Voisikohan kyseessä olla Riikka Juvosen Etana ja appelsiini (Gummerus Junior, 1991)? Kirjan päähenkilö on unelmansa perässä appelsiinipuuhun kiipeävä pikkuetana Elena; kaskaat ovat hänen parhaita ystäviään.
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Vuoden 2006 Kodin kuvalehteä ei valitettavasti enää löydy VASKI-kirjastojen valikoimasta. Lehdestä voi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans .Kaukolainat ovat maksullisia. Lehteä voi tiedustella myös Turun yliopiston kirjastosta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto .
Juuri vastaavaa vetoketjullista kylpytakkia en löytänyt. Useiden käsityölehtien kaavoja ei voi hakea verkossa, joten se vaatisi lehtien läpikäymistä yksitellen. Suuri Käsityö- lehdellä on mallihaku: https://www.kodinkuvalehti.fi/mallit jossa voi hakea malleja nimellä vuodesta 2013 alkaen.
Kyllä se on mahdollista. Lataa ensin E-kirjastosovellus mobiililaitteellesi, joko Play kaupasta (Android) tai App Storesta (Applen laitteet). Klikkaa Kirjaudu sisään Suomi.fi-tunnistuksella. Valitse vaihtoehdoista Mobiilivarmenne ja jatka eteenpäin tavalliseen tapaan. E-kirjastoon kirjautumisessa mobiilivarmenteella on ollut ajoittain ongelmia teleoperaattorien tekemien päivitysten myötä. Jos ongelmia ilmenee, niin kannattaa käynnistää laite uudelleen ja kokeilla hetken kuluttua uudestaan. Kun olet kirjautunut mobiilivarmenteella, E-kirjastoon voi luoda pääsyavaimen, jolla kirjautuminen on jatkossa helpompaa.E-kirjaston käyttöohje
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa tuollaiset lainat pitää muodollisesti palauttaa lähimpään kirjastopisteeseen, minkä jälkeen ne voi lainata uudelleen, mikäli niistä ei ole varauksia.
Henkilökohtainen salasana on asia, jonka vain asiakas itse tietää. Siksi kaikki salasanoihin liittyvät toimet voidaan tehdä vain kirjastossa asianomaisen henkilökohtaisesti läsnäollessa. Jos olet unohtanut salasanasi, mene omaan kirjastoosi ja ota henkilöllisyystodistus varmuuden vuoksi mukaan. Muuta tapaa ei ole.
Pääkaupunkiseudulla henkilökunta voi vain tuhota vanhan salasanan, jonka jälkeen asiakas saa syöttää järjestelmään uuden salasanan valintansa mukaan. Henkilökunta ei missään vaiheessa saa tietää, mikä tuo salasana on, siksi sitä ei myöskään voi vaihtaa ilman asiakasta itseään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Katsoin molempien cd-levyjen takakansista tietoja ja molemmissa luki, että käyttöjärjestelmänä pitäisi olla Windows. Yritimme kysyä tarkentavaa tietoa vielä karttakeskuksesta mutta sieltä ei ole vastattu (ainakaan vielä) mitään. Valitettavasti näyttää siltä, että cd:t eivät toimi Ubuntu-koneissa.
Kyseessä saattaisi olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin Ensiaapinen (WSOY, 1991). Kirjan alkupuolella on Karjalaisen runoilemia kirjainloruja ja loppuosassa alun kirjainsivuihin liittyviä satuja ja tarinoita, jotka on kirjoittanut Dieckmann. Runosivut on kuvitettu värikkäästi, tarinoiden kuvitus on niukempaa ja yksiväristä; kuvitus on Maija Rannan. Kirja julkaistiin myös kasettina, minkä lisäksi siihen oli saatavilla myös erillinen tehtäväkirja.
En löytänyt enää Finnasta kovinkaan monia koirista ja tunteista kertovia kuvakirjoja. Muutamia ehdokkaita kuitenkin paikansin. Esim. Aura Koiviston Kurttunaaman kaverit (ilmestynyt tosin jo 1975), Maikki Harjanteen Alma ja Ruttu (1986), Kaija Luotosen Jek-ku ja Pe-ni (1996) sekä Ritva Toivosen Kukkanen, kumma koira (1996). Nämä eivät kuitenkaan taida olla tarkoittamasi kirja.Vanhimmasta päästä tunnekirjoja on Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013) Se tuli mieleeni kysymyksestäsi ensiksi, vaikka Molli ei taida olla koira.Löysin myös muutamia sivustoja, joilla on listattu tunnetaito kirjoja. Linkki Kasvuntaika.fi, Linkki Lastenkirjainstituutti.fi sekä Linkki Lue lapselle....
