Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja lorusta kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainakin näistä kirjoista saat tietoa. Voit pyytää aineistoa kaukolainaksi kotikirjastosi kautta.
Tuhat ja yksi kieltä pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa : selvitys varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustilanteesta kunnan järjestämässä päivähoidossa pääkaupunkiseudulla helmikuussa 2005 / Niina Remsu
Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa / Mirkka Rouhio ... [et al.], on myös netitse luettavana:
http://www.hel2.fi/Sosv/julkaisu/selvitykset/2005/9_maahanmuutt.pdf
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.]
Näkökulmia maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon väliseen yhteistyöhön / Ingeborg Ekroos, Saija Hassinen (AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu)
Myös lehtiartikkeleita aiheestasi on:...
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Tällaista novellia ei mainitun Jukka Behmin Näkymättömän lisäksi tullut kenellekään mieleen, mutta parikin kirjaston vastaajaa totesi kuvauksen sopivan Reijo Vahtokarin lastenromaanin Peliin kadonnut poika. Kirjassa Lauri-niminen poika päätyy Metapax-peliin Tellu-nimisen koiransa perässä ja taistelee hirviöitä vastaan. Lopussa poliisit etsivät poikaa.
Hei
Tukholmaa ympäröi vettä, joka tulee Mälarenista. Tämä vesivirta jakautuu moneen eri osaan, joilla on eri nimet. Tukholman eduskuntatalon kohdalla oleva virta on nimeltään Lilla Värtan. Voit itse tutkia asiaa tarkemmin esimerkiksi Google Mapsin avulla.
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
Suomen Renaultilta eikä Sisu -autostakaan löytynyt vastausta tähän ongelmaan. WWW -sivuilla on meriaiheinen portaali, sen aloitussivun osoite on
http://www.everythingboats.com/
Siellä näköjään keskustellaan myös moottoreista, joita kysyitte, esim. sivulla
http://www.everythingboats.com/asksurveyor/forum/bbs.pl?read=3113
Ehkä joku keskustelija siellä osaa vastata kysymykseen.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Minka on Vilhelmiinan puolalainen muunnos. Vilhelmiinasta tuo kirja taas kertoo: Muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Josephine Tey, oikealta nimeltään Elizabeth Mackintosh, 1897-1952,
kirjoitti myös nimellä Gordon Daviot. Hän kirjoitti useita salapoliisi-
romaaneja, näytelmiä ja muuta. Tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Twentieth-century crime and mystery writers. 2nd ed. s. 838-839 ;
The New encyclopaedia Britannica 11, s. 665 ; Ekholm, 100 parasta
dekkaria, s. 128 ; mm. Kirjallisuusarvosteluja 4/85, s. 522.
Verkosta löytyy tietoa,
http://www.josephinetey.net/
https://www.fantasticfiction.com/t/josephine-tey/
https://en.wikipedia.org/wiki/Josephine_Tey
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Yksiselitteistä - ja kaikkien hyväksymää - arviota aiheesta tuskin löytyy. Alla kaksi ehdotusta, joista toivon mukaan on hyötyä:
- 20. vuosisadan tilinpäätös. I : Väkivallan vuodet / Max Jacobson (1999)
- Euroopan historia. Pimeyden aika : 1900-1945 / Karsten Alnæs (2007)
Kirjastohakemistosta voi hakea kirjastojen osoitteita, mutta tietokannassa on yli 1000 kirjastoa, joten hakeminen on vähän työlästä https://hakemisto.kirjastot.fi/ Frank-monihaun sivulta oikeasta reunasta löytyy erilaisten kirjastojen listat (ammattikorkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, yliopistokirjastot, kunnnan- ja kaupunginkirjastot, aluekirjastot jne.), joten niistä pystyy hahmottamaan kirjastokenttää ja sen erilaisia kirjastoja http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suosittelen kirjastohakemiston käytön yhteyteen painetun Kirjastokalenterin käyttöä (Kirjastokalenteri 2018 uusin). Kalenterista selviää erilaisten kirjastojen yhteystiedot, mm. aluekirjastot (entiset maakuntakirjastot) ja kaikki kunnankirjastot/...
Tämä ehdotus ei ole kotimainen, mutta voisikohan kuitenkin olla Salvatore Quasimodon runo Ja äkkiä on ilta (teksti liitteenä)?
Kirjasammosta löytyy kohdasta runot ilta-aiheisia runoja https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ilta
Aaro Hellaakoski on runoillut illasta, mm. runot Ilta ja Iltalaulu. Oulun kaupunginkirjaston Hellaakoski-sivuita löytyy runon Ilta alku, https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/hellaakoski-lyyrikko&…;(myös jäljessä)
Ehkä lukijoillamme olisi lisää vinkkejä?
Tuomaan päivään liitetyistä symboleista on tähän päivään säilynyt ainoastaan Tuomaanristi, eli lastukoristeinen risti. Valitettavasti en löytänyt mistään etsimistäni lähteistä tietoa vanhoista Tuomaan päivään liitetyistä aurinkosymboleista. Etsin tietoa verkosta hauilla "Tuomaan päivä aurinkosymbolit", "Tuomaan päivä aurinko symbolit" ja "Tuomas aurinko symbolit". Lisäksi kokeilin hakua "talvipäivänseisaus aurinko symbolit" Hain tuloksetta tietoa myös kirjoista Symbolit & merkit : [alkuperä ja merkitys] sekä Hans Biederman ja Pentti Lempiäinen: Suuri symbolikirja
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt...
Eduskunnan kirjasto ei valitettavasti voi vastata juridisiin kysymyksiin lakien sisällön osalta vaan toimii juridisen kirjallisuuden kirjastona.
Mikäli haluatte tarkempaa tietoa kysymykseenne pyydämme kääntymään oikeusaputoimiston tai lakimiehen puoleen.
Suomen lainsäädäntö on kansalaisten vapaasti selattavissa internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi.
Finlex-tietokantaa voi käyttää mm. lähimmässä kirjastossa.
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Valitettavasti tästä ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Volkswagen Suomeen, yhteystiedot sivulla https://www.volkswagen.fi/fi/yhteystiedot.html#yhteydenottolomake
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
