Maan ystävät-liikkeellä on paikallisryhmiä ympäri Suomea, myös Porissa. Yhteystiedot löydät liikkeen kotisivuilta http://www.maanystavat.fi/ kohdasta paikallisryhmät.
Digiprinttaus ei kirjastoissa vielä onnistu.
Espoon kirjaston pajoissa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
voi käyttää vinyylileikkuria, jolla saa tehtyä yksivärisiä kuvia kankaalle. Kuvat voivat olla itse piirrettyjä tai googlen kuvahaun tuloksia.
Digiprinttejä tekeviä yrityksiä kyllä löytyy ainakin haulla "valokuva tyynyliinaan". esim. SmartPhoto https://www.smartphoto.fi/kuvalahjat/tyyny?gclid=EAIaIQobChMIw7qr4dv53QIVU6qaCh2WOg6qEAAYASAAEgKYVPD_BwE
Kollega vinkkasi, että Internet Movie Car Database –sivustolta löytyy tuloksia, missä elokuvissa tai tv-sarjoissa mitäkin autoa on näkynyt: https://www.imcdb.org/search.php?resultsStyle=asList&sortBy=0&make=Renault&model=4&page=1.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Madeleine Albrightin teoksia ei ole suomennettu, ei myöskään hänen elämäkertaansa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Valitettavasti Etelä-Englantia käsittelevät suomenkieliset matkaoppaat rajoittuvat Lontooseen. E-kirja-aineistokin on tässä kohdin englanninkielistä.
Tähän tulokseen tullaan käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua. http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Yhdysvaltain, Venäjä/Neuvostoliiton ja Kiinan aluksissa on ollut Wikipedian luettelon mukaan avaruuslentäjiä 39 eri maasta (tieto vuodelta 2015) https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_eri_maiden_ensimm%C3%A4isist%C3%A4_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4 . Avaruusteknologian hinta on halventunut huomattavasti niistä ajoista, jolloin teknologia oli vain suurvaltojen hallussa. Avaruusvaltioiksi sanotaan maita, jotka ovat laukaisseet omalla kantoraketillaan oman satelliitin kiertoradalle https://fi.wikipedia.org/wiki/Satelliitti . Suomestakin tuli avaruusvaltio vuonna 2017 https://www.verkkouutiset.fi/ministeri-sanoi-suomesta-tulleen-avaruusvaltio-eduskunta-nauroi/ , kun Aalto-1 ja Aalto-2 laukaistiin avaruuteen https://www.avaruus....
Espoon kirjastoista valokuvanegatiivien skanneri on Sellossa ja Isossa omenassa. Valopöytää ei ole, mutta skannerilla voi muokata negatiivia. Valitettavasti nämä palvelut eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä korona-ajan takia.
Helsingin Keskustakirjasto Oodissa on käytössä mediatyöasemia joilla voi skannata dioja, negatiiveja ja valokuvia. Ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
Lady Colin Campellin teosta Daughter of Narcissus: A Family's Struggle to Survive Their Mother's Narcissistic Personality Disorder (Dynasty Press Ltd, 2009) ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa alkukielelläkään.
Näyttää siltä, että teosta ei ole myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
http://libris.kb.se/
https://bibliotek.dk/eng
https://www.nb.no/
https://www.worldcat.org/
Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.
Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Hei!
Merkin tunnistaminen vaatii asiantuntijaa.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kentien maksullista palvelua löytyy Kauppakamarin HTT-tavarantarkastajilta.
https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/...
Eva Franzin kirjat Osasto 23 (2019), Yön kuningatar (2021) ja Ruukin salaisuus (2021) sijoittuvat Suomen historiaan. Niissä on aineksia niin kauhu-, jännitys- kuin fantasiagenrestäkin ja ne sopivat hyvin varhaisteini-ikäisille.
Sari Peltoniemen fantasiakirjoissa sivutaan usein Suomen historiaa tai kansanperinnettä tai molempia. Usein niissä kuvataan rinnakkaismaailmoita tai vaihtoehtoista historiaa. Avaimenkantaja-sarjassa on kolme osaa: Taivazalan joutsen, Allmaan vaskitsa ja Vattenporin simpukka (2016-2018). Kuulen kutsun metsänpeittoon (2011) ja sen jatko-osa Haltijan poika (2013) perustuvat suomalaisiin ja saamelaisiin kansanuskomuksiin. Suomu (2007) ja...
Finnasta löytyy yksi kuva kirkko-ohjaksista. Se on putkilomainen pirtanauha. Pirtanauhoihin löytyy joitain ohjeita, mutta juuri kirkko-ohjaksien (tai kirkonohjaksien) ohjeita ei löytynyt.Finna.fi: Kirkko-ohjakset (kuva) https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32465?sid=4998373595
Kyllä Helsingin kirjastojen kirjoja, musiikkiäänitteitä ja videoita voi pyytää lähetettäväksi toiseen Helsingin kirjastoon, esim. Pikku Huopalahden lastenkirjastoon ja lainata sitten sieltä toisesta kirjastosta. Kuljetus kestää noin kaksi postinkulkupäivää. Ensimmäinen postinkulkupäivä lasketaan olevan tilauspäivää seuraava postinkulkupäivä. Posti kulkee viitenä arkipäivänä viikossa.
Sihteerin työstä on kirjoitettu useita oppaita eri vuosikymmeniltä. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. Ritva Aaltion teos Sihteerin työ vuosilta 1975 ja 1980, joita voisi verrata uudempiin vastaaviin teoksiin, joita löytyy useita hakusanalla sihteerit.
Sihteerikoulutuksesta on olemassa teos: 60-luvun sihteeristä 2000-luvun assistentiksi : HSO-koulutuksen kiitorata - Helsingin sihteeriopisto v. 1967-1997 / toimittaja: Marketta Kärki. Helsinki, 1997.(ei Jyväskylän kaupunginkirjastossa).
Aleksi-aikakauslehtitietokannasta (käytettävissä kirjaston työasemilla), löytyy esim seuraavat artikkelit:
Kaiken takana on sihteeri / Seija Sartti. - Helsingin sanomat. Kuukausiliite 2002; helmikuu; s. 68-77
Sihteeri muutosten paineessa. -...
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Lastenkirjaa jonka nimi - tai alanimi, vastaisi etsittävää en valitettavasti löytänyt . Aihepiiriltään ja ilmestymisvuodeltaan läheltä liippaava kirja voisi olla helppolukuisten Lukukoukku-sarjassa ilmestynyt Arska ja hurjat koirat -kirja https://keski.finna.fi/Record/keski.277577?sid=3073064703.
Kirjan tapahtumapaikkana ei ole koirapuisto vaan löytöeläintarha, mutta kirjan kannen pohja on vihreä.
Paremmin kirjan nimeä ja väriä vastaisi Markku Ropposen Koirapuistoromaani https://keski.finna.fi/Record/keski.2882558?sid=3073079280. Kirjan kansi on vihreäpohjainen mutta kirja on selkeäsi aikuisten kirja, ja ilmestynyt vasta vuonna 2018.
Ystävällisin terveisin!
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
