Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Tietokantoja on koluttu ja kollegoilta on kyselty ympäri Suomen. Muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Avun 1960‑luvun vuosikertoja selaamalla artikkeli olisi on mahdollista löytää, jos se on olemassa. Voit pyytää lehtiä kaukolainaksi omasta kirjastostasi. Voit tilata kaukolainoja ensisijaisesti internetin kautta lomakkeella (vaatii kirjastokortin ja PIN-koodin) tai kirjaston asiakaspalvelusta paikan päällä. Kaukolainat ovat maksullisia.Myös Seura-lehden numerossa 24/1960 on ollut artikkeli Ennustajista ensimmäinen: Nostradamus, ks.https://www.huuto.net/kohteet/seura-lehti-nro-241960-276/628603797
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista löytyisivät seuraavat teokset:
- Gartz, Juho: Leikkaaja: suomalaisen elokuvan ihmemaa sen takahuoneesta nähtynä (Art House, 2003)
- Cousins, Mark: Scene by scene : film actors and directors discuss their work (Laurence King, 2002)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas (Pinnacle systems, cop. 2002)
Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 A, lainaustoimisto: 09-7563 0240) kirjastosta löytyisivät mm. seuraavat teokset:
- opinnäyte Ahola, Heikki: Kaupunkisinfonia (1995)
- opinnäyte Kohtamäki, Kimmo: Lajityypin vaikutus dokumenttielokuvan leikkauksessa (2000)
- Kucera, Jan: Leikkaus elokuvassa ja televisiossa (Yleisradion koulutustoimisto, 1970)
Arto-artikkelitietokannasta...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin
Nyt kyllä laitoitte vaikean.Antamanne kuvauksen ja kuvamateriaalin perusteella en valitettavasti osaa sanoa mikä olisi voinut saada aikaan kyseisen reikäkuvion.Ehkäpä voisitte tiedustella asiasta Tiede-lehdeltä tai Suomen luonto -lehdeltä.Tiede-lehden yhteystiedot: tiede@sanoma.comSuomen luonto-lehden yhteystiedot: https://suomenluonto.fi/yhteystiedot/toimitus/
Apple suosittelee vain akun käyttämistä tyhjäksi kerran kuussa. En löytänyt mitään tietoa siitä, että lataaminen, vaikka virtaa olisi jäljellä, haittaisi akun toimintaa, ilmeisesti ennemminkin päin vastoin.
Lukemista aiheesta:
https://www.apple.com/fi/batteries/ipad.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium-ion_battery
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_lithium_ion_batteri…
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Vuodelta 1947 peräisin oleva runo Myrsky ja hiljaisuus sisältyy L. Onervan alkuperäiskokoelmien ulkopuolelle jääneestä lyriikasta koottuun valikoimaan Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004).
Helmet-tietokannasta löytyivät seuraavat 80- ja 70-luvulla ilmestyneet Eino Leinon runojen kokoomateokset:
Sata kauneinta runoa. Toimittanut Hannu Mäkelä. 1989. Otava 213 s.
Kodin suuret klassikot. Eino Leino 1. Koonnut Marja-Liisa Nevala. Weilin & Göös, 1989. 274 s.
Kodin suuret klassikot: Eino Leino 2. Eino Leino runot 2. Weilin & Göös, 1989. 266 s.
Vapauden vartio : valikoima vuosilta 1915 - 1926. Alea-kirja, 1989 152 s.
Eino Leinon suuri runokirja. Toimittanut Marja Kapari. WSOY 1. p. 1982. Runot 1. Otava, 1985. 748 s.
Runot 2. Otava, 1985. S. 749-1510
EIämän koreus: valikoima runoja. Toimittanut Hannu Mäkelä,. Otava, 1984. 487 sivua
Laulun lapsi : valikoima runoja. Toimittanut...
Tieteellisten kirjastojen, maakuntakirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston tietokantoihin tehdyn haun perusteella julkaisua ei ole niissä saatavilla kuin Lapin yliopiston kirjastossa, jossa se on käytettävissä virkakäyttöön.
Sivustolla:
http://www.teknologiainfo.net
on tietoja julkaisusta ja sen saatavuudesta ostamalla.
Aloitussivun hakulaatikkoon ehdolla kirjan nimi kirjoitetaan
yleiset sopimusehdot, jolloin saa esille viitten julkaisusta.
