Vastaus selviää aika helposti oheisen linkin tekstistä:
https://operight.fi/artikkeli/vapaa-kaytto/klassikkosatujen-kaytto
”Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Esimerkiksi Grimmin sadut on koottu ja muokattu vanhoista kansantarinoista 1800-luvulla eivätkä ne ole enää suojattuja. Grimmin sadut ja muut vanhat kansantarut kuuluvat vapaasti käytettävän aineiston piiriin. Niitä voi kääntää ja muokata vaikka peleiksi myös kaupalliseen käyttöön. Suomenkielisiä käännöksiä käytettäessä tulee varmistaa, että myös kääntäjän tekijänoikeus on päättynyt. Lisäksi satukirjojen kuvitusten tekijänoikeus voi olla vielä voimassa.”
Tekijälle kuuluu myös moraalisia oikeuksia kuten isyysoikeus eli oikeus tulla...
Wikipedia-artikkelin mukaan Mars-suklaapatukoiden koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Artikkeli ei kylläkään kertonut eroista Euroopan eri maiden välillä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars-patukka
Helsingin Sanomat taas uutisoi (15.10.2017) Fantan olevan koostumukseltaan erilainen eri maissa: Suomessa myytävässä Fantassa on vähemmän appelsiinimehua kuin Italiassa myytävässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005409866.html
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Sarja oli nimeltään Herra sisäkkö. Sarjassa oli 22 osaa ja niistä ensimmäinen esitettiin MTV:n ohjelmistossa 4.10.1991 klo 19.55.
https://www.imdb.com/title/tt0098939/
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Viikinkilaivan teltan katos tarjosi miehistölle suojaa pidemmillä matkoilla. He nukkuivat nahkaisissa, vedenpitävissä makuupusseissa, joissa oli villaista lampaannahkaa. Kuitenkaan kaikkia viikinkilaivoja ei käytetty pitkän matkan purjehdukseen, joissa olisi tarvinnut yöpyä. 1)Merenkulkukouluttaja Michel Verheughe:"Yhtään tunnetuista eloon jääneistä viikinkilaivoista ei ollut tarkoitus käyttää pitkän matkan purjehdukseen, jossa piti nukkua! Ne olivat paraatilaivoja, joita käytettiin esittelemään viikinkipäällikön voimaa ja joita käytettiin ehkä sodassa.Islantiin ja Grönlantiin menneet viikinkilaivat olivat varmasti melko erilaisia: paljon leveämpiä ja kannellisia. Kuinka muuten he olisivat vieneet hevosen noille pitkille matkoille erittäin...
Nimi on talonnimenä tuttu kaikkialla Suomessa. Nimen taustalla on lähinnä ruotsalaisesta henkilönnimistöstä lainautunut Sigfrid. Tästä henkilönnimestä on meillä käytetty mm. asuja Sipi, Sipo ja Sippo, jotka ovat talon tai isännimestä siirtyneet sukunimistöömme. Sukunimenä se on länsisuomalainen, jota käytetään erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla esiintyvät sukuniminä myös Alasippola, Ala-Sippola Ylisippola ja Yli-Sippola. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan se on nykyisenä nimenä 1419 henkilöllä.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Sukunimet
Tähän ei ole osannut vastata Kotiteollisuuskaan, kirjastonhoitaja nyt yrittää.
Jos kompostissa ei ole valoja, se johtuu siitä että siellä ei ole bioluminoivia eliöitä. Jos näitä eliöitä kompostissa on, on siinä myös valoa. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä.
http://www.mv.helsinki.fi/home/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Tietoa löytyy myös esim. Anita Ganerin kirjasta Loistavat eliöt (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…)
Ja tuo Kotiteollisuuden biisihän on levyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus, jolla siis bändikin käytti nimeä Hullu ukko ja kotiteollisuus.
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1961. Lehdet on sidottu 4 vuosikerraksi, joita voi lukea mutta niistä ei saa ottaa kopioita (liian isoja ja hauraita). Lehden sivun voi valokuvata (tätä kuulemma monet tekevät) tai kopioita voi ottaa lehden mikrofilmatuista sivuista erityisellä mikrofilmin lukulaitteella, joka sijaitsee lehtilukusalissa, yhteystiedot linkissä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lukusali.htm
Luettelo mikrofilmatuista sanomalehdistä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/sanomalehtien_mikrofilmit.pdf
Helsingin sanomia v. 1961 ei meillä ole. Sen vanhoja numeroita saa kaukolainaksi Helsingistä mikrofilmillä, tiedustelut lehtilukusalista puh. 03-8125 550.
Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia...
Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa.
Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound.
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
Intialaisesta pukeutumisesta ei näyttäisi olevan varsinaisia kirjoja. Internet on tässä asiassa paras lähde. Laitan tähän muutamien englanninkielisien Internet-sivujen osoitteita. Sari ei ole puku vaan kangas, joka kiedotaan tietyllä tavalla, joten varsinaisia kaavoja ei ole. Ohjeita kankaan kietomiseen sen sijaan löytyy.
Kannattaa vierailla jos mahdollista esim. Intian Basaari -myymälöissä, joita on ainakin suurimmissa kaupungeissa esim. Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä (asematunneli).
ohjeita sarin käyttämiseen & kuvia
http://www.indianselections.com/category/general.howtowearasari
tietoa intialaisesta pukeutumisesta
http://www.devi.net/saribook.html
kuvia sareista
http://www.sarimagic.com/textiles/Sarees/ (hyvä!)
http://www....
Muistaapa hyvinkin. Tämähän se on:
http://www.youtube.com/watch?v=zVJ-zhqvnWQ
Laila Kinnunen - Kurkota kuuhun
TV ohjelmasta Jojo 1968
Alkuperäinen nimi Swinging on a star
Säveltäjä Jimmy Van Heusen
Alkuperäiset sanat Johnny Burke
Kääntäjä Puhtila Sauvo
Aikakoneen http://www.aikakone.org/uudet.htm mukaan Eeva Andersson oli kirjoittamassa v.2001 sarjaan Viimeinen papitar -nimistä jatko-osaa, mutta ei se ole ilmestynyt. Tämä on tarkistettu luettelosta https://finna.fi joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista.
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
