fi:n Kirjasto-...
Teos ”Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011” (Tekniikan akateemisten liitto TEK, 2012) tietää kertoa, että Jalava on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa ja valmistunut 2001. Soitin sinne ja sieltä kerrottiin, että diplomityön nimi on ”Online analytical processing and strategic decision making”. Otsikko kertonee aiheesta.
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
PIN-koodin saat palveluaikana kaikista Keski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos unohdat PIN-koodisi, saat kirjaston asiakaspalvelusta uuden esittämällä kirjastokorttisi ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jos et voi käydä kirjastossa, ota yhteyttä kirjaston chat- tai puhelinpalveluun. Keski-kirjastojen chat-palvelu palvelee arkisin klo 9-16 ja sinne pääsee verkkokirjaston keski.finna.fi etusivun oikeasta alanurkasta.
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Roman Schatz on kirjoittanut suomalaisuudesta maahanmuuttajan silmin ja esim. kirjassaan Suomesta rakkaudella ( Johnny Kniga, 2005) on teksti sekä suomeksi että englanniksi. Ohut kirja samasta aiheesta on myös Auringon asema, tekijänä Ranya ElRamly (Otava, 2002). Muita ohuita kirjoja ovat esim. John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset , Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit. Helppolukuisia , vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän...
Lahetamme kaukolainoja myos ulkomaille, mutta kaukopalvelu on aina
kirjastojen valista toimintaa. Meidan tulisi siis saada Amsterdamista
jonkun kirjaston tilaus. Toimitusmaksuja emme toistaiseksi ole
ulkomaisilta kirjastoilta perineet, mutta jotkut kirjastot ovat hiukan
varovaisia tilaamaan siksi, etta postimaksut ovat melko korkeita.
Kannattaa siis kysya paikallisesta kirjastosta.
Valitettavasti vielä ei voi sanoa tarkkaa aikaa, milloin aikakauslehtiä voi lainata. Palutusautomaatti ei ota vastaan ohuita lehtiä ja niille ollaan kehittämässä lainauskoteloa. Toivottavasti asia järjestyy pian. W.i.t.c.h Aikakirjat sarjakuvalehtinä ovat lainattavissa, samoin W.i.t.c.h kirjat.
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
