Olisikohan kyseessä Patricia Cornwellin kirjoittama Kay Scarpetta -sarja. Sarjan ensimmäinen osa Post mortem ilmestyi englanniksi 1990 ja suomennettuna 1994. Kay Scarpetta toimii sarjan alussa Virginian johtavana kuolinsyyntutkijana. Hänella on sisarentytär Lucy Farinelli. Lucy on superälykäs tietokonenörtti, joka myöhemmin päätyy töihin FBI:n palvelukseen ja auttaa tätiään myös tapausten ratkomisessa. Sarjassa on ilmestynyt 24 osaa.
Patricia Cornwellin kirjoittamia kirjojen lista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Patricia_Cornwell
Kirjailijasta löytyy tietoja kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjailijat/patricia-cornwell/
Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "monikieliset" noin 160 teosta. Lista ei valitettavasti ole kattava.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimii Monikielinen kirjasto, josta voi tilata kaukolainaksi eri kielistä kirjallisuutta. Monikielisen kirjaston kokoelmaa pääsee selaamaan Helmet-verkkokirjastossa, ohjeet siihen löydät Monikielisen kirjaston omilta sivuilta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto.
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter.
Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Linkeissä sekä kuva- että satukirjoja anteeksipyynnöstä ja anteeksiannosta.Anteeksipyyntö:https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=anteeksipyynt%C3%B6+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascAnteeksianto:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&lookfor=anteeksianto+kuvakirjat&type=AllFieldshttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=anteeksianto+sadut&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Internetissä olevaa suomenkielistä aineistoa okkultismista voit löytää esimerkiksi seuraavista paikoista:
- Ev.lut.kirkon sivuilta, joilta löytyy tietoa myös ns.uususkonnoista. http://www.evl.fi/
Valitse sivuilta linkki "www-palveluja", sieltä linkki "kirkko uskontojen maailmassa", sitten linkki "tietoa uskonnoista" ja linkki "New Age -liikkeen aatehistoriallista taustaa..."
- Uskontojen uhrien tuki ry:n sivuilla on myös tietoa mm. okkultisista käsitteistä.
http://home.icon.fi/usk-uhri/teosofia.html
Lisää okkultismiin liittyviä Internet -sivuja voi etsiä esimerkiksi Google-haulla http://www.google.com
Hakusanana voi käyttää esimerkiksi "okkultismi" -sanaa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kysymäänne teosta vain Helsingissä (pääkirjaston varastossa) ja Espoossa (Tapiolan kirjaston varasto). Kirjat ovat aivan normaalisti lainattavissa, mutta eivät myytävissä.
Kaupunginkirjaston pääasiallisia tehtäviä on ylläpitää monipuolista kirjastokokoelmaa. Sen tehtävänä on myös säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön vanhaa, usein loppuunmyytyä aineistoa.
Antikvariaateistakaan ette ole kysymäänne teosta löytänyt. Oletteko jo kokeillut ostoilmoituksen jättämistä johonkin antikvariaattiin?
Voitte jättää ostoilmoituksen myös Internetin kautta esimerkiksi: http://www.antikvariaatti.net/ostomyynti.php (sivun mukaan ilmoituksen jättö on maksutonta)
tai http://www.antikka.net/puutelista.asp
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Presidentti Martti Ahtisaari, jonka isä työskenteli sotilasteknikkona, asui 1950-luvulla kruununpolttimon päärakennuksessa Lasaretinsaaressa. Polttimorakennus purettiin pysäköintialueen tieltä vuonna 1968.
Lähde: Wikipedia: Lasaretinsaari
Vakuutusalan koulutusta järjestetään Tampereen yliopistossa (vakuutustiede Kauppatieteiden laitoksella). Löydät heidän yhteystietonsa osoitteesta
http://www.uta.fi/laitokset/kati/suomi/vakuutustiede.htm
Vakuutusalalla jo toimivat voivat työnsä ohella suorittaa vakuutustutkinnon. Vakuutusalan koulutuskeskus järjestää tähän tähtääviä kursseja, ja myös vakuutusmerkonomitutkintoon päättyviä kursseja. Koulutuspaikkoja ja tutkintoja on myös muita, mutta neuvoisin sinua ensin ottamaan yhteyttä Vakuutuskirjastoon,
http://www.vakes.fi/svk/suomi/svk15f.htm
josta alan kurssikirjat löytyvät. Vakuutuskirjasto on yrityskirjasto, joten sinun kannattaa soittaa ennen kuin lähdet siellä käymään. Voit myös lähettää heille kysymyksiä sähköpostitse. Osoite on...