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :...
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Hei,
Irma Turusesta löytyy lyhyet henkilökuvat mm. seuraavista teoksista:
Häkkinen, Raili. Mikkelin lottahistoria (Mikkeli 1999).
Tuominen, Pirjo (toim.). Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Helsinki 2010).
Valitettavasti kirjallisuudesta ei löytynyt tietoja Irma Turusen puolisosta tai vanhemmista.
Porin kaupunginkirjastossa hankintaehdotukset toivotaan jätettäväksi aikuisten osaston tietopalveluun, jossa voidaan mm. tarkistaa, onko ehdotettavaa teosta jo tilattu. Porin kaupunginkirjasto hankkii kokoelmiinsa suuren osan suomeksi ilmestyvästä yleisestä tietokirjallisuudesta. Aivan kaikkia oppikirjoja ja kurssikirjoja sen sijaan ei voida hankkia. Hankintaehdotukset voi lähettää tietopalvelun sähköpostiosoitteeseen tietopalvelu@pori.fi. Hankittavaksi toivotusta teoksesta olisi hyvä ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, esim. ISBN. Ehdotuksen voi jättää milloin vain.
Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri...
En löydä mistään tietoja Suurisalo-nimisestä henkilöstä. Voisiko kyseessä olla Aapeli Saarisalo, josta kyllä löytyy tietoja?
Aapeli Saarisalo, oikeastaan Akseli Aapeli, vuoteen 1906 asti Österman, (1896-1986) oli itämaisen kirjallisuuden ja Raamatun tutkija, Raamatun arkeologi. Hän kirjoitti mm. kuvauksia Raamatun maista sekä uskonnollisten liikkeiden johtajien, mm. Paavo Ruotsalaisen ja Lars Levi Laestadiuksen , elämäkertoja.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim. sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapeli_Saarisalo
Lisäksi voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjallisuutta, joka käsittelee tätä tutkijaa.
Haussa kannattaa täyttää vain asiasanalaatikko kirjoittamalla siihen saarisalo, aapeli....
Aivan tarkkaa luetteloa vuonna 1934 esiintyneistä Tap-alkuisista paikannimistä en löytänyt. Kokoelmistamme löytyi P. Pauninkosken Suomen paikkakuntahakemisto vuodelta 1949. Siinä mainitaan kolme Tap-alkuista paikannimeä: Tapanila, Tapio (Rovaniemi) ja Tapola (Iitti).
Tuoreemmassa Suomalaisessa paikannimikirjassa, 2007, mainitaan myös seuraavat paikat: Tapaninkylä (kaupunginosa Helsingissä), Tapavainola (kylä Lappeenrannassa), Tapionniemi (kylä kemijärvellä). Lisäksi löytyivät Tappuri (Ounastunturin huippuja), Tappurivirta (salmi Haukiveden ja Joutsenveden välillä, virta Heinävedellä) ja Tappuniemi (niin Savonlinnassa kuin Heinävedellä).
Nämä nimet ovat kirjan mukaan olleet käytössä jo 1934.
Saattaa kuitenkin löytyä paikannimiä, joita ei...
Fennica -hakemisto antaa hakusanalle alkemia seuraavanlaisen hakutuloksen (linkki): https://finna.fi
Jos löydät linkin takaa kiinnostavia teoksia, katso kirjaston tietokannasta löytyykö teoksia kirjastosta.
Gnostilaisessa seurassa ollaan yhtenä aiheena perehdytty alkemiaan. Gnostilaisen seuran sivut (linkki) https://www.gnosis.fi/harjoitteet/henkinen-alkemia/
Wikipedian artikkelissa on myös viittauksia lähteisiin (linkki) https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkemia
Etsi kiinnostavia lähteitä sitten kirjastoista käyttämällä Frank -monihakua ja hanki ne luettavaksi. Linkki Frank -monihakuun https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
