Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
Terveisiä täältä Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista. Turun kaupungin perustamiskirjaa ei ole säilynyt, mutta kaupungin syntyajankohtana pidetään vuotta 1229, jolloin tuomiokirkko siirrettiin Koroisten niemeltä nykyiseen paikkaansa Unikankareen mäelle. Kaupunkikehitys alkoi kunnolla 1280-luvulla, jolloin nykyistä tuomiokirkkoa alettiin rakentaa.
Rauno Lahtisen kirjoittama Turun historia (2014) antaa hyvän yleiskuvan vanhan pääkaupunkimme historiasta.
Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua: Kesäpäivä Kangasalla, Ken raikas sävel sä lienetkin ja Sylvian joululaulu=Sylvias julvisa (alkuperäisessä muodossaan nelisäkeistöinen Sylvias helsning från Sicilien), joka Martti Korpilahden suomentamana on tullut laajasti tunnetuksi.
Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-1855. Runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin; toiset pitävät sitä lehtokerttuna, toiset jonakin muuna, mm. mustapääkerttuna. Topeliuksen runoa on aikojen saatossa tulkittu luonnollisesti monesta eri näkökulmasta. Laulussa lienee aito kuvaus muuttolintujen maailmasta. Italialaiset pyydystivät muuttomatkoilla lentäviä lintuja. Joiltakin he puhkaisivat silmät ja elättivät näitä...
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019
Tarkoittanet "patilla" pahkaa, joka on mutaatiosta tai puun pinnan vauriosta syntynyt puun epämuodostuma tai sairaus.
Tapani Marjasen teoksessa Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi (2012) on ohjeita pahkan käyttöön veistomateriaalina. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuinka-puiden-pahkat-synt…
HelMet-palvelussa on ollut viime aikoina teknisiä ongelmia, joiden vuoksi asiakkaat eivät ole päässeet kirjautumaan palvelun kautta omiin tietoihinsa ja esim. uusimaan lainojaan verkossa. Ongelmaa selvitellään ja sen pitäisi korjautua pian.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa mieluiten soittaa kirjastoon puhelimella (kun kyse on pääkaupunkiseudu yleisistä kirjastoista, mihin tahansa HelMet-alueen kirjastoon) ja pyytää uusimaan lainat puhelimitse. Oma kirjastokortti on hyvä olla tällöinkin käsillä, koska asiakastiedot löytyvät kätevimmin ja luotettavimmin, jos voi kertoa puhelimessa oman asiakastunnuksensa kirjastokortistaan.
Lainojen uusintapyyntöjä ei kannata lähettää sähköpostitse. Se voi olla hankalaa mm. siitä syystä, että samannimisiä...
Näissä tapauksissa maksimi on vaikeampi määritellä kuin minimi. Lämpötilan kohdalla suurimmaksi mahdolliseksi arvoksi arvioidaan 1032 kelviniä. Tämä perustuu fysiikan standardimalliin, ja sitä kutsutaan Planckin lämpötilaksi. Se ei ole välttämättä suurin mahdollinen lämpötila, mutta suuremmasta ei ole mielekäs puhua. Tuossa lämpötilassa kun standardimalliin pohjautuva fysiikka ei enää toimi, vaan käytännössä fotonien energia riittäisi luhistamaan ne mustia aukkoja vastaaviksi singulariteeteiksi. Näin kuumat olosuhteet ovat vallinneet maailmankaikkeudessa 10-43 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen. [1] [2] [3]
Kirkkaus on hankalampi määrittää. Se riippuu havaitsijaan osuvan fotonivirran tiheydestä, etäisyydestä lähteeseen ja...
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa...
Vittorio Monti (1868-1922) oli Napolissa syntynyt ja pääasiassa Pariisissa
vaikuttanut säveltäjä. Hänen sävellyksensä Csárdás on Paavo Helistön
mukaan maailman suosituin csárdás, ns. mustalaisviulumusiikkia. Laulettuna sen ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tamara Lund, Vieno Kekkonen (nimellä Tuliharja) ja Kai Hyttinen (nimellä Kun sinä vain jaksat rinnallain).
Arktisen napajään luonnetta kuvaavat osuvasti William R. Andersonin ja Chris Blair, jr kirjassaan Pohjoisnavan alitse: "Yleisesti ottaen totesimme arktisen napajään äärettömäksi, alati liikkeellä olevaksi jäämassaksi, jonka luonne muuttuu lakkaamatta. Toisin paikoin sen muodostavat vain hyvin pienet jääpalaset ja jäähileet -- . Jäämassan valtaosan muodostavat kuitenkin epäsäännölliset jäälautat, joiden koko vaihtelee muutamasta jalasta kymmeneen, viiteentoista jalkaan, mutta harvoin siitä yli."
Kesäisin Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulaa ja kutistuu. Keskimääräisesti jään sulaminen päättyy syyskuun lopussa. Talvisin Pohjoisella jäämerellä jäälautat yhtyvät yhtenäiseksi jääpeitteeksi. Niin kuin Anderson ja Blair antavat ymmärtää, se ei...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna.
Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot.
Lähde:
Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30.
Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu.
Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa.
http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta...
Hei!
Voit palauttaa lainaamasi kirjat mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen, se mistä olet aineiston lainannut ei vaikuta asiaan.
Sen sijaan seutulainauksissa, eli jos tilaa aineistoa jostain toisesta Aaltokirjastosta (esim. Jämsä, Äänekoski, tms.), lainaus- ja palautuskirjastolla on väliä: silloin aineisto tulisi palauttaa siihen toimipisteeseen, mistä se on lainattu, jotta välttyisi seutukuljetusmaksulta (1 euro/teos).
Yst. terv.
tietopalvelu / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Kaikkia noita kysymyksiä on tutkittu. Tutkimusten tulokset hieman vaihtelevat ja tuohon miltä se tuntuu -kysymykseen lienee hankala vastata.
Kaksikielisyys on mahdollisuus, muttei koskaan itsestäänselvyys. Jopa lapsena useammalle kielelle altistuneista ei väistämättä tule kaksikielisiä. Kielikello 4/2016
" Lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen ja lapsella voi olla useampi kuin yksi äidinkieli, mutta kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä. Monikieliseksi kasvamiseen tarvitaan tilaisuuksia kuunnella, puhua, lukea ja kokea useampia kieliä. Jos huoltajan kieli on muu kuin asuinympäristössä pääasiallisesti käytetty kieli, on olennaista, että huoltajat tiedostavat vastuunsa oman kielensä osalta lapsen kielen...
Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta.
Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234).
Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Bachin kirkkokantaattien määrä on 200 kappaleen paikkeilla. On vaikea sanoa suoraan, mitä kantaattia kirjailija olisi voinut tarkoittaa, sillä "Kun täältä lähden, Herrani" voisi sopia monen teoksen nimeen ja teemaan. Täsmälleen tuon nimistä teosta en kuitenkaan löytänyt.
Kenties kyseessä voisi olla kantaatti BWV161 (Komm, du süsse Todesstunde), BWV125 (Mit Fried und Freud ich fahr dahin) tai BWV12 (Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen)? Kantaatissa BWV49 (Ich geh und suche mit Verlangen) on myös samankaltaisia teemoja.
Teoksia voi olla myös käännetty suomeksi eri tavalla vuosien varrella.
Vaikka kirjailija on maininnut kyseessä olevan kantaatti, mieleen tulee myös Matteus-passio (BWV244). Osa II, loppupuoli, harjoitusnumero 62 kohta "wenn ich...