Tuula Lehtisen teoksessa Metalligrafiikka (1992) on luku Valotusmenetelmät, jossa käsitellään valokuvan siirtämiseen metallialustalle käytettäviä tekniikoita, mm. fotoetsausta ja fotogravyyria. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Asiaa käsitellään lyhyemmin myös verkkosivuilla:
http://www.saunalahti.fi/joro2/paasivu (Arkisto-> Taidegrafiikan tekniikat-> Valokuvapohjaiset menetelmät) ja
http://www.taidegraafikot.fi (Taidegrafiikka-> Valotustekniikka)
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kysymyksessäsi et tarkoin yksilöi, mitä teoksia tarkoitat. Oletan toivomiesi kirjojen liittyvän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta vastattyyn kysymykseen "Mistä saisin tietoja Raivolan lastenkodista. Vastauksessa mainituista teoksista: Punaorvot 1918 / Mervi Kaarninen ja Suomen lastensuojelun historia löytyvät Helmet-tietokannasta. Koposten suku 1 ja 2 –kirjat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, jos haluat ne kotilainaan voit ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun. Kaukopalvelu tilaa kirjat sinulle haluamaasi Helsingin kirjastoon. Kaukolaina maksaa 4 € / kirja. Karjala-lehteä voit käydä kansalliskirjastossa lukemassa mikrofilmimuodossa. Halutessasi voit tilata artikkelin myös Helsingin kaupunginkirjaston...
Silmäilin verkosta löytyvää Alex Snellmanin artikkelia Suurtilat ja Suomen aateli 1800-1900 -luvuilla, http://www.ennenjanyt.net/2012/10/suurtilat-ja-suomen-aateli-1800%E2%80… . Sen perusteella saa käsityksen, että tietoja voisi löytyä manttaalikirjoista. Niiden säilytyksestä kannattaa kysyä Kansallisarkistosta, http://www.arkisto.fi/ ja sieltä voisi muutenkin tarkistaa, mistä tällaista luetteloa kannattaa lähteä etsimään.
Mikäli aineistot ovat vanhan maakunta-arkisto -järjestelmän mukaisessa säilytyspaikassa (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/HMA/hmatuomi.pdf), asiakirjat löytyvät Hämeenlinnasta, http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot… .
Artikkelin mukana on liite, josta löytyy Uudenmaan kartanoiden...
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMetistä.
Hei!
Löysin tämän komean venäjänkielisen kirjan esittelyn netistä Google-haulla, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, että kirjaa ei ole Suomen kirjastoissa. Tarkistin senkin, että tekijän sukunimi translitteroidaan suomeksi muotoon Suhanov.
Hain teosta Frank-monihaulla maakuntakirjastojen yhteistietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta Lindasta. Erikseen tarkistin vielä Museoviraston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot.
Edes Suomalaisen ja Akateemisen kirjakaupan nettipalveluista ei kirjaa löytynyt, ei tekijän eikä teoksen nimellä.
Hei!
Olavi Pesosen nuottikokoelma
"Laulava kansa - säestykset ja kuorosovitukset Laulukirjaan"
(Valistus, 441 sivua)
on tällä hetkellä lainassa Turun pääkirjastosta. Eräpäivä on 22.10.2010.
Lisäksi nuottikokoelma "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"
(Tammi, 352 sivua) sisältää kappaleiden Peipon pesä, Oravan pesä ja Pikku juttu (alkusanat: Ol' kerran metsässä mökki) nuotinnokset sointumerkkeineen. Jokaisesta kolmesta laulusta on nuottisivuilla mukana neljä säkeistöä. "Kultaiset koululaulut" nuottikokoelmaa on paikalla useassa Turun kirjastossa, myös lähikirjastoissa.
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
