Frances Vestin häs written the following books:
Hej buss! 1965
Min vän trottoar (a story) 1966
Handbok i barnindoktrinering 1969
Mummel: en ny människa 1970
I didn't find any books of her in english in the Library of congress online catalog.
Suomessa oli pitkään käytössä vain yksi nimiluettelo, vaikka nimet saatettiinkin suomen- ja ruotsinkielisissä kalentereissa kirjoittaa eri tavalla. Vuonna 1929 kieliryhmien nimipäiväkalenterit eriytettiin. Tällöin molemmissa esiintyi yhteisiä päiviä miesten ja naisten nimille. Lähtökohtana oli nimien yhteinen tausta (esim. Julius ja Julia, Aukusti ja Augusta). Vuoden 1950 uudistuksessa tämä käytäntö purettiin, ja miesten ja naisten nimet siirrettiin eri päiville. Tällöin ainoa poikkeus olivat Aatami ja Eeva, jotka saivat yhteiseksi nimipäiväkseen joulukuun 24. päivän. Tätä ennen Aatamin päivää vietetettiin 23.12. ja Eevan päivää 24.12. Seuraavissa, vuosien 1973 ja 1984 uudistuksissa tätä linjaa jatketiin. Vuonna 1995 tehdyssä...
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Kjell Westön teosta Dän vi en gång gått (suom. Missä kuljimme kerran) ei ole käännetty englanniksi. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Viimeisimmän painoksen voit tarkistaa kirjakauppojen sivuilta tai kustantajien sivuilta. Osoitteesta: http://booknet.cultnet.fi/ voit löytää kirjakauppojen ja kustantajien www-sivut. Näillä sivuilla on hakumahdollisuus, voit hakea tietoa mistä tahansa yksittäisestä kirjasta.
Lisäksi voit tarkistaa myös Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo osoitteessa: www.helsinki.fi/helka/. Siitä pääset katsomaan aineistotietokantaa. Helka ei kuitenkaan välttämättä sisällä kaikkia painoksia jokaisesta kirjasta. Ne löytyvät kansallisbibliografiasta, Fennicasta,
johon vain kirjaston henkilökunnalla on pääsy. Eli voit myös kysyä uusinta painosta suoraan kirjastosta.
Olet ehkä jo tutustunut Tapio Soinnun kirjaan Lapin eksoottinen keittiö. Sen lisäksi arktisten alueiden ruokaa käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Kultainen keittokirja 3. WS 1988 (kanadalainen keittiö),
V.V. Pohlebkin: Neuvostoliiton kansalliset keittiöt. WS 1983
(teoksessa on lyhyt juttu subarktisesta keittiöstä yleensä).
Culinaria: makujen Eurooppa. Könemann 2001 (tästä kirjsta selvisi oikeastaan vain se, että pelmeenit ovat alkuaan siperialainen ruoka),
Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin. Schildt 2006 (tästä löytyy Islanti muiden Pohjoismaiden ohella, kirja on vasta tulossa Tampereen kaupunginkirjastoon)
Arctic a la carte. 2001 (teksti myös suomeksi, arktisen alueen ruokakulttuuri)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa...
Uusperheet mutkistavat perinnönjakoa. Lakikysymykset vaativat aina lain tulkintaa ja sitä taitoa meillä ei ole. Voimme vain suositella lakimiehen puoleen kääntymistä tai hyviä tietolähteitä, joista alla yksi.
http://mangusti.com/supli/MangustiWS?main=Artikkelit&sub=showPage&title…
Asianajajapäivystykset Töölön kirjastossa 18.1. alkaen
18.01.2010 - 31.05.2010
Asianajajien maksutonta neuvontaa maanantaisin klo 17-19.30 Maanantaina 8.2. ei ole päivystystä.
En tiedä, mitä sukulaissetäsi on tarkoittanut. Yksi mahdollisuus on se, että hän on tarkoittanut toriumia, jota käytetään kameran linsseissä vähäisinä määrinä. Aine vaikuttaa (ilmeisesti positiivisesti) linssien optisiin ominaisuuksiin. Ainetta käytetään myös linssien sävyttämiseen. Torium on luonnostaan radioaktiivinen aine.
http://www.stuk.fi/aiheet/kodin-ja-toimiston-sateilevat-laitteet/radioa…
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Franz Kafkan romaani Amerikka (Amerika) ilmestyi vuonna 1965 Elvi Sinervon suomentamana Tammen kustantamana. Käännös julkaistiin Keltaisessa kirjastossa ja se oli 66. sarjassa julkaistu suomennos.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3569804?sid=4930218905https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4028
Kyseistä teosta näyttäisi löytyvän useista yliopistokirjastoista. Teoksen saa Kajaanin kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi tekemällä siitä kaukopalvelupyynnön. Tämän voi tehdä joko käymällä pääkirjastossa tai kirjaston kotisivun kautta osoitteessa http://www.kajaani.fi/kirjasto, sieltä pikalinkkien alta kohta kaukopalvelu ja kaukolainapyynnön tekeminen. Kaukolainan hinta on 4 e/kirja.
Tampereen kaupunginkirjastolle voit tehdä hankintaehdotuksen osoitteessa http://inter8.tampere.fi/kirjasto/index.php/palaute/hankintaehdotus/.
Tekijän aiempi, vuonna 2008 ilmestynyt kirja Petos lautasella kuuluu kokoelmiimme.
Kyseessä voisi olla joku Pentti H. Tikkasen Päämajan kaukopartioista kertovista kirjoista. Teossarjaan kuuluvat: Marskin kaukopartioritarit (1995), Päämajan sissit (1996), Sissit erikoistehtävissä (1997) sekä Sissejä ja partisaaneja (1998). Näissä teoksissa on sekä tietokirjan että romaanin piirteitä. Joissakin kirjastoissa ne on sijoitettu kaunokirjallisuuteen, useimmissa kuitenkin tietokirjoihin. Myös Tikkasen kirjassa Kohtaloita sodissamme (2000) kerrotaan mm. kaukopartiomiesten kohtaloista.
Muita kaukopartioaiheisia teoksia 1990-luvun loppupuolelta ovat mm. Reino Lehväslaihon Koukkaus itään (1999), Onni Palasten Sissi rajan takaa (1997) sekä Urpo Korhosen kirjat Ritaripartio : 14. divisioonan kaukopartio (1997) ja Sissiosasto :...
Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (annettu 6. päivänä kesäkuuta 2013) määritellään henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset näin:
”Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku (pin-koodi), voit muuttaa sähköpostiosoitteesi kirjautumalla omiin tietoihisi Helmet-palvelusivustolla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus, niin virkailija tekee sähköpostiosoitteen muutoksen puolestasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Kirjautumisen jälkeen varmaan avautui tällainen näkymä:
PressReader
Kansainvälinen lehtipalvelu, joka sisältää yli 6 000 lehteä 100 maasta ja 60 kielellä. Palvelussa lehdet ovat täysin samanlaisia kuin painetut lehdet. Noin puolet sisällöstä on sanomalehtiä ja puolet aikakauslehtiä.
PressReader
Tuosta linkistä painamalla pääset selaamaan lehtiä.
Stephenie Meyerin Twilight-kirjasarja jatkuu Keskiyön aurinko -romaanilla. WSOY julkaisee kirjan suomeksi syyskuussa.
Lisätietoa kustantajan sivulta https://www.wsoy.fi/kirja/stephenie-meyer/keskiyon-aurinko/9789510463246
Kirja on jo tilattu Seinäjoen kirjastoon.
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
