Et ole varmaankaan tehnyt väärin. Luultavasti selaimessasi on sellainen asetus, että salasanat tallennetaan automaattisesti. Kun salasana on tallennettu selaimen muistiin, sitä ei tarvitse enää näppäillä kirjautumissivulla. Salasanojen tallentaminen on käytön kannalta näppärää, mutta siihen liittyy riski, sillä jos kannettava joutuu vääriin käsiin, pääsee konetta väärin käyttävä henkilö suoraan sivustoille, joiden salasanat on tallennettu muistiin.
Periaatteessa kaikki Helkassa oleva löytyy myös Melindasta. Helkassa (ja Melindassa) ei kuitenkaan ole tietoja kaikista vanhemmista opinnäytetöistä. Vanhojen opinnäytteiden tiedot saattavat löytyä vain oppiaineen laitokselta. Kannattaa ottaa yhteyttä yliopistoon.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä voi etsiä Theseus-tietokannan kautta:
https://publications.theseus.fi/
Hei!
Päijät-Hämeen alueen kirjastoista ei tätä CD-ROM:ia valitettavasti löydy. Muualta Suomesta löytyy Luther CD-ROM -niminen teos, joka todennäköisesti sisältää tarvitsemaasi tietoa. Se voidaan tilata sinulle halutessasi kaukolainaksi viiden euron hintaan.
1950-luvun hittejä ja hittilistoja löytyy mm. Juha Lassilan kirjasta "Mitä Suomi soittaa" ja Jake Nymanin teoksesta "Onnenpäivät" (osa 1). Joel Whitburnilla on monta teosta aiheesta, mm. "Billboard #1s 1950s-1991". Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) voit katsoa lisää hittilistoja esim. käyttämällä asiasanoja "äänitteet" ja "hitit".
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-...
Lauri Pohjanpään runo Muurahaisen neuvo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän runoja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja teoksessa Pohjanpää Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (2002).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voitte tarkistaa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Musiikkitieteilijä Tina Frühauf kirjoittaa EBSCO:n blogissa että vaikka musiikkia on opetettu ja omaksuttu erilaisin järjestelmin jo paljon aiemmin menneisyydessä, varsinaisena omana alanaan musiikin opetus ja oppiminen on tullut tunnetuksi vasta myöhäismodernista ajanjaksosta eteenpäin. Musiikkipedagogian oppiaine sen sijaan kehittyi järjestäytyneeksi muodokseen niinkin myöhään kuin 1900-luvulla. Ainakin virallisemman määritelmänsä mukaan voi musiikkipedagogeja siis sanoa olleen olemassa viime vuosisadalta lähtien.
Lähde: https://www.ebsco.com/blogs/ebscopost/what-music-pedagogy-universality-…
Vuonna 1997, jolloin Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki, Mikkelissä oli 32 847 asukasta. Lisäksi Mikkelin maalaiskunnassa asukkaita oli 11 980 (Tilastokeskus).
Hei!Ketsiia on todennäköisesti muunnelma Ketsia nimestä. Se ei ole suomalainen nimi, vaan heprealainen nimi, joka esiintyy Raamatussa. Se tarkoittaa Kassiapuuta/Kassiakanelia (Cinnamomum aromaticum, syn. Cinnamomum cassia) eli kiinankaneli, mutta voi viitata myös "aromaattinen" tai "tuoksuva".Ketsia on Jobin toinen tytär Raamatun Vanhan testamentin mukaan, joka tunnettiin kauneudestaan.
Paperilehti tuolta päivältä löytyy Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjaston uutisalueelta. Verkkolehteä ei kirjastossa voi käyttää, koska Pohjalainen kieltää käyttöehdoissaan verkkolehden kirjastokäytön.
Hector Babencon Pixote-elokuva ei näytä olevan lainattavissa kirjastoista mistään päin Suomea. Syynä puuttumiseen kirjastojen kokoelmista voi olla paitsi se, ettei elokuva ole myytävänä myös se, ettei sille ole saatu lainausoikeuksia kirjastokäyttöön.
Ehkä se esitettäisiin televisiossa uudelleen, jos antaisit kanavalle palautetta.
Kysymys on vaikea, eikä yksiselitteistä oikeaa vastausta varmasti ole olemassakaan. Alla olevissa linkeissä on listattu tunnettuja, suosittuja nykyintialaisia kirjailijoita, sekä Intiassa asuvia että sieltä muuttaneita. Samoja nimiä on kaikissa listoissa, joten uskoisin, että saat niistä oikeita nimiä:
http://www.chillibreeze.com/articles/Top-10-Indian-Writers-in-English-T…
http://www.iloveindia.com/indian-heroes/writers.html
http://www.amazon.com/Best-of-Indian-Authors/lm/TZXKC4MBEZP3
http://kitabkhana.blogspot.com/2005/03/indian-fiction-top-25.html
Asiaa kannattaa kysyä Yleisradion sivuilta löytyvästä Kysy digi-tv:stä -palvelusta. Se löytyy täältä:
http://www.digitv.fi/WebForm.asp?path=1;4052;7626;3433
Sisääntulo ja ulosmeno liittyvät aika paljon ajankohtaan, josta puhutaan. Usein aamulla kysymyksessä on sisääntulo ja illalla ulosmeno. Sitten on tietenkin poikkeuspäiviä, jolloin liikenteen pääsuunta on päinvastoin.
Helposti voisi ajatella, että sisääntulosta puhutaan, kun itse asutaan alueella ja ulosmenosta, kun asutaan muualla. Siis nimittelyssä saattaa olla jotain alitajuista merkitystä. Nimitykset ovat vakiintumattomia. Sen sijaan väylä-sanalla yleensä tarkoitetaan kaksiajorataista tietä ja tie mielletään usein yksiajorataiseksi.
"Rakennusliikkeen kirjanpito ja tilinpäätös"(Lahti, Viljaranta)
- niminen teos löytyy Helsingistä Aalto Yliopiston Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Otaniemestä http://lib.tkk.fi/fi/
Kaukopalvelusääntöjen mukaan emme tilaa teosta automaattisesti Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, vaan lainaajan on
tiedusteltava teosta Otaniemen kirjastosta.
Hei!
Valitettavasti vastausta ei voi antaa tietosuojasyistä. Tässä nimipalvelun tilastoa Saaga-nimestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei!
Kyseinen runo on alunperin englantilainen lastenloru Solomon Grundy. Sen on kirjannut muistiin John Orchard Halliwell ja se on julkaistu vuonna 1842. (https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Grundy)
Löysin lorulle suomennoksen Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus, novellista Muutoksen aika s. 298-299.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1420144
Muita kokoelmia ei valitettavasti ainakaan vielä tullut vastaan.
Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ja niiden rakentamisesta löytyy tietoa sekä internetistä (esimerkiksi hakusanoilla keskiaikaiset kivikirkot) että kirjoista. Sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta vastausta juuri tähän kysymykseesi tiilipäätykuvioiden tarkoituksellisesta tai satunnaisesta epäsymmetrisestä asettelusta ei löytynyt.
Kehottaisinkin kääntymään tässä kysymyksessä Museoviraston arkisto- ja tietopalveluiden puoleen, ohessa linkki:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/asiakaspalvelu
Seuraavissa kirjoissa on runsaasti tietoa keskiaikaisten suomalaisten kivikirkkojen arkkitehtuurista ja koristelusta. Nämä kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista.
Markus Hiekkanen; Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava, 2003
Markus Hiekkanen; Suomen...
